15.12.2015

Työn murros

Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että siinä alkaa olla vaikea pysyä mukana. Erityisen vaikeaa on osata ennustaa sitä, minkälaisia töitä tulevaisuudessa tehdään. Monelle nuorelle tieto tästä olisi kultaakin arvokkaampaa, jotta osaisi hakeutua oikealle alalle ja sitä kautta päästä työelämään kiinni.

Valitettavasti tulevaisuuden verho on paksu ja tiukasti vedettynä silmiemme eteen. Mutta samalla tavalla kuin uteliaat katselevat teatterin esiripun taakse, voimme tehdä tietyissä määrin samoin.

Palveluja, palveluja ja palveluja


“Mitä sitten on tämä uusi työ?”, kysyy moni utelias ääni. “Siitähän puhutaan niin paljon”. Ja onko se todella uutta? Ehkä me yritämme vain laittaa vanhaa viiniä uusiin pulloihin innovaatiopuheiden ja tietotekniikan ylistyksen avulla.

Tutkijat Holvas ja Vähämäki ovat kirjassaan Odotustila käsitelleet aihetta. Heidän mukaansa uusi työ ei ole mitään muuta kuin palvelujen tuottamista eli palvelutyötä, mutta kaikenlainen edellä mainittu ylistyspuhe tuppaa hautaamaan alleen todellisuuden ja tekemään asiasta tarpeettoman monimutkaisen.

Palvelut kun ovat olleet jo kauan suurin toimiala Suomen taloudessa bruttokansantuotteella mitattuna. Ilmiötä voidaan kutsua työelämän tertialisaatioksi.

Kyse on siitä, että yhä suurempi osa työvoimasta voi olettaa työskentelevänsä ennemmin palvelujen kuin teollisuuden tai maatalouden parissa. Sitä on hyvä nuorten miettiä kun miettivät sitä suurta kysymystä: “Mikä minusta tulee isona?”

Palvelutuotannon kasvu tuo mukanaan myös niin sanotun työn joustavuuden. Kun työtä ei enää tehdä tarkoin määritellyssä tehtaassa, niin työtä tehdään mahdollisesti kaikkialla ja kaiken aikaa.

Moni ihmisten kanssa työskentelevä sanookin, että työajan ja vapaa-ajan välistä eroa on vaikea määritellä. Jos esimerkiksi apua tarvitseva soittaa illalla varsinaisen työajan jälkeen, ei siinä oikein voi laittaa luuria korvaan.

Ihmisyys ei elä virastoaikojen mukaan. Myös jotain luovaa tekevä - esimerkiksi graafikko tai tutkija - saattaa saada oivalluksensa keskellä yötä herätessään - täysin varsinaisen työajan ulkopuolella. Työaika sellaisenaan menettää yhä enemmän ja enemmän merkitystä.

Vai kenties työn loppu? 


Puhutaan toisaalta työn lopusta. Muun muassa tutkija Jeremy Rifkin on kirjoittanut aiheesta. Hän ei ole väärässä kuvatessaan sitä, miten teknologia ja automatisaatio vievät yhä useamman työpaikan, mutta eräs sokea piste hänellä kuitenkin on.

Tänä päivänä työtä tehdään - kaikesta automatisaatiosta huolimatta - enemmän kuin koskaan. Sitä ei vain havaita vanhoilla mittareilla, koska työn ja siitä saatavan palkan suhde on hämärtynyt.

Moni ihminen kouluttaa itseään, haalii verkostoja ja tekee kaikenlaista sellaista, joka parantaa hänen työmarkkina-asemaansa, mutta tästä hän ei varsinaisesti saa palkkaa.

Ihmisen aktiivisuus pitäisi aina palkita

Toisin sanoen tehdään hirvittävästi töitä, jotta saataisiin kiinni siitä hetkellisestä työpaikasta, joka kestää minkä kestää.

Tutkija Guy Standing on sanonutkin, että pitäisi osata erottaa termit work ja labour sekä rakentaa tämän erotuksen kautta - nyt toki yksinkertaistan hänen sanomisiaan rankasti - kaikesta työstä (work & labour) palkitsevaa järjestelmää. Ihmisen aktiivisuus pitäisi aina palkita.

Joonas Honkimaa
Yhteiskuntatieteiden Maisteri
@joonashonkimaa

Kirjoittaja työskentelee tällä hetkellä Etsivässä nuorisotyössä Lapinjärven kunnassa

4.12.2015

Työnhakijan LinkedIn

Olen Kuinka hyödyntää Facebookkia työnhaussa sekä Twitter työnhaun tukena kirjoituksissani kertonut siitä, miten töitä voi etsiä mitä erilaisimmista digikanavista. Digimarkkinoinnin lisäksi tuin työnhakuani myös perinteisesti LinkedIn profiilin avulla. 

Käyttäjänä inhoan LinkedIn-työkalua, sen antiikkista hakutoimintoa ja palvelun jäykkää käyttöliittymää. Ikävä kyllä, työnhakijalla ei ole vaihtoehtoa vaan olemassa olevat työkalut on otettava käyttöön.

Näin käytin LinkedIniä


Etsin LinkedInistä työpaikkoja. Yritykset julkaisevat avoimia työpaikkoja sekä Jobs-osioissa, että omilla sivuillaan. Erityisesti pienet yritykset näyttävät keskittyvän paikkojen julkaisemiseen yrityssivuillaan, joten kiinnostavien yritysten seuraaminen kannattaa. Myös ryhmissä julkaistaan työpaikkailmoituksia.

Profiilini hiomiseen löysin hyviä vinkkejä sekä uravalmennuksesta että Tom Laineen julkaisemista materiaaleista & kirjasta. Yksi olennainen osa profiilini päivitystä oli oman "tittelini" muuttaminen niin, että se kertoi avoimesti minun olevan työnhaussa.

Keräsin kontakteja ja saavutinkin pian monien himoitseman lukeman 500+ kontaktia. Verkostoiduin entisten työkavereitteni kanssa. Tapahtumissa ja koulutuksissa tapaamani henkilöt kutsuin heti tapaamisen jälkeen LinkedIn verkostooni. Uskaltauduin jopa linkittäytymään mielenkiintoisten, mutta ennalta tuntemattomien ihmisten kanssa - siitäkin huolimatta, että LinkedIn ei sitä suosittele.

LinkedIn Premium


Otin myös käyttöön ilmaisen Linkedin Premium-kokeilun. Premium -tili avaa työnhakijalle enemmän ominaisuuksia kuin kuin ns. perus LinkedIn –tili ja halusin kokeilla onko ominaisuudesta hyötyä työnhaussa. Päivittämällä (upgrade) LinkedIn profiilinsa, käyttäjä pystyy lähettämään palvelussa viestin kenelle tahansa ja kiilaa itsensä LI-hakutulosten kärkeen (featured applicant).

Oman kokemukseni mukaan ominaisuus ei kuitenkaan ollut hintansa väärti, viestitoimintoa en osannut käyttää aktiivisesti, eikä listan kärkeen pääsy tuonut näkynyt profiilivierailuijen määrässä. 

Kannattaakin siis merkitä kokeilun päättyminen tarkasti kalenteriin – ihan vain siltä varalta, jos satut tulemaan itse samaan lopputulokseen niin pystyt ajoissa perumaan Premium -tilin.

LinkedInin Premium tilin ominaisuudet työnhakijalle
Linkedinissä on myös näppärä julkaisu-ominaisuus, jota käytetään lyhyiden artikkeleiden kirjoittamiseen. Julkaisemalla kirjoituksiasi voit tuoda omaa osaamistasi ja asiantuntevuuttasi esille. Itse en ominaisuutta käyttänyt, mutta hyvät artikkelit näyttävät saavan mukavasti huomiota. Suosittelen käyttämään, sillä uskon hyödyn olevan samaa luokkaa kuin  Job Seeker Premium-palvelussa.

Tavoitteeni LinkedInissä


Kaiken tämän tavoitteena oli saada ammattilaiset tietoiseksi osaamisestani, nousta paremmin esille LinkedInin hakutuloksissa ja antaa rekryäville esimiehille positiivinen kuva osaamisestani.

Näppituntumalta LinkedInin teho on suunnilleen samaa luokkaa kuin työnhaun sivustollani. Hyvä puoli LinkedIn:ssä on toki se, että ”liidit” on helppo identifioida ja kontaktoida. LinkedIn on myös kanava, jossa moni tavoittaa kohderyhmänsä varmemmin kuin muissa digimediassa.

Maksullisen premium -tilin sijaan ehdotan kuitenkin, että käytät rahasi paremmin, vaikkapa itsesi hemmotteluun!

Katriinan LinkedIn profiili

~ ~ ~ ~
Kirjoitus on kirjoitettu yhteistyössä by Katriina & Jopport  ajatuksella #sharingIScaring

Seuraavan Katriinan kirjoituksen aihe on Youtube ja miten se toimii hänellä työnhaussa.
ps. löydät kaikki Katriinan työnhaun digistrategian kirjoitukset klikkaamalla avainsanaa "digistrategia" .