5.10.2014

Oletko ylipätevä?

Kilpailu vähäisistä avoinna olevista työpaikoista on todella kovaa. Viime viikkoina mediasta on voinut lukea, että yhteen paikkaan on tullut jopa yli 500 hakemusta. Vähäisestä tarjonnasta johtuen on haettava monenlaisia paikkoja, vaikka tietääkin olevansa ylipätevä joihinkin tehtäviin.

Onko sinulle koskaan sanottu työhaastattelussa, että olet hyvä tyyppi mutta liian pätevä haettavaan tehtävään? Miten hoitaisit tilanteen eduksesi?


Haastattelu on aina mahdollisuus "myydä" itsensä yritykseen, ei ainoastaan hakemaasi paikkaan. Jos pääset haastatteluun asti ja tiedät olevasi ylipätevä, mieti etukäteen miten käännät asian eduksesi.

Ehkä voisit haastaa haastattelijan ja tiedustella onko mahdollista, että hankkimasi kokemus tai koulutus olisi haitaksi tässä työssä? Jos olisi, niin miten se heidän mielestään ilmenisi?

Toinen mahdollisuus on käyttää ylipätevä-kommenttia siltana tulevaisuuteen. Hakemasi paikka saattoi mennä ohitse, mutta käytä tilanne silti hyväksesi. Markkinoi itseäsi, osaamistasi ja kiinnostustasi ko. yritykseen.  Ehkä voit puhua itsesi sisään toiseen työtehtävään?

Miten itse reagoit ylipätevä-kommenttiin? Onko sinulla vinkkejä tai kokemuksia asiasta?

4 kommenttia:

  1. Olen törmännyt tähän ongelmaan usein, ja se turhauttaa. Ymmärrän rekrytoijan näkökulmasta että kyseessä on pelko. Merkonomitaustainen henkilö on assistentin tehtävään riittävästi koulutettu ja kaikki koulutus sen yli aiheuttaa rekrytoijan mielestää riskin, että henkilö ei sitoudu vaan etsii koko ajan "parempaa" duunia. Tässä se ongelma; kuinka märittelet toisen ihmisen puolesta mikä on hänen elämäntilanteessaan ja tavoitteissaan se juuri oikea duuni? Eikö koulutetun ihmisen oppimishalun ja -kyvyn voisi ottaa mahdollisuutena yritykselle? Jos rekrytoinnissa pelataan aina tasaisen tasapäistävästi varman päälle ei koskaan anneta myöskään mahdollisuutta positiiviselle yllätykselle. Huonosti suomea puhuva maahanmuuttaja voi olla yritykselle mieletön voimavara, kun kiinnitettään rekrytoinnissa huomio olennaiseen, eikä takerruta virheettömyyteen todistuksissa tai kouluarvosanoissa.

    Koulu...tämä ongelma on itse asiassa jatke tästä tolkuttoman kouluorientoituneesta maailmankuvastamme Suomessa. Vain tutkinnolla on väliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan oikeassa olet, ns tasainen varmuus ja se, että on jo aiemmin tehnyt vastaavia töitä on avainasemassa rekrytoinneissa. Ei haluta rikkoa entisiä 90-luvulta opittuja kaavoja, joita toistetaan rekrytoinneissa. Ei älytä että asiat on muuttuneet ja vanhat rekrysäännöt ei enää pidä.

      Motivaatio, oppimiskyky on toissijaisia asioita. Näin minä sen koen. Olen moniin hakemiini tehtäviin ylipätevä, mutta minulle enemmän merkitsevät se, että työpaikka sijaitsee lähellä, saan toimeentulon sekä miellyttävä työympäristö. Olen tehnyt haastavaa työtä, mutta haluan vaihtaa alaa sellaiseen,jossa töitä ei enää tarvitse raahata kotiin ja työpuhelimeen vastata iltaisin. Haasteena vaan on se, että pätevyyteni estää moniin paikkoihin pääsyn. Ihan suoraan on sanottu näin, kun olen soittanut paikkoihin perään. -nimimerkillä Nina

      Poista
    2. Niinpä, näemmekö mahdollisuuksia vai riskejä? Työnhakijan motiiveita ei pidä arvailla. Ylipätevä saattaa olla aivan yhtä motivoitunut kuin joku toinen hakijakin. Haastattelussa se vasta selviää, eikös?

      Poista
  2. Joskus tietää jo hakiessa olevansa ylipätevä johonkin tehtävään. Sitä en ymmärrä kun on täysin pätevä johonkin tehtävään ja silti jää paikka saamatta. Yleensä yritykset eivät edes ilmoita mitään haun päätyttyä ja sitä jää miettimään että miksei mua valittu??? Soittaakaan ei aina voi, sillä jos ei ole annettu yritykselle kontaktihenkilöä tai puhelinnumeroa niin ei voi edes pyytää palautetta. minkäs teet...

    VastaaPoista

Mitä ajatuksia teksti herätti? Haluatko tarjota vinkkejä tai muuten antaa palautetta?