29.7.2013

Jaksaminen työelämässä

Sain tänään aamulla viestin ystävältäni, jonka nyt jaan ja joka on hyvä esimerkki siitä, miten työelämä on muuttunut kovemmaksi ja miten työntekijästä revitään jokaikinen päivä se maksimaalinen rypistys ulos.

Tällaisella intensiteetillä jatkuva työskentely vaikuttaa myös vapaa-aikaan, jolla työntekijä yrittää epätoivon vimmalla palautua. Tämä oli tuttu kuvio myös allekirjoittaneelle, siinä yhä kiristyvässä tulostavoitteiden oravanpyörässä minäkin juoksin vielä muutama kuukausi sitten kunnes loikkasin suureen tuntemattomaan.

Jaan kanssanne allaolevan emailin, jonka sain juuri työelämässä olevalta ystävältäni.

Työelämän oravanpyörässä


"Elämä tuntuu siltä, kuin se olisi painajainen, josta ei pääse hereille. Todellisuuden rajat hämärtyvät ja töissä pää tuntuu paksulta ja aivotyöskentely kohdalle osuessa tahmealta. Koko ajan on monta rautaa tulessa, enemmän kuin vaahtosammuttimeni jaksaa sammuttaa. Juuri kun tulee seesteinen hetki, kilahtaa sähköposti jostain maailman kolkalta, että: voisitko tehdä tätä, auttaa tässä, vastata tähän, muistaa sitä, lähettää tätä,hyvittää jotain, raapia kokoon nettohinnastoa, antaa tarjousta, korjata pakkausvirhettä...Tai samat puhelimitse.

Työ eLama
Työntekijä kovilla
Tänään olin näkevinäni kaikkien kollegojen silmissä väsymystä minuun ja ainaiseen kiireeseeni. Välttelen muita ja muut välttelevät minua. Onhan se raskasta olla stressaantuneessa seurassa, tiedetään.

En pääse tästä kehästä, en vaikka iskisit metrin paksuisella totuuspampulla päähäni järkeä. Sehän se, muutos lähtee itsestä. Ei tule apua mistään ulkopuolelta, ei aineellistu lampunhenki pullosta tai kolkuta avaruusolento akkunaani ja anna superälyä.

Ehkä tässä tuntee itsensä jotenkin petetyksi, kun ei ole työpaikallaan minkään arvoinen, vaikka kokee antaneensa sinne kaiken väärien asioiden kustannuksella.

Kiitos ja näkemiin, Lapinlahdella tavataan, saadaankohan yhteinen huone yhteisen ystävämme Riikan kanssa."

Työntekijät = kulu?


Voiko tähän sanoa mitään järkevää? Tämän päivän työntekijät kun ovat kovilla jatkuvien henkilöstövähennysten aallokossa, jatkuvissa uudelleen organisoinneissa ja olemattoman johtamisen reikäpaidassa.

Tosielämän työelämässä henkilöstö kun nähdään vain kuluna, rohkenen provosoida. Siispä, pitäkää huolta toisistanne ja ota tavoitteeksesi antaa positiivista palautetta kolleegallesi vähintään kerran päivässä. Positiivista palautetta ja kannustusta on aina mukava saada ja sitä jaetaan aivan liian harvoin, mutta se on aivan mahtava voimavara! Kokeillaanko?

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Mitä ajatuksia teksti herätti? Haluatko tarjota vinkkejä tai muuten antaa palautetta?