26.2.2014

Sattuu sitä parhaimmillekin!

Muutama kuukausi sitten bongasin netistä avoimen tehtävän, johon ajattelin heti hakea. Luin tarkkaan tehtävänkuvauksen lävitse. Mieleeni nousi kysymyksiä työnkuvan suhteen. Luin siis uudelleen hakuilmoituksen, sillä halusin lisätietoja tehtävästä ja siinä vaadittavista kompetensseista.

Ote työpaikkailmoituksesta:
"For more information, please contact XXXX by calling +358 xxxxx on the 13th of November from 3pm to 5pm. You can also send your questions to jobs A T finnair.com"

Hakuaikaa oli ainoastaan kolme päivää jäljellä. Soittopäivä oli jo mennyt. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi siis ottaa yhteyttä annettuun sähköpostiosoitteeseen.

Sähköpostitiedusteluni lähti välittömästi matkaan. Yllätys oli suuri, kun sain bumerangina alla olevan vastauksen.




Mikä on tarinan opetus? Käy niitä kämmejä rekrytoiville osapuolillekin. Heillekin, joilla on takanaan vuosien pitkä taival yhtenä suosituimpana työnantajana markkinoilla.

Nosta siis nokkasi ylös, vaikka hakemukseesi eksyisikin kirjoitusvirhe tai vaikka vastaanotattaisitkin bumerangin yksi toisensa jälkeen. Ole armollinen itsellesi ja suuntaa uudella tarmolla kiitotien päähän hakemaan uutta nousua!

12.2.2014

Työttömän arvo


Silmiin osui uusimmasta Hyvä Terveys-lehdestä artikkeli, jossa nuori, akateemisesti koulutettu mies kertoi elämästään. Hän oli kärsinyt koko aikuisikänsä vaikeasta masennuksesta, jonka seurauksena hän oli tälläkin hetkellä määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä.

Masennuksen diagnosointi viivästyi aikanaan, sillä masennuksesta ei vielä hänen nuoruudessaan puhuttu eikä hän tunnistanut itse oireita. Mikä pahinta, lääkäriin menoa hidasti se, että nuori mies koki noloksi ajatuksen ”romahtaa tässä tehokkuutta vaativassa maailmassa”.

Lisäksi hän halusi suojella läheisiään huolelta ja häpeältä. Paras ajatus jutussa löytyy viimeisestä kappaleesta: ”..Olen kuitenkin oppinut ymmärtämään, että ihmisarvo ei ole kiinni siitä, saako palkkaa vai ei. Työkyvyttömyyseläkkeelläkin voi kokea olevansa tarpeellinen tekemällä vaikka vapaaehtoistyötä.” (Hyvä Terveys 3/2014.)

Ihmisarvo, elämän tarkoitus, onnellisuus, hyvä elämä – ne kaikki sanat sulkevat sisäänsä suuria filosofisia kysymyksiä, joita en edes yritä tässä analysoida.

Työn suhde ihmisarvoon on silti monia koskettava ja ääneen lausumisen arvoinen kysymys tässä hetkessä. Lehtijutun Markku pystyi kokemaan iloa ja toteuttamaan itseään vajaatyökykyisyydestään huolimatta.

Miksi?


Miksi Markku ja monet muut, mm. Suomen tuhannet YT-neuvotteluiden seurauksena irtisanotut, joutuvat ylipäätään pohtimaan omaa ihmisarvoaan työelämän kautta? Kokemaan häpeää työmarkkinoiden ulkopuolelle kuulumisesta?

Liian vähän keskustellaan edelleen siitä, miksi työttömyys on poikkeustila, josta yksilön on pyrittävä kaikin keinoin pois, ja jossa olemista on velvollisuus perustella muille.

Maslow´n kuuluisan tarvehierarkian ylin taso voidaan saavuttaa monella tavalla, ei vain palvelemalla työllä globaaleita markkinoita.

YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa puhutaan oikeudesta työhön – ei velvollisuudesta. Julistuksen ensimmäinen artikla liittyen ihmisen pelkällä olemassaolollaan ansaitsemaansa tasavertaiseen ihmisarvoon jää harmittavan usein työttömän kohdalla toteutumatta. Työtön, tai yhtä hyvin osatyökykyinen on yhteiskunnassamme yhtä kuin vajavainen.

Arvo


Markkinatalous vaatii, että raha liikkuu, yritykset tekevät voittoa ja ihmiset kuluttavat. Markkinat muodostuvat kuitenkin yksilöistä, joilla jokaisella on arvo ennen kaikkea ihmisenä.

Olet Arvokas!

Haastan myös kaikki työttömät juuri tänään katsomaan peilissä näkyvää ihmistä, ei sieltä tuijottavaa työtöntä, ja lausumaan peilikuvalleen: ”Olen arvokas, koska olen olemassa.”

Elämä voi olla hyvää ja merkityksellistä – vaikka siitä ei saakaan palkkaa!

5.2.2014

Edellinen palkkasi ei ole viitearvo

Taloussanomien artikkeli  "Mitä vastata, kun työhaastattelussa kysytään entisen työn palkasta?" sytytti kipinän tähän postaukseen.

Sen enempää artikkelin näkökantaa tai ohjeita kommentoimatta, jäin ihmettelemään koko kysymystä ja sen perusteita. Kysymys on  aivan käsittämätön, eikä sitä tule esittää työhaastattelussa.

Työhaastattelussa minultakin on kysytty edellisen position palkkaa. Edellisen palkan tiedustelu on verrattavissa siihen, että ruokaravintolassa tarjoilija kysyisi edellisen ravintolalaskuni summaa, miettien mitä bongaisi laskulle tällä kertaa. Molemmat kysymykset ovat täysin korneja ja irrelevantteja.

Edellisen palkan kysyminen viestittää rekrytoijan arvioivan työnhakijan puolesta, millaiseen palkkaan työnhakija on tyytyväinen. Siihen hän ei pysty koskaan, joten miksi edes kysyä.

Jos jollain on syvämpää tietämystä asiasta, niin kuulisin mielelläni. Mikä on tämän kysymyksen tarkoitus?