Työnhaun, rekrytoinnin ja työelämän mysteereitä käsittelevä blogi, työnhakijan näkökulmasta.

Työn murros

Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että siinä alkaa olla vaikea pysyä mukana. Erityisen vaikeaa on osata ennustaa sitä, minkälaisia töitä tulevaisuudessa tehdään. Monelle nuorelle tieto tästä olisi kultaakin arvokkaampaa, jotta osaisi hakeutua oikealle alalle ja sitä kautta päästä työelämään kiinni.

Valitettavasti tulevaisuuden verho on paksu ja tiukasti vedettynä silmiemme eteen. Mutta samalla tavalla kuin uteliaat katselevat teatterin esiripun taakse, voimme tehdä tietyissä määrin samoin.

Palveluja, palveluja ja palveluja


“Mitä sitten on tämä uusi työ?”, kysyy moni utelias ääni. “Siitähän puhutaan niin paljon”. Ja onko se todella uutta? Ehkä me yritämme vain laittaa vanhaa viiniä uusiin pulloihin innovaatiopuheiden ja tietotekniikan ylistyksen avulla.

Tutkijat Holvas ja Vähämäki ovat kirjassaan Odotustila käsitelleet aihetta. Heidän mukaansa uusi työ ei ole mitään muuta kuin palvelujen tuottamista eli palvelutyötä, mutta kaikenlainen edellä mainittu ylistyspuhe tuppaa hautaamaan alleen todellisuuden ja tekemään asiasta tarpeettoman monimutkaisen.

Palvelut kun ovat olleet jo kauan suurin toimiala Suomen taloudessa bruttokansantuotteella mitattuna. Ilmiötä voidaan kutsua työelämän tertialisaatioksi.

Kyse on siitä, että yhä suurempi osa työvoimasta voi olettaa työskentelevänsä ennemmin palvelujen kuin teollisuuden tai maatalouden parissa. Sitä on hyvä nuorten miettiä kun miettivät sitä suurta kysymystä: “Mikä minusta tulee isona?”

Palvelutuotannon kasvu tuo mukanaan myös niin sanotun työn joustavuuden. Kun työtä ei enää tehdä tarkoin määritellyssä tehtaassa, niin työtä tehdään mahdollisesti kaikkialla ja kaiken aikaa.

Moni ihmisten kanssa työskentelevä sanookin, että työajan ja vapaa-ajan välistä eroa on vaikea määritellä. Jos esimerkiksi apua tarvitseva soittaa illalla varsinaisen työajan jälkeen, ei siinä oikein voi laittaa luuria korvaan.

Ihmisyys ei elä virastoaikojen mukaan. Myös jotain luovaa tekevä - esimerkiksi graafikko tai tutkija - saattaa saada oivalluksensa keskellä yötä herätessään - täysin varsinaisen työajan ulkopuolella. Työaika sellaisenaan menettää yhä enemmän ja enemmän merkitystä.

Vai kenties työn loppu? 


Puhutaan toisaalta työn lopusta. Muun muassa tutkija Jeremy Rifkin on kirjoittanut aiheesta. Hän ei ole väärässä kuvatessaan sitä, miten teknologia ja automatisaatio vievät yhä useamman työpaikan, mutta eräs sokea piste hänellä kuitenkin on.

Tänä päivänä työtä tehdään - kaikesta automatisaatiosta huolimatta - enemmän kuin koskaan. Sitä ei vain havaita vanhoilla mittareilla, koska työn ja siitä saatavan palkan suhde on hämärtynyt.

Moni ihminen kouluttaa itseään, haalii verkostoja ja tekee kaikenlaista sellaista, joka parantaa hänen työmarkkina-asemaansa, mutta tästä hän ei varsinaisesti saa palkkaa.

Ihmisen aktiivisuus pitäisi aina palkita

Toisin sanoen tehdään hirvittävästi töitä, jotta saataisiin kiinni siitä hetkellisestä työpaikasta, joka kestää minkä kestää.

Tutkija Guy Standing on sanonutkin, että pitäisi osata erottaa termit work ja labour sekä rakentaa tämän erotuksen kautta - nyt toki yksinkertaistan hänen sanomisiaan rankasti - kaikesta työstä (work & labour) palkitsevaa järjestelmää. Ihmisen aktiivisuus pitäisi aina palkita.

Joonas Honkimaa
Yhteiskuntatieteiden Maisteri
@joonashonkimaa

Kirjoittaja työskentelee tällä hetkellä Etsivässä nuorisotyössä Lapinjärven kunnassa

Kommentit

  1. Niin tunnistan ja samalla mietin kuinka kouluissa osataan valmistaa nuoria tähän?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulisi, että kouluilla on etulyöntiasema muutokseen, jos vain siihen haluavat / osaavat reagoida. Uudenlaisia kursseja tarvitaan. Yhteiskuntamme ei sen sijaan taida olla valmis muutokseen, esimerkkinä jäkittävä TE-tstomme tai kevytyrittäjyys, jotka tuntuvat olevan pallona jalassa ja este yksilöiden kevytyrittämiselle.(hieman provosoiden)

      Teknologia ja automatisaatio ei välttämättä vie työpaikkoja. Joitain työtehtäviä kuolee ja uusia syntyy. Työtehtävät muuttuvat, sillä ihmisiä tarvitaan rakentamaan ja ylläpitämään teknologiaa. Lisäksi digitalisaatio tuo markkinoille uudenlaisia työtehtäviä. Elämme muutosten aikakautta. - Maikku

      Poista
Mitä ajatuksia teksti herätti? Haluatko tarjota vinkkejä tai muuten antaa palautetta?

Yhteydenottolomake

Lähetä

Katselukerrat viime kuussa