23.5.2019

Rekryätkö menneisyydestä?

Avoimen työpaikan täyttäminen ja siihen hakeminen on pitkään toteutettu samalla kaavalla. Työnhaussa on kehitystä tapahtunut, sillä nykyään käytetään hyväksi jo sosiaalista mediaa työnhakua tukemaan.

Olet varmaan nähnyt työnhakijoiden viestejä somessa, joissa jaetaan omaa ansioluetteloa ja huhuillaan työpaikan perään? Ehkä olet jopa törmännyt työhaastatteluun, joka toteutetaan verkossa tai vastannut haastattelijan kysymyksiin omalla videollasi? Tai tehnyt jopa osaamisperusteisen ansioluettelon?

Entä se toinen osapuoli eli työnantajat ja rekrytoijat? Onko heillä tapahtunut kehitystä vai ovatko työnantajat ovat jumahtaneet rekrytointi valinnoissaan - konkreettisesti - tuijottamaan menneisyyttä?

Olen miettinyt, miksi valinnoissa painotetaan hakijan työhistoriaa hakukriteerinä niin voimakkaasti. Muutoskonsulteilta vaaditaan muutoskonsultin työkokemusta. Myyntitykeiltä vaaditaan myyntitykkikokemusta. Rekrytoija, rekrytoitko menneisyydestä? Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan voisiko olla toisin?

Entä jos hakijana olisi henkilö, joka on erittäin motivoitunut ja valmis oppimaan, jolla jo olisi ideoita ja draivia mutta aikaisempi työkokemus ko tehtävästä puuttuisi. Olisiko hän parempi rekry kuin se vuosia samoja kaavoja toistanut muutoskonsultti, joka mielellään väisteli tehtäviään, ei ollut asiakkaan tavoitettavissa, ei tehnyt raporttejaan - mutta tittelinä hänellä oli kuuden vuoden ajan muutoskonsultti?

Varmaa vastausta ei ole, sillä hakijat ovat yksilöitä ja työt ovat omanlaisiaan vaatimuksineen. Uskallan silti haastaa, eli pitäisikö työntekijävalinnat tehdä edelleen painottaen hakijan  menneisyyteen vai olisiko vaihtoehtoa tuolle painotukselle?

Mitä jos yritys laittaisi jo työilmoitukseen avoimeen tehtävään sopivan ns työtehtäväpyynnön ja pyytäisi hakijoita vastaamaan käsillä olevaan tehtävään. Ihan samaan tyyliin kun tässä avoimessa tehtävässä tosiasiassakin voisi olla. Eli työnantaja pyytäisi hakijoita ehdottamaan hakemuksissaan ratkaisun tehtävään sekä lisäämään lyhyen ansioluettelonsa ja pari riviä motivaatiostaan ko tehtävää kohtaan.

Työtehtävästähän kaikki toki riippuu, mutta eikö olisi hienoa jos motivoituneet Tulevaisuuden Tekijätkin, vailla vastaavaa työkokemusta, saisivat mahdollisuuden näyttää kyntensä. Onko aivan mahdoton ajatus?

1.4.2019

Työnhakija - 4 vinkkiä työnhakuun LinkedInissä

LinkedIn on monelle tuttu työkalu verkostoitumiseen, kirjoitusten julkaisemiseen sekä markkinointiin. Avoimia työpaikkoja julkaistaan ensisijaisesti Jobs-osiossa, mutta myös muualla LinkedInissä. Entä miten ne avoimet työpaikat löytää LinkedInissä?

Jobs-osio

Kaikkein yksinkertaisin tapa hakea avoimia työpaikkoja LinkedInissä on Jobs-osio. Yritykset maksavat työpaikkailmoituksen julkaisusta Jobs-osiossa, joten haku kannattaa aloittaa sieltä.

Laita hakusana "search jobs"-kohtaan ja "search location"-kohtaan, miltä alueelta haet töitä. Jos haet töitä koko Suomen alueelta, niin kirjoita siihen: Finland. Jos vain Etelä-Suomen alueelta, kirjoita Southern Finland ja napauta Enteriä.

Sisältöhaku

Avointen työpaikkojen ilmoittaminen Jobs-osiossa on maksullinen palvelu yrityksille. Niinpä avoimia paikkoja julkaistaan myös henkilökohtaisten tilien kautta ns statuspäivityksinä. Miten löydät nuo avoimet paikat?
  1.     Siirry LinkedInin hakukenttään.
  2.     Kirjoita haluamasi sana tai aihetunniste (esim. "#rekrytointi" tai myyntipäällikkö)
  3.     Valitse hakutyypiksi sisällöt (content)
Saat tulokseksi päivitykset, joissa hakusanasi on mainittuna. Yksityishenkilöiden ilmoittamat avoimet työpaikat löytyvät tällä sisältöön perustuvalla haulla.

Tarkenna sisältöhakuasi

Tarkempia tuloksia sisältöhakuusi saat kun lisäät hakuun aihetunnisteen/hashtagin #rekry tai #rekrytointi sekä isoilla kirjaimilla AND-sanan + tarkennuksen hakemastasi toimenkuvasta. Käytännössä:

  1. Kirjoita hakukenttään haluamasi aihetunniste (esimerkiksi #rekrytointi)
  2. Lisää aihetunnisteen jälkeen isoilla kirjaimilla sana AND, jotta hakusi tarkentuu
  3. Lisää AND -sanan jälkeen asiasana hakemastasi paikasta (esim: markkinointi )
  4. Varmista, että haet LinkedIniin julkaistuista sisällöistä (Content)
    Paina Enteriä. 
Tuloksena feediisi ilmestyy kaikki julkaistut päivitykset, joissa hashtaginä (aihetunnisteena) on #rekrytointi sekä sana markkinointi.
Tarkennettu sisältöhaku
Ylläolevassa kuvassa on tulos haustani: avoimet paikat liittyen markkinoinnin tehtäviin, jolloin aihetunnisteena #rekry ja tarkennussanana "markkinointi".

Luo työpaikkahälytys Jobs-osiossa

Työpaikkojen selailu on työlästä, joten se kannattaa automatisoida niin pitkälle kuin mahdollista. Miten teet sen LinkedInissä:
    1. Mene LinkedInin työpaikkahakuun (Jobs -osio)
    2. Kirjoita hakemasi työtehtävä, asiasana - vaikka: myyjä
    3. Lisää sijainti (location): Finland
    4. Paina Search-nappia -> tulokset ilmestyvät
    5. Luo hälytys (Job alert) tulosten yllä olevasta liukunäppäimestä
    6. Valitse kuinka usein haluat hälytyksen ja miten, eli emailitse vai notifikaationa
    7. Voilá, SAVE  ja nyt voit nojata taaksepäin ja antaa LinkedInin tehdä hakusi puolestasi.

    Huomaathan, että hälytystä voi tarkentaa mm tiettyyn yritykseen, tietyllä aikavälillä julkaistuista ilmoituksista, kokemustasolla: experience, entry, associate, mid-senior, director ja executive. Kun painat All Filters, niin saat kaikki filtterivaihtoehdot näkyviin ja hälytyksesi tarkentuu entisestään.

    Toivottavasti näistä vinkeistä on apua avointen paikkojen löytämisessä! Happy hunting!


    19.3.2019

    Entten tentten etuja nakkelen

    Olen aktiivisesti hakenut töitä ja työpaikkailmoitukset ovat tulleet tutuiksi, sillä luen niitä kymmeniä päivittäin. Olen huomannut erään kasvavan trendin työpaikkailmoituksissa. Trendi koskee työpaikan tarjoamia etuja.

    Lounasetu

    Olet saattanut huomata työpaikkailmoitusten loppukappaleissa lauseen: "Tarjoamme sinulle lounasedun". Kuulostaako hyvältä? Entä oletko työnhakijana selvittänyt mitä se käytännössä tarkoittaa ja kannattaako sitä edes ottaa?

    Oletetaan että lounasetu on esim 200e / kk. Sen saamisessa/ottamisessa on kaksi vaihtoehtoa:

    a) Lounasetu voidaan ottaa/antaa vähennyksenä työntekijän nettopalkasta. Eli jos lounasetu on 200 euroa kuukaudessa, niin työntekijän nettopalkasta vähennetään 150 euroa. Työntekijälle ei tällöin muodostu veronalaista etua. (lähde Valjas )

    b) Toinen vaihtoehto on lisätä lounasetu palkan päälle. Eli jos palkkasi olisi 3000e/kk ja saat 200 euron lounasedun: tällöin työntekijän palkkalaskelmaan lisätään 75% lounasedun määrästä eli 150 euroa, jolloin verotettavaksi bruttokuukausituloksi saadaan 3150e. Siitä summasta maksat sen normaalin palkkatulon veron. (lähde Valjas )

    Lounasedusta maksat suurimman osan itse, kun työnantaja maksaa 25% ko edusta. Muista lounasetua valitessasi myös, ettei siitä saa edes rahaa takaisin mikäli  syöt edullisemman lounaan kuin kupongin arvo on.

    Hyvä työilmapiiri

    "Meillä on kivaa yhdessä tiimipäivissä, perhepäivissä tai juoksutapahtumissa. Perjantait ovat erityisiä ja käymme yhdessä niitä juhlistamassa!" tai "meillä on loistava työilmapiiri". Miltä kuulostaa? No kivalta tietenkin, mutta käsi sydämelle - onko nämä etuja?

    Puhelin ja työläppäri

    Silloin tällöin toimistotyötä tekevälle on tarjottu etuina puhelinta ja läppäriä. Itse näen työpuhelimen ja läppärin työnteon välttämättömänä välineenä, en etuna.

    Kyseessä voi tosiaan olla etu, jos puhutaan puhelimesta. Tai sitten ns puhelinetu toimii juuri päinvastaisesti. Vai tykkäisitkö itse jos puhelin soi iltakuudelta ja asiakas soittaa sinulle kotiin? Etu vai rasite?

    Työterveyshuolto

    "Tarjoamme sinulle työterveyshuollon". Lause joka toistuu monessa työpaikkailmoituksessa, siellä etujen alla. Pistää hiljaiseksi ja tämä katkaisi tämän kamelin selän ja kirvoitti tämän kirjoituksen eetteriin.

    Valveutunut työnhakija tietää, että työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto. Työsuojeluviranomainen valvoo tarkastuksin, että työnantaja on järjestänyt ja toteuttanut lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut. Piste. Milloin lakisääteisistä työnantajan velvollisuuksista on tullut etuja?


    Edut työsuhteessa

    Työnhakijalle on tärkeää tietää onko firmassa etuja. Etuihin tuskin kannattaa laittaa työnantajan lakisääteisiä velvollisuuksia kuten työterveyshuoltoa. En kyllä laittaisi hyvää tiimihenkeäkään, sitä kun ei voi taata. Toisaalta se ei ole edes etu vaan sattumien summa.

    Mikäli etujen tarkoituksena on houkutella työnhakijoita, niin mitäpä jos työpaikkailmoituksessa ilmoitettaisiin selkeästi työnkuva, palkkahaitari, työaika ja -paikka. Edut voisi sitten kertoa työhaastattelussa. Selkeä työpaikkailmoitus houkuttelee oikeanlaisia työnhakijoitakin, joten miksei?

    Vai mennäänkö ihan tyylillä: entten tentten etuja nakkelen, keksin yhden, lainaan toisen, kolmanneksi lakisääteisen.

    ****
    Kirjoittaja



    13.2.2019

    Palkkaisitko autistisen?

    PALKO-hanke järjesti 24.1.2019 todella mielenkiintoisen ja mieltä avartavan Autismikirjon henkilön hyvä kohtaaminen -koulutuksen. Tilaisuudessa raotettiin sitä, millaista on elämä autismikirjon kanssa ja pohdittiin, millaista arvoa autismikirjon henkilöt voivat tuoda työpaikoille.

    Poistuessamme ymmärsimme paremmin paitsi autismikirjon henkilöitä myös ihmisyyttä ylipäätään – kaikkine erikoisuuksineen.

    Tilaisuudessa puhuivat Autismi- ja Aspergerliiton järjestösuunnittelija Katriina Siiskonen, kokemuskouluttaja, Autismi- ja Aspergerliiton varapuheenjohtaja ja Suomen Autismiyhdistyksen (SAY) puheenjohtaja Ilkka Nygrén sekä Autismi- ja Aspergerliiton vertaisohjaaja ja kokemusasiantuntija Iina Nykänen.

    Sosiaalisia haasteita ja herkistyneitä aisteja


    Noin joka sadas suomalainen on diagnosoitu autismikirjoon. Nimensä mukaisesti joukkoon kuuluu hyvin laaja kirjo erilaisia oireyhtymiä.

    Autismikirjon henkilö voi olla hyvin älykäs ja kykenevä tai vakavasti kehitysvammainen, jolloin arjesta selviäminen vaatii vahvaa tukea.

    Yleisimpiä erityispiirteitä ovat aistin yli- ja aliherkkyydet, stressiherkkyys ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat. Kirjon henkilön voi olla vaikea tulkita toisten ihmisten tunnetiloja, ajatuksia tai aikomuksia. Silmiin katsominen saattaa hämmentää.

    Monille rutiineihin tukeutuminen on tärkeää ja muutokset tuntuvat vaikeilta. Toisille taas yllätyksellisyys on juuri se, mikä pitää liikkeessä ja haastaa ajatukset.

    Intensiivinen keskittyjä, luova taiteilija – moninaisen kirjon vahvuudet


    Autismikirjoon liittyy myös monia vahvuuksia, ja työnantajan avarakatseisuus usein palkitaan.
    Kirjon ihmiset voivat olla äärimmäisen uppoutuvia, tarkkoja ja perusteellisia, jolloin he ovat esimerkiksi hyviä taustatyön tekijöitä tutkijoille ja poliitikoille.

    Heillä on usein kapea-alaisia mielenkiinnon kohteita, joihin he kiinnittävät poikkeuksellisen intensiivisesti huomiota. Tällaiset henkilöt voivat menestyä esimerkiksi erikoisasiantuntijoina.

    Monille kirjon henkilöille kokonaisuuksien hahmottaminen voi olla vaikeaa, mutta he erottavat tehokkaasti yksityiskohtia. Kun tähän ominaisuuteen yhdistetään rutiineihin kiinnittyminen, syntyy ihanteellisia ohjelmistokoodareita.

    Kirjon spektristä löytyy myös hyvin luovia, idearikkaita, taiteellisia ja spontaaneita työpaikan sähikäisiä.

    Työnantaja voi saada autismikirjon henkilöstä todellisen voimavaran, kun hän löytää tämän vahvuudet, tunnistaa heikkoudet ja varmistaa, etteivät oireyhtymään liittyvät haasteet haittaa työntekoa. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi etä- ja osa-aikatyö.

    Autismi ei aina ole este työskentelylle, menestykselle ja innovaatioille.

    On hyvä muistaa, että esimerkiksi Leonardo da Vinci, Michelangelo, Nikola Tesla ja Albert Einsteinkin olivat todennäköisesti autisteja.


    Kirjoittaja: Merja Forsman, Itäväylän toimitus

    ~~~~
    Tämä kirjoitus on osa PALKO-hankkeen asiantuntijakirjoitusten sarjaa. PALKO –työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jota toteuttavat kehitysyhtiö Posintra ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ajalla 1.9.2017-31.8.2019.

    Seuraa meitä Twitterissä #Palkohanke. Voit myös twiitata meille @Palkohanke -osoitteeseen. Lisätietoja hankkeesta Posintra, Anne Wetterstrand: anne @ posintra.fi.

    24.1.2019

    Aktiivimalli pähkinänkuoressa

    Ilmoittauduin viime vuoden lopulla työnhakijaksi TE-keskukseen digitaalisesti. Tällä viikolla täydensin "kassaan" lisätietoja, jonka yhteydessä sain ensi kosketuksen työnhakijoita koskevaan aktiivimalliin.

    Olen kuullut monen palkansaajan kommentoivan aktiivimallia. Yleinen harhaluulo on se, että aktiivimallin vaatimukset pystyy täyttämään töitä hakemalla. Ei pysty. Piste.

    Miten aktiviimallin sitten pystyy täyttämään? Työnhakijan aktiivisuutta seurataan 65 päivän jaksoissa. Tänä aikana hänen tulisi olla:

    - vähintään minimipalkalla töissä 18h
    - TE-palveiden hyväksymässä koulutuksessa viisi päivää
    - rekrytointia tukevassa toiminnassa 5 päivää
    - työllistymistä parantavassa palvelussa 5 päivää tai
    - ansaita yritystuloon verrattavaa tuloa n 241 euroa.

    Aktiviteettien lisäksi työttömän on päivitettävä TE-toimiston Oma Asiointi-sivuille työnhakuun liittyviä asioita, kuten tehdä oma suunnitelma työllistymisestä ja raportoida sen toteutumisesta. On myös käytävä tarkistamassa ja tarvittaessa täyttämässä työttömyyskassan sivuilla tietoja omasta työttömyystilanteesta.

    Aktiivimallista on jo tovi keskusteltu, joten ihan uusi asia ei ole. Monelle työssäkävijälle oli - oman empiirisen tutkimukseni kautta -  kuitenkin uutta, että työttömän pitäisi esim. löytää töitä 18 tunniksi 65 päivän aikana, jottei työttömyysturvaa lasketa.

    Mikäli saat töitä ainoastaan 10 tunniksi seurantajaksolla ja huomaat ettei tunnit tule riittämään, et voi paikata puuttuvia tunteja käymällä työllistymistä parantavassa palvelussa. Aktiivisuusedellytyksiä ei voi laskea yhteen, vaan sieltä on valittava ainoastaan yksi ns aktiviteetti, jonka yrittää toteuttaa.

    Työnhakijalta, joka ei täytä aktiivisuusehtoa, työttömyystukea leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 päivän eli noin kolmen kuukauden ajan.

    Tässä oli lyhyt oppimäärä aktiivimalliin. Onpa minulla tunne, että aktiivimallista kirjoittelen vielä jossain vaiheessa lisää. Näihin kuviin!

    21.12.2018

    Kuumottaako työhaastattelu? Apua saat Duunitehtaalta!

    Suomessa työttömyys kukoistaa. Vuoden 2018 elokuussa tehdyn työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä on tällä hetkellä jopa 229 400 (TEM 11/2018).  Tämä johtuu toki osittain siitä, että työpaikkoja ei yksinkertaisesti riitä tällä hetkellä kaikille. Viime vuonna luku oli kuitenkin merkittävästi suurempi, eli jotain on kuluneen vuoden aikana tehty oikein.

    Itse valmistuin lukiosta vuonna 2014. Pääsin koulunpenkiltä suoraan töihin pesulahommiin. Syytä sille en näin jälkeenpäin osaa sanoa: hakemukseni oli nimittäin melko kömpelö ja pikaisesti väsätty. Työskentelin kyseisissä hommissa puolen vuoden ajan, aina armeijan aloittamiseen asti.

    Armeijasta kotiuduttani ajattelin pitää hieman lomaa, mutta lopulta se loma venähtikin melkein kahden vuoden pituiseksi työttömyydeksi. Tähänkin on hankala sanoa yksittäistä syytä näin jälkeenpäin, mutta kai siinä oli taustalla oma laiskuus sekä osaamattomuus työnhaussa.

    Hain tämän parin vuoden aikana lukuisiin eri työpaikkoihin ja yleensä homma kariutui viimeistään työhaastatteluun. Aiempaa kokemusta kun vastaavanlaisista tilanteista ei ollut, niin ääni väristen siinä sitten annettiin ympäripyöreitä vastauksia omasta osaamisesta. Henkilökohtainen pohjanoteeraukseni oli se, kun hain puhelinmyyjäksi, enkä siihenkään hommaan päässyt.

    Mitään faktaa minulla ei tästä ole, mutta uskoisin työhaastattelun olevan iso ongelma monille nuorille. Peruskoulun tunneilla saatetaan kyllä harjoitella CV:n ja työhakemuksen tekoa, mutta työhaastatteluun on hankala saada minkäänlaista opetusta. Tämän takia onkin hienoa, että on olemassa Porvoossa järjestettävän Duunitehtaan kaltaisia tapahtumia.

    Duunitehtaan tavoitteena on yhdistää työnhakijoita ja työnantajia. Sen lisäksi sieltä on mahdollista saada apua edellä mainitun kaltaisiin, kuumottaviin, työhaastattelutilanteisiin. Itse olen Haaga-Helian pisteellä valmistamassa ihmisiä juurikin näihin haastatteluihin. Tervetuloa kokeilemaan, niin nuoret kuin kokeneemmatkin työnhakijat, että miten se homma oikein hoidetaan oikeaoppisesti!

    Tommi Kolari,
    Opiskelija
    Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, matkailun koulutusohjelma

    DuuniTehdas on itäisen Uudenmaan suurin rekrytapahtuma, joka järjestetään jälleen Taidetehtaalla Porvoossa tiistaina 5.2.2019. Tilaisuus kerää yhteen alueen työnhakijat ja työnantajat sekä tuo esille erilaisia koulutusmahdollisuuksia. Lisätietoa: https://www.duunitehdas.fi/




    Tämä kirjoitus on osa PALKO-hankkeen kirjoitussarjaa. PALKO –työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jota toteuttavat kehitysyhtiö Posintra ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ajalla 1.9.2017-31.8.2019.


    Lisätietoja hankkeesta Posintra, Anne Wetterstrand: anne@posintra.fi. Seuraa meitä Twitterissä #Palkohanke. Voit myös twiitata meille @Palkohanke -osoitteeseen.


    23.10.2018

    Neuropsykiatriset häiriöt rekrytoinnin positiivisena haasteena

    Työmarkkinat ja työssä tarvittavat yleiset vaatimukset ovat haasteellisia erityisesti neuropsykiatrisesti oirehtivilla ihmisillä. Työelämässä ja työnhakuilmoituksissa korostetaan työntekijän vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja, itseohjautuvuutta sekä valmiutta kohdata jatkuva muutos työympäristössä. Nämä kaikki ovat isoja haasteita neuropsykiatrisesti oireileville heidän omassa arjessaan saati sitten työnhaun eri vaiheissa.

    Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat ADHD, autismin kirjon häiriöt, Touretten oireyhtymä ja pakko-oireinen häiriö. Näille häiriöille on tyypillistä, että ne alkavat lapsuudessa ja että itse häiriötä merkittävämmäksi asiaksi nousevat usein psykiatriset ongelmat, kuten masennus, pelkotilat, paniikkikohtaukset tai ahdistus.

    Aikuisten neuropsykiatriset häiriöt jäävätkin liian usein tunnistamatta. Niitä pidetään helposti pelkästään lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluvina häiriöinä tai sitten niitä hoidetaan pelkästään psykiatrisina sairauksina.

    Neuropsykiatriset oireet liittyvät nimensä mukaisesti aivojen poikkeavaan tapaan toimia. Aivojen poikkeava toimintatapa näkyy neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivän kohdalla keskittymisen tai aktiivisuustason hallinnan vaikeutena, kömpelyytenä sosiaalisissa tilanteissa, oppimiseen ja muistamiseen liittyvissä haasteissa, motorisen toiminnan ongelmissa ja erityisesti heikkona paineensietokykynä.

    Oma lisähaasteensa neuropsykiatrisissa häiriöissä on, että ne niistä kärsii varsin pieni joukko ihmisiä, jotka helposti tulevat syrjäytetyiksi ja näin katoavat koulutuksesta ja työmarkkinoilta. Tämä on surullista, sillä neuropsykiatrinen häiriö on itsessään harvoin este oppimiselle tai työelämässä menestymiselle. Pikemminkin neuropsykiatriselta rakenteeltaan erilaisilla ihmisillä on monia piirteitä, joita työelämässä kaivataan.

    Luovuus, aloitteellisuus, energisyys, tarkkuus, asiakeskeisyys, rehellisyys tai syvä keskittyminen liittyvät myös neuropsykiatrisesti oirehtivaan ihmiseen. Historia todistaa, että maailma on mennyt eteenpäin, koska erilainen ja poikkeava saanut muuttaa sitä. Tieteen, taiteen, urheilun ja bisneksen maailman monella menestyjällä on ollut neuropsykiatrisia häiriöitä, jotka ovat lopulta olleet heidän voimansa muuttaa maailmaa.

    Työnhaussa cv:stä paljastuvat monipolkuiset ja katkeilevat työsuhteet tai keskenjääneet koulutukset voivat kertoa viisaalle rekrytoijalle, että kyse on myönteisessä mielessä hakijasta, jota työyhteisö erityisesti tarvitsee.

    Rekrytoinnin avuksi on myös kehittymässä väline, Positiivinen CV, joka sai vuosi sitten puolen miljoonan euron palkinnon Sitralta. Positiivinen CV tukee ihmisen erityislaadun myönteisiä piirteitä, joita koulu tai työelämä ei aina osaa tunnistaa. Näen Positiivisen CV:n erittäin tervetulleena välineenä erityisesti neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien työnhaun tukena.

    Kirjoittaja: Ville-Matti Vilkka, SunUra Oy:n työllisyyspalvelut

    Tämä kirjoitus on osa PALKO-hankkeen asiantuntijakirjoitusten sarjaa. PALKO –työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jota toteuttavat kehitysyhtiö Posintra ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ajalla 1.9.2017-31.8.2019.

    Lisätietoja hankkeesta Posintra ja Haaga-Helia . Seuraa meitä Twitterissä #Palkohanke. Voit myös twiitata meille @Palkohanke -osoitteeseen. Lisätietoja hankkeesta Posintra, Anne Wetterstrand: anne@posintra.fi.

    24.9.2018

    Millainen on hyvä työnantaja?

    Nuori työntekijä etsii uusia kokemuksia. Ensimmäiset työsuhteet ovat kurkistus työelämään ja lähtölaukaus oman uran rakentamiselle. Jotta työnantaja saisi sitoutettua nuoren osaajan yritykseen pidemmäksi aikaa, kannattaa aidosti kuunnella hänen ajatuksiaan siitä, mikä motivoi. Rekrytointi nuorten ammattilaisten silmin -tutkimus (2018) valottaa, millaisiin työnantajiin nuoret itse ovat valmiita sitoutumaan. Millainen on hyvä työnantaja nuorten silmin?

    Hyvä työnantaja tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä sekä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia. Tehtävän tekevät mielenkiintoiseksi sen merkityksellisyys sekä riittävä haasteellisuus ja vastuullisuus. Nuoret haluavat tulla kohdatuiksi oman alansa asiantuntijoina ja saada tilaisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen. Yksi tapa tarjota oppimisen ja kehittymisen polkuja on mahdollistaa nuorelle työntekijälle uudenlainen tehtävänkuva tai aiempaa vastuullisempi tehtävä yrityksen sisällä.

    Työnantajan houkuttelevuuteen vaikuttavat nuorten mielestä myös työantajan panostus työntekijöidensä hyvinvointiin sekä hyvä palkka ja työsuhde-edut. Nämä tärkeimmiksi nousevat vetovoimatekijät eivät ole tutkimuksen mukaan muuttuneet viimeisen parin vuoden aikana. Tekijät vaihtelevat kuitenkin jossain määrin alakohtaisesti. Yrityksen brändi ja yrittäjähenkinen työkulttuuri eivät erityisesti motivoi nuoria, joskin rento imago houkuttelee erityisesti IT-alalla nuoria työnhakijoita.

    Muita houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat hyvä esimies ja ilmapiiri, vapaus tehdä ratkaisuja oman näkemyksen mukaan ja työntekijöiden välinen luottamus. Kannustavalla esimiehellä on tärkeä merkitys nuoren työntekijän työssä viihtymiselle. Hyvä esimies nähdään työn mahdollistajana ja työntekijöiden mentorina. Hän on helposti lähestyttävä ja luottaa alaistensa kykyyn tehdä päätöksiä.

    Hyvä ilmapiiri työpaikalla motivoi, innostaa ja sitouttaa organisaation yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Kokemus kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta rakentaa nuorelle positiivista mielikuvaa työelämästä. Kilpailu nuorista osaajista on monilla aloilla kovaa ja yhä useamman työnantajan onkin tulevaisuudessa mietittävä, miten erottua edukseen nuorten silmissä.

    Kirjoituksen lähteenä käytetty tutkimus on luettavissa täällä.

    ~~~~ 

    Kirjoittajat: Maria Alanko, projektityöntekijä ja Anu Sipilä, projektiasiantuntija, PALKO-hanke / Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

    PALKO –työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jota toteuttavat kehitysyhtiö Posintra ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ajalla 1.9.2017-31.8.2019.



    Lisätietoja hankkeesta Posintra ja Haaga-Helia . Seuraa meitä Twitterissä #Palkohanke. Voit myös twiitata meille @Palkohanke -osoitteeseen.

    11.8.2018

    Millaisia vaikutuksia TE-toimiston määräaikaishaastatteluiden lisäämisellä on ollut?

    Kun työtön aloittaa työnhakunsa, kuuluu siihen olennaisena osana asiointi työ- ja elinkeinoviranomaisten eli käytännössä alueellisen TE-toimiston kanssa. Yksi toimiston tärkeimmistä tehtävistä on vastata siitä, että uutta työvoimaa etsivä työnantaja ja työtä etsivä työnhakija saadaan kohtaamaan niin, että tuloksena on pitkäkestoinen työsuhde. Tähän tavoitteeseen pääsyä on pyritty tukemaan TE-toimiston ja työnhakijoiden välisillä säännöllisellä määräaikaishaastatteluilla, joiden aikana työnhakijan tilanne kartoitetaan ja työnhaun suuntaa tarvittaessa ohjataan työllistymisen kannalta tuloksekkaampaan suuntaan.

    Jo usean vuoden ajan yksi yleisimmistä TE-toimistoa kohtaan esitetyistä kritiikeistä on koskenut sitä, että näitä haastatteluja järjestetään liian vähän. Asiantuntijoita ei esimerkiksi enää pääse juurikaan tapaamaan kasvokkain, ensimmäisiä kontakteja saatetaan joutua odottamaan useita kuukausia ja silloinkin niiden sisältö ei aina ole vastannut asiakkaan todellisia tarpeita. Osin syyt kontaktien vähyydelle ovat olleet ymmärrettäviä: samanaikaisesti kuin työttömyys lähti taantuman seurauksena nousuun, toimistojen käytössä olleet resurssit laskivat. Palveluita myös digitalisoitiin ahkerasti ja moni ennen asiakastyönä toteutettu tehtävä siirtyi työnhakijan omalle vastuulle.

    TE-palvelut
    Vuoden 2017 alussa tehtiin kuitenkin täyskäännös. Hallituksen esityksen mukaisesti julkista työnvälitystä haluttiin tehostaa panostamalla entistä voimakkaammin työttömän ja TE-toimiston välisiin määräaikaishaastatteluihin. Jatkossa siis jokainen työtön työnhakija tuli haastatella TE-toimiston toimesta aina kun hänen työttömyytensä oli ehtinyt kestää yhtäjaksoisesti kolme kuukautta. Haastattelun yhteydessä oli mm. tarkastettava työnhaun nykytila ja päivitettävä työnhakua ohjaava työllistymissuunnitelma. Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto tutkivat vuoden 2017 aikana, miten haastattelujen lisääminen oli vaikuttanut työttömien ja TE-toimiston asiantuntijoiden elämään.

    Tutkimustulokset olivat mielenkiintoisia. Ensinnäkin TE-toimiston työmäärä oli kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi erilaisia suunnitelmia tehtiin vuonna 2017 5,5 kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Haastattelujen tekoon oli siis panostettu paljon. Myös yhteydenpito työnhakijoihin oli selvästi kasvanut, mutta pääpaino näytti olleen puhelinasioinnin lisäämisessä.

    Sinällään tämä on sääli, koska suuri osa tutkimukseen osallistuneista uusista työnhakijoista oli puhelinkeskustelun sijaan selvästi kaivannut henkilökohtaisempaa tapaamista toimiston asiantuntijan kanssa. Moni kommentoi tapaamisen olevan jo tasavertaisen vuorovaikutuksenkin näkökulmasta sopivampi tapa hoitaa työnhakuun liittyviä asioita. Pidempään työttömänä olleet kuitenkin suhtautuivat haastatteluihin kriittisemmin. Yleisesti asiakkaat toivoivat nykyistä enemmän työnvälitykseen liittyviä sisältöjä haastatteluihin. Monilla haastattelu oli valitettavasti jäänyt suhteellisen pikaiseksi puhelinsoitoksi, jonka aikana oli lähinnä tiedusteltu, miten työnhaku on edennyt ja päivitetty suunnitelma. Ilman työnvälityksellisiä elementtejä haastatteluiden vaikuttavuus olikin monesti jäänyt pieneksi.

    Toimiston asiantuntijat suhtautuivat haastattelumäärän kasvattamiseen positiivisesti. Haastattelut olivat esimerkiksi mahdollistaneet työttömien palvelutarpeen paremman kartoittamisen ja sitä kautta myös yksilöllisemmän työnvälityksen tai palveluohjauksen. Asiantuntijat kuitenkin valittelivat korkeiden haastattelumäärien aiheuttamaa kiirettä. Kiireestä johtuen mahdollisuus tehdä sisällöllisesti kattavampia haastatteluja oli pienentynyt, halua niiden tekemiseen kuitenkin selvästi löytyi.

    Näillä näkymin TE-toimistot lakkautetaan vuoden 2020 alussa ja niiden tehtävät siirtyvät joko maakuntien tai mahdollisesti Uudellamaalla kuntayhtymän vastuulle. On hyvin todennäköistä, että myös määräaikaishaastattelut säilyttävät uudessa rakenteessa nykyisen roolinsa. Sinällään tämä on hyvä, koska parhaassa tapauksessa haastattelulla on mahdollisuus tuottaa työnhakijoille positiivisia asiakaskokemuksia ja vaikuttaa heiden tilanteensa kohentumiseen.

    Pahin skenaario on kuitenkin se, että haastattelusta muodostuu liukuhihnalla tuotettu työnhaun osa, jonka merkitys jää kysymysmerkiksi niin työnhakijalle kuin haastattelusta vastaavalle asiantuntijalle.

    Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

    Santtu Sundvall
    Kirjoittaja on Uudenmaan ELY-keskuksen tutkija



    6.6.2018

    Mistä kiksit?

    Minulla on muistivihko. Vihko kulkee käsilaukussani joka paikkaan. Kirjaan vihkoon työhön liittyviä asioita: tapaamieni ihmisten yhteystietoja, kirjavinkkejä, muistiinpanoja kokouksista, sähköisten työkalujen käyttövinkkejä ja paljon muuta.

    Vihkon etukannessa on Touhulan perhe-sarjakuva. Olen leikannut sarjakuvan Helsingin Sanomista noin vuosi sitten ja liimannut sen vihkon kanteen. Sarjakuvassa Elmo-poika kysyy Touhulan sedältä, mikä tuottaa hänelle kiksejä? Touhulan setä katsoo hämmentyneenä poikaa, osaamatta vastata kysymykseen.

    Aika ajoin katselen sarjakuvaa. Ja mietin, mistä minä saan kiksit? Minulla on ilo olla työllisyyttä edistävän PALKO-hankkeen  ohjausryhmän jäsen. Perinteisen ohjausryhmän jäsenen roolin lisäksi minulla on ollut mahdollisuus toimia hankkeen piiriin kuuluvien työnhakijoiden valmentajana. Rooliini on muun muassa kuulunut osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen, ansioluettelon ja työhakemusten laadinta, työelämätaitojen sparraus.

    On ollut huikeaa tavata ihmisiä eri taustoista ja kulttuureista. Jaksan kerta toisensa jälkeen yllättyä, kuinka avoimesti ihmiset kertovat omasta työ- ja koulutustaustastaan sekä elämästään. Jokaisen sparraus-session jälkeen kiitollisuus ja nöyryys valtaavat sydämen – olen saanut toimia hetken rinnallakulkijana, olla osa ihmisten tarinaa.

    Minun vastaukseni on siis selvillä. Saan kiksini rinnallakulkemisesta, ihmisten ohjauksesta ja sparrauksesta, kuuntelemisesta, myötäelämisestä ja tukemisesta. Haastan sinut miettimään, mistä sinä saat työssäsi kiksit? Muistivihkoni on melkein täynnä. Enää pari sivua odottaa muistiinpanoja. Onneksi vihon etukansi on pahvia. Aion leikata sarjakuvan irti ja liimata sen uuteen muistivihkooni.

    Maria Kantola
    Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
    Kirjoittaja on PALKO-hankkeen ohjausryhmän jäsen ja työnhakuvalmentaja



    21.5.2018

    Auttajia työnhaussa löytyy, kun tarttuu tilaisuuksiin

    Olen 28-vuotias nainen. Ylioppilastutkinnon jälkeen suuntasin ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta ja taloushallintoa. Ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli kaupan alalla asiakaspalvelutehtävissä. Tein tätä työtä pitkään, kunnes valmistuttuani ammattikorkeasta aloin etsiä uusia haasteita. Työharjoitteluni jatkeeksi pääsin määräaikaiseen työhön pankkialalle. Työssä opittavaa riitti.

    Saimme puolisoni kanssa lapsen pian valmistumiseni jälkeen. Jatkoin hoitovapaan jälkeen hetken tutun työnantajan palveluksessa, mutta haasteellisten työaikojen takia sanoin itseni irti. Työttömänä jatkoin aktiivista työnhakua ja hoidin samalla kotona lastani.

    Lähes päivittäin kävin läpi avoimet työpaikat toimistotehtäviin, erityisesti taloushallinnon työpaikat. Hakemuksia lähetin paikkoihin, jotka kuulostivat sopivilta. Välillä vastausta työhakemukseeni ei kuulunut. Välillä sähköpostiini kolahti sentään ilmoitus siitä, että valitettavasti valinta ei kohdistunut tällä kertaa minuun.

    Tulokseton työnhaku sai minut pohtimaan, onko työhakemuksessani jotain vikana, kun se näytti hukkuvan muiden joukkoon. Minulla ei ollut kokemusta taloushallinnon tehtävistä, mikä näytti haittaavan työnhakuani. Vaikka intoa tehtäviin riitti, työnantajat vaikuttivat kuitenkin eniten arvostavan alan kokemusta.

    Jos sain kuulla hakemusten määrästä työpaikkoihin joihin hain, keskiarvo oli sata hakemusta per paikka. Määrään mahtuu kaiken tasoista hakijaa ja siksi pohdin, kuinka erottua. Näen vahvuutenani omat luonteenpiirteeni, korostin siis hakemuksessani niitä sekä haluani oppia lisää alasta. Persoonani saisin myös esille jo hakuprosessin alussa hyvän video-CV:n avulla. Se voisi olla jatkossa tapani erottautua.

    Huomasin, että on tärkeää kertoa omasta työnhausta keskustellessa muiden kanssa. Aika moni tuntee jonkun jossain yrityksessä, tai tietää, että jossain yrityksessä on tarvetta työntekijöille. Mukavaa oli huomata, että auttajia työnhaussa löytyy.

    Työttömyysaikana pääsin kolmeen työhaastatteluun. Olin innoissani tilaisuuksista päästä esittäytymään ja tutustumaan työtehtäviin. Tämän pidemmälle en kuitenkaan päässyt. Kahdesta paikasta ei kuulunut haastattelun jälkeen mitään, mikä jäi painamaan mieltä. Mielestäni jos luvataan palata asiaan, niin sitten täytyisi myös palata. Tällaisista yrityksistä ei jää hyvää kuvaa.

    Kun olin ollut yhdeksän kuukautta työttömänä, TE-toimistolta soitettiin ja suositeltiin osallistumista SunUran ja Posintran järjestämään työllisyyskokeiluun. Kokeilu kuulosti sopivalta, sillä siellä saisin kaipaamaani henkilökohtaista apua työnhaussa ja minua autettaisiin työpaikan löytämisessä. Ilmoittauduin samana päivänä kokeiluun.

    Ensimmäisessä tapaamisessa oli paikalla kaksi innostavaa kokeilun edustajaa. He kertoivat prosessin etenemisestä ja sain kertoa itsestäni ja työnhaustani. Sovimme, että seuraavassa tapaamisessa viilaisimme työhakemuksiani ja ansioluetteloani sekä suunnittelisimme video-CV:täni.

    Ennen seuraavaa tapaamista yksi näistä edustajista soitti minulle ja kertoi, että tietää minulle sopivan työpaikan vapautumisesta. Sovin työhaastattelun ja sain ilokseni työpaikan. Olen kiitollinen siitä, että minulle soitettiin avoimesta työpaikasta. Tuntui, että työllistymisestä oikeasti välitetään. Kiitos tälle työllisyyskokeilulle, se tuotti toivomani tuloksen, eli työpaikan.

    Saan tällä hetkellä olla kiinnostavissa ja monipuolisissa työtehtävissä. Työssäni yhdistyvät mukavasti asiakaspalvelu, erilaiset toimistotehtävät ja viestinnässä avustaminen. Saan työstä paljon hyödyllistä kokemusta jatkoa ajatellen. Tulevaisuudessa haluan kehittää osaamistani taloushallinnossa ja vahvistaa asiakaspalvelutaitojani.

    **************

    Tämä tarina on osa PALKO -hankkeen Työnhakijan tarina –sarjaa. Työnhakijan tarinat ovat ikkuna työnhakijoiden kokemuksiin; iloihin, suruihin, arkeen ja unelmiin. PALKO julkaisee Työnhakijan tarinoita noin kerran kuukaudessa. PALKO –työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jota toteuttavat kehitysyhtiö Posintra ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ajalla 1.9.2017-31.8.2019. Kaikki hankkeen tekstit löydät blogista tunnisteella PALKO. Lisätietoja hankkeesta: Projektipäällikkö Anne Wetterstrand, Posintra Oy, p. 050 366 0125.
     

    4.5.2018

    Palkkabingo

    Usein työpaikkahakemuksissa työnantaja / rekrytoija pyytää palkkatoivetta jo työhakemukseen. Aiheesta oli huhtikuun (2018) alussa LinkedInissä vilkas keskustelu. Joku oli sitä mieltä, että jos hakija esittää liian suuren palkkatoiveen, hän ei selkeästikkään ole alan ammattilainen. Toinen sanoi, että myös liian pienen palkkatoiveen esittäjät karsiutuvat. Mielipiteitä oli puoleen ja toiseen. Ihmettelin keskustelun keskittymistä ainoastaan palkkaan ja palkkahaitariin. Onhan palkan lisäksi muitakin tekijöitä, joita työntekijä arvostaa tai joita on tarjolla/saatavilla.

    Työnhakijana olen lähtökohtaisesti myymässä vapaa-aikaani ja osaamistani työnantajalle. Harkitsen tarkoin, mitä työpanoksestani saan kokonaisuudessaan vastineeksi. Koko paketti vaikuttaa.

    Mitä arvuutan työpaikan -malli
    Mitä tarkoitan koko paketilla? Asiaa paremmin avatakseni tein pikaisen taulukon. Listasin taulukkoon tekijöitä, joita pisteytän arvioidessani  palkkatoivettani. Eri tekijöillä on eri painotusarvoja, riippuen elämän-/työtilanteestani.

    Oheinen taulukko ei ole muuttumaton. Se antaa kuitenkin kuvaa siitä, mitä tarkoitan eri tekijöillä.

    Arvioin työtehtävästä tarjotun palkan suhteessa kokonaisuuteen, johon vaikuttaa mm. työnkuva, työpaikan sijainti,  yrityksen maine ja toimiala, etenemismahdollisuudet sekä työyhteisö (ks kuva).

    Lisäksi palkkatoiveeseeni vaikuttaa mitä etuisuuksia on saatavilla. Lounas-, laina- matkaedut tai viihtyisä työympäristö? Kulttuurisetelit, nettiyhteys kotiin, viihtyisä työympäristö, rehellisesti hyvä organisaatiokulttuuri tai kuntosalin käyttö ilmaiseksi?

    Edellä mainitut asiat ovat osa "koko pakettia". Palkasta olen valmis tinkimään, jos koen että kokonaisuus kompensoituu muutoin  edukseni. Tuo palkkabingokuponki muuttuu elämän- ja työnhakutilanteen mukaan.

    Yleensä en laita palkkatoive-kohtaan mitään, sillä haluan ensin keskustella millaisia "rukseja" palkkabingokuponkiini ko työtehtävä tuo ja vasta sitten määrittelen palkkatoiveeni. Ennen kunnon  keskustelua tulevasta työtehtävästä mahdollisen työnantajan kanssa ja siitä mitä työnantaja tarjoaa, vai tarjoaako mitään - palkan lisäksi - on täysin mahdotonta laittaa palkkatoivetta kohdilleen. 

    Kysymys kuuluukin: miksi työnantaja haluaa jo ennen kättelyä tietää palkkatoiveen - varsinkin kun kaikki kortit eivät hänen puoleltaan ole vielä pöydällä? Onko tämä opittu toimintatapa, jota rekrytoijat eivät edes kyseenalaista, vai miksi näin toimitaan?


    3.4.2018

    Samarbete mellan skolan och arbetlivet

    Att som ung börja söka sitt första sommarjobb eller deltidsjobb är inte alltid så enkelt. Utan de rätta kontakterna eller erfarenheterna kan hela jobbsökningsprocessen nästan verka omöjlig. Ungdomars möjligheter att få stöd och hjälp i jobbsökningsprocessen har utvecklats, men alla känner ännu inte till vart man kan vända sig för att t.ex. få hjälp med att utforma sin arbetsansökan och CV eller för att få synpunkter på sin prestation.

    ESF-Projektet Stora Komet – vägledning på svenska i Nyland har som mål att stöda svenskspråkiga unga i livets olika övergångsskeden och Luckans delprojekt har bland annat varit att utveckla och testa nya vägledningsformer. En vägledningsform som har utvecklats här i Östra Nyland och testats inom ramen för Stora Komet är en interaktiv inlärningsmodell där elever får pröva på att söka jobb med stöd av riktiga arbetsgivare.

    Den interaktiva inlärningsmodellen uppkom då Stora Komet kartlade svenskspråkiga servicetjänster för unga i Östra Nyland. Under ett samtal med Lovisa Gymnasiums studiehandledare uttrycktes en önskan om att ge eleverna en möjlighet att mer praktiskt få öva på arbetssökande. Praktiska övningar ger eleverna relevanta kunskaper som de kan ha nytta av i framtiden och erbjuder samtidigt konkreta kontakter till arbetslivet genom företagssamarbete, vilket är lockande för alla inblandade.

    Inom studierna ges elever ett fåtal möjligheter att skriva CV och arbetsansökan men de erbjuds så gott som aldrig en möjlighet att få öva på hur en arbetsintervju går till. Att få prova på arbetssökandets olika delar och samtidigt att få respons är värdefullt för ungdomar då de börjar söka jobb.

    Att få veta vad man gjorde bra, men även vilka delar man kan förbättra, är guld värt och något som få har möjlighet till i verkliga livet, då man sällan får veta orsaken till att man inte blev kallad på intervju eller inte fick jobbet. Detta förbereder dem därmed bättre för arbetssökandet i närmaste framtiden men även i resten av livet.

    Efter två försök med modellen som en del av Lovisa Gymnasiums tillvalskurs i studiehandledning har vi kunnat dra slutsatsen att metoden fungerar bra. Eleverna har i sin feedback påpekat att just speciellt kontakten till det lokala arbetslivet har känts värdefull och att möjligheten att få höra vad en arbetsgivare lägger vikt vid i såväl ansökan som CV har gett dem bättre kunskaper för framtiden än att enbart lära sig hur man utformar dessa dokument. Samtliga arbetsgivare vi samarbetat med under processen har hållit med om att möjligheten att komma i kontakt med elever och skolvärlden är bra. Att utveckla ett större samarbete lokalt är inte uteslutet och alla arbetsgivare som deltagit i försöken har meddelat att de gärna står till förfogande för liknande samarbeten i framtiden.

    Medan Navigatorer och andra stödtjänster utvecklas behövs även insatser från såväl läroanstalterna som från arbetslivet – med små insatser kan man göra mycket. Att som arbetsgivare stå till förfogande med sin tid ett par timmar kan ge ungdomarna erfarenheter som de kan dra nytta av resten av sitt liv. Att som lärare våga tänka utanför boxen, att möjliggöra dessa möten med arbetslivet på olika sätt, gangnar eleverna och deras inlärning.

    Att unga genom inlärningen samtidigt får en naturlig kontakt till arbetslivet tidigt är bonus. I den allt mer omväxlande arbetsmarknad vi lever i är det bra för ungdomar att komma i kontakt med och få erfarenheter av olika arbetsgivare. Att ungdomar redan under studietiden lär sig att kontakta arbetsgivare och möta dessa arbetsgivares krav är nödvändigt, och att de dessutom får feedback på dessa möten är ytterst viktigt för själva inlärningen.

    Nadina Vihinen
    F.d. Projektkoordinator
    Stora Komet – vägledningsprojektet på svenska i Nyland

    Kirjoittaja on PALKO – työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa –hankkeen yhteistyökumppani.