28.10.2013

Raadollinen kirjoitusvirhe

On tunnettu fakta, ettei työhakemukseen saa tulla kirjoitusvirheitä. Tällöin on vaarana se, että hakemus päätyy sinne karsittavien joukkoon. Automaattisesti.

Toisinkin voi käydä. Nimittäin, että työpaikkailmoituksessa on kirjoitusvirhe. Tällaiseen ilmoitukseen törmäsin jokin aika sitten:

Työ eLama
Kirjoitusvirhe työpaikkailmoituksessa
Siellähän se! Nimittäin kirjoitusvirhe. Oikein ympyröitynä, jotta varmasti erottuu. 

Sijainnilla ON väliä

Kirjoitusvirhe tai näppis, kutsutaan sitä millä nimellä vaan, on lopputulos sama. Eroavaisuuden tekee kirjoitusvirheen sijainti, eli onko se työhakemuksessa vai työpaikkailmoituksessa.

typo työhakemuksessa
Kuva: photostock
Tuomitsemmeko työnhakijoina yrityksen, jonka työpaikkailmoituksessa on kirjoitusvirhe, automaattisesti huolimattomaksi ja sellaiseksi jonka palvelukseen emme halua?

Entä tuomitsemmeko kuluttajina yrityksen, jonka ilmoituksessa on kirjoitusvirhe?

Jos emme, niin miksi sitten karsimme työnhakijan, jonka työhakemuksessa on kirjoitusvirhe?



16.10.2013

Rispektiä työpaikkailmoituksiin

Tänään huomio kohdistuu allaolevaan työpaikkailmoitukseen, joka bongattiin Monsterin sivustolta. Sain ilmoituksesta vinkin ärsyyntyneeltä työnhakijalta blogini etusivun Ota yhteyttä - lomakkeen kautta. Mistä on kyse?

Manpower hakee siis alla olevalla Monsterin nettisivustolla julkaistulla ilmoituksella Novartisille työntekijää. Tässä vaiheessa tulee huomioida Manpowerin tarjoamat palvelut eli menussa tarjolla rekrytointia, henkilöstönvuokrausta sekä soveltuvuusarviointeja.

Oleelliset asiat työpaikkailmoitukseen

Ensisilmäyksellä työpaikkailmoitus näyttää hyvältä. Ulkoasu on selkeä, josta annetaan ehdottomasti plussaa.

Ilmoituksessa kerrotaan haettava tehtävänimike. Työtehtävät on piristävän selkeästi ja tarkasti lueteltu. Niistä saa realistisen kuvan työtehtävistä.

Huono työpaikkailmoitus?
Monsterissa julkaistu ilmoitus
Lisäksi ilmoituksessa kerrotaan mitä taitoja tehtävässä tarvitaan. Hyvältä näyttää, tarkastellaanpa eteenpäin.

Ottaen huomioon Manpowerin tarjoamat palvelut, jättää ilmoitus epäselväksi onko kyseessä suora rekrytointi vai henkilöstönvuokraus asiakasyritykselle. hmmm...

KLIK.. KLIK.. KLIK..

Mikäli työnhakijan ärsytyskynnys työnantaja-tiedon panttaamisesta ei vielä ylittynyt, niin hän klikkaa itsensä Monsterin sivuston Hae-linkistä vielä Manpowerin internetsivuille. Siellä hän toteaa, kaiken klikkailun jälkeen, palkkaavan yrityksen olevan Manpower (kuva alla).

Voin olla väärässäkin, mutta olettaisin työnhakijalle olevan ensisijaisen tärkeää tietää, kenelle hän hakee töihin. Mieti asiaa hetki.

Tietysti voi kikkailla ja olla herättävinään kiinnostusta työnhakijoissa panttaamalla työnantajan tietoa tai sijoittamalla se klikkauspolkujen päähän, mutta siinä on vaara joka kulminoituu palkkaavan yrityksen luotettavuuteen.

Työpaikan sijainti

Työnhakijalle työpaikan sijainti on aivan ensisijaisen tärkeä asia. Sijainti määrittää onko ko. työ saavutettavissa logististen yhteyksien ja ajallisten raamien sisällä. Lisäksi työmatkakustannuksia ajatellen on työpaikan ja asunnon välinen matka työnhakijalle tärkeä informaatio.

Työpaikan sijainti siis määrittää omalta osaltaan sitä, hakeeko työntekijä avoinna olevaan työpaikkaan.

Työ eLama
Manpowerin sivuilla julkaistu ilmoitus

Tässä ilmoituksessa työnhakijoita dissataan kunnolla, sillä työpaikan / työpisteen lokaatiolle on annettu määre: Finland, Uusimaa.

Kyllä, kiinnostus tähän työpaikkaan laskee nopeammin kuin kissanhäntä! Onhan Uusimaa alueena varsin laaja, eikö?

OHJE DISSAUKSEEN

Miten siis dissata työnhakijoita kaikkein parhaimmalla tavalla työpaikkailmoituksen avulla? Yksinkertaista. Jätetään selkeästi ilmoittamatta työnantajan nimi sekä työpaikan sijainti.

Onko nuo tiedot nyt niin tarpeellisiakaan työnhakijoille, kyllähän niitä hakemuksia kuitenkin tulee!


11.10.2013

Asian ytimessä

Helsingin Sanomat julkaisi tänään (11.10.2013) erittäin loistavan artikkelin työelämävalmentaja Ben Nothnagelista, joka on kouluttanut satoja esimiehiä. Artikkelista nostaisin esiin muutaman asian, jotka erityisesti puhuttelivat.

Kulujen leikkaus - the easy way out


Ennen haettiin tulosta kasvattamalla myyntiä, panostamalla kehitykseen ja innovatiivisiin palveluihin tuloksen tekemiseksi. Tämän päivän tuloksen tekeminen kulminoituu henkilöstövähennyksiin ja toimintojen ulkoistuksiin.

Tällaisessa tilanteessa katseet käännetään niihin irtisanottuihin ja helposti unohdetaan ne jäljelle jäävät, joiden niskaan kasataan lisää tehtäviä, lisää vastuita, palavereita ja vastuualueita. Been there, done that.

Kvartaalitalous - trendistrategia
Stressistä ja työmäärästä puhuessaan Ben Nothnagel sanoo,  "että ihmisillä on liikaa lautasellaan. Työmäärä ei välttämättä ole liian suuri, mutta se on pirstaloitunut kokouksiin, raportteihin, vastuualueisiin ja kehitysryhmiin. Mieli ei pysy mukana. 

Tähän ovat Benin mielestä syyllisiä työnantajat. Tulosta on helppo trimmata väkeä vähentämällä. Jäljelle jääville kasataan epämääräinen himmeli vastuita ja tehtäviä. Se on lyhytnäköistä"

Ben, elämme kvartaalitaloudessa. Johtajat näkevät liiketoiminnan nykyisin varsin lyhytjänteisenä, vain neljännesvuoden tuloksella on väliä, ei kestävällä kehityksellä, työpaikkojen Suomessa pitämisellä tai henkilöstön hyvinvoinnilla.

On helpompi leikata kuluja kuin keskittyä luomaan kasvua ja kehitystä! They take the easy way out.

Fiilis-Agentti työpaikalla


Olet varmaan ollut työpaikassa, jossa työkaverina on ollut "hankala tyyppi". Tyyppi, joka litistää työilmapiirin purevilla kommenteillaan tai ottamalla etuoikeuksia. Tällainen tyyppi voi olla myös esimiehen asemassa. Benin mukaan tällöin on kaksi vaihtoehtoa, joko lähdet tai teet asialle jotain. Kyllä, vaihtoehtoja on aina.

Jos et tee mitään, ei sinulla ole oikeutta valittaakaan asiasta jokaisella lounastauolla. "Näin muutut pomon agentiksi, joka levittää huonoa fiilistä."

Lopulta on omalla vastuulla, onko töissä hyvä olla vai ei, sanoo Ben. 
Kyllä. Allekirjoitan myös koko artikkelin.

Hyppää HS:n sivuille lukemaan koko artikkeli.

8.10.2013

Mistä on hyvät työpaikat tehty?

Rantauduin sitten eräänä aurinkoisen aamuna kauaksi Kaliforniaan, siis elektronisesti läpi bittiavaruuden. Inspiroiduin kirjoitukseen yrityskulttuurin tärkeydestä, lukiessani Kaukana Espoosta -blogin kertomuksen hänen omasta työkokemuksestaan, josta nyt jaan pätkän kanssanne:
"... on vähän niinkuin olisi kylpylälomalla... pääkonttorilla voi käydä vesijumpassa, hieronnassa, kuntosalilla tai tanssitunnilla... kymmenkunta työpaikkaruokalaa joista saa ilmaiseksi eri maiden keittiöiden gourmet-ruokaa, pikku kahvila josta voi hakea ilmaista lattea ja smoothieita... kerran kuussa firman suurimmat pomot vastaavat työntekijöiden kysymyksiin aiheesta kuin aiheesta. Lady Gaga, Tina Fey, Bono, Barack Obama ja kaikki muut mahdolliset maailman julkkikset käyvät vierailemassa. Niihin tilaisuuksiin voi joko mennä livenä paikan päälle, tai seurata niitä monitorista jos on työkiireitä joista ei voi irroittautua." (lue lisää)
Työ eLama
Googlen Dublinin toimisto
Photo courtesy: home-desing.com

Voiko tuollaista työympäristöä edes olla olemassa! Niinpä niin, mutta mitä kriteereitä työnhakija/-tekijä arvostaa eniten työpaikassa? Korvauksen menetetyn vapaa-ajan lisäksi, työpaikan vetovoimaisuutta voidaan lisätä erilaisin bonuksin ja palkitsemispaketein, eli rahallisine kannustimineen mutta myös muilla tavoin.

Yrityskulttuurin tärkeys

Ihmiset voivat hyvin sellaisen yrityksen palveluksessa, jossa on hyvä yrityskulttuuri. Sellainen yritys on yleensä myös tuottava ja sinne ne "hyvät tyypit" hakeutuvat. Etuisuuksina voi olla esim. joustavat työajat, etätyömahdollisuus, kulttuurisetelit, palaverittomat keskiviikot jolloin toimistotyöntekijä voi keskittyä vain töihinsä saaden työrauhan. Raksa-alalta esimerkkinä reilu palkkaus ja työvuoropäivystyksien reilu kierto.

Mitä se yrityskulttuuri sitten oikein on? Se sisältää monia asioita yhdistäen yrityksen arvot, vision ja strategian, jotka on johdettu yrityksen arjen toimintoihin. Yrityksessä hyväksyttävät toimintatavat, palaveri käytännöt, ilmapiiri sekä henkilökohtaisen kehittämisen ja kasvamisen tukeminen ovat osa yrityskulttuuria.

Yrityskulttuuria voidaan tietoisesti luoda virallisten ohjeiden sekä toimintatapojen muodossa, kuten esimerkki blogissa kerrotaan. Lisäksi työntekijät itse muovaavat yrityskulttuuria käyttäytymisensä ja tekojensa kautta.

Yrityksen vetovoimaisuus


Yrityksen vetovoimaisuutta voi lisätä monin eri tavoin, palkkaus ei ole enää se ainut tapa. Suurin osa meistä tekee (tai tekisi) töitä saadakseen rahaa, mutta raha ei enää ehkä olekaan tärkein tekijä työnantajaa valittaessa.

Nyt vaakakupissa painavat myös muut asiat kuin palkka ja näihin asioihin, joista koostuu yrityksen vetovoimaisuus, kulminoituu myös kilpailu hyvistä työntekijöistä jo enenemässä määrin.

Hyvästä yrityskulttuurista, posiivisesta ilmapiiristä, joustavuudesta, reiluista teoista, kasvusta ja kehityksestä sekä toiminnan läpinäkyvyydestä. Niistä ne Hyvät Työpaikat on tehty!

1.10.2013

Työvoimapoliittinen scam?

Koulutuksia, joilla työttömiä pyritään työllistämään löytyy pilvin pimein Työ- ja elinkeinotoimiston koulutussivuilta. Omasta postilaatikostani on tähän mennessä löytynyt TalentGaten sekä Aalto yliopisto - Aalto PRO  työvoima-koulutusta markkinoivat esitteet. Samantyyppistä koulutusta tarjoavia yrityksiä on toki paljon enemmän ja niitä löytyy TE-toimiston sivuilta lisää. Ensireaktio koulutustarjouksiin allekirjoittaneella oli ilahtunut, kunnes lueskelin esitteet loppuun asti.

MARKKINOINNIN LOISTOA


Koulutusohjelmat on suunnattu mm. "sekä nuorille että kokeneille yritysideoiden kehittäjille. Korkeasti koulutetut työttömyysuhan alaiset, irtisanotut, työttömät ja yliopistoista vasta valmistuneet ja työttömiksi jääneet henkilöt ovat kohderyhmää ja haku koulutuksiin tapahtuu TE-keskusten kautta.

Työ eLamaTalentGaten kurssitarjonnasta löytyy koulutus, jossa opiskelua on 20 päivää ja valitussa yrityksessä työskennellään noin 100 päivää. Koulutusjaksot toteutetaan sekä Helsingissä ja Dubaissa. Aaaah tuota kerman määrää tuossa kakun päällä!

Aallon Pron esitteen mukaan töitä ei tarvitse hakea yksin, sillä he tarjoavat ammattitaitoista vetoapuaan työllistymiseen. Osallistujista huikeat 70% on työllistynyt, joka onkin koulutuksen päätavoite. Koko koulutuksen kesto seitsemän kuukautta. Hmm.. ei paha.

80/20-SUHDE


Koulutusohjelmaan valitut kurssilaiset työskentelevät yhteistyöyrityksissä n 80% ohjelman ajasta. Suurin osa ajasta ollaan siis työharjoittelussa, josta ei saa palkkaa vaan opiskelijalle voidaan maksaa työttömyysturvaa ja kulukorvausta. Vain 20% koulutuksesta on varsinaista opiskelua ja loput siis palkatonta työharjoittelua.

REALITY CHECK


Kuinka monella yrityksellä on resursseja oikeasti kouluttaa ja perehdyttää näitä työvoimapoliittisissa koulutuksissa olevia henkilöitä, voi vaan arvailla. Mutta miksi yritykset ovat mukana? Saadakseen vakituisen työntekijän vai houkuttaako (ketjutettu?) ilmaistyövoima?

Koulutuksen sisällöstä puheenollen, valvooko mikään instanssi näiden koulutusten sisältöä ja tuloksia vai rehottavatko ne villinä?

Tulkitsen ihan surutta ja ilman henkilökohtaista kokemusta, tällaisen työttömien aktivointipolitiikan aliarvoiseksi seuraavalla kaavalla: 80/20 -opiskelusuhde + ilmaistyö= työvoimapoliittinen scam!

Aamulehden (03/2012) mukaan ilmaistyötä teki syksyllä 2011 jo yli 400 000 suomalaista. Tämä tarkoittaa noin 60 000:n kokoaikaisen työntekijän työpanosta. Eli käytännössä työmarkkinoilta syödään työpaikkoja tämän ns. ilmaisen koulutuksen avulla. Haluatko sinä olla siinä ryhmässä?

Please, prove me wrong!