28.3.2016

Kesätyöpaikka 30 minuutissa

Nykyään on jo kirjoitettu paljon erilaisia ohjeita ja vinkkejä liittyen työhakuprosessiin: miten laaditaan paras ansioluettelo, onko videohakemus parempi kuin perinteinen kirjallinen, kuinka työnhakija voi erottua muista työhaastattelussa jne..

Nykyisessä hektisessä maailmassa on yhtä tärkeää olla oikeassa paikassa ja ajassa sekä toimia siellä nopeasti. Näin tein minäkin, kun törmäsin rekrytointitapahtumassa potentiaaliseen työnantajaan.

Nykyään maailma on hektinen paikka. Tärkeää on olla oikeassa paikassa ja ajassa, osata reagoida nopeasti eteentuleviin mahdollisuuksiin. Näin minäkin tein, kun törmäsin rekry-tapahtumassa potentiaalisen työnantajaan ja sen tarinan kerron nyt.

Tapahtumassa olin työntekijänä kouluni osastolla, jossa annoimme vinkkejä muille kävijöille miten voi onnistua työnhaussa. Tauolla menin tutustumaan muihin osastoihin ja huomasin mukana olevan ravintolan, johon olen hakenut edellisenä vuonna, mutta en päässyt edes haastatteluun. Menin kyselemään mitä olisi tarjolla tänä vuonna ja kerroin että olen kiinnostunut työpaikasta ravintolassa jos on avoimia.

Minua pyydettiin täyttämään hakulomake ja samalla kerroin oman ammatillisen taustani. Se oli juuri se tilaisuus ensivaikutelmalle, jota ei pääse tekemään toista kertaa, joten piti olla oma itseni ja luonteva, mutta samalla rohkea ja itsevarma. Ja oikealla asenteella.

Lopuksi lupasin lähettää heille oman ansioluetteloni. Olen ennenkin etsinyt työpaikkaa ravintoloista, joten valmis hakemus ja CV olivat sähköpostissani. Pienen muokkauksen jälkeen pystyin lähettämään ne saman tien älypuhelimeni avulla, millä osoitin aidon kiinnostuksen avoimesta työpaikasta.

Tästä se taikuus vasta alkoi. Noin 10 minuutin jälkeen tuli vastaus siitä, että paikka on minun ja jos otan sen vastaan pitää vastata heti. Ja taas otin puhelimen avuksi: lähetin heti vastauksen että otan paikan vastaan.

Parin minuutin kuluttua tuli vastaus, että työt saa aloittaa kesäkuussa ja keväällä minut kutsutaan tutustumaan paikaan. Asia oli pihvi!

Näin henkilökohtainen esittäytyminen ja nopea toiminta auttoivat saamaan työpaikan. Tapauksissa, joissa henkilökohtainen esittäytyminen ei ole mahdollista, nopea toiminta voi olla ratkaisevaa. En ole yhtään varmaa, että olisin saanut paikan, jos olisin lähettänyt hakemuksen illalla kotoa, kun pääsin koneen ääreen.

Suosittelen kaikkia pitämään tärkeimmät tiedostot mukana puhelimessa ja käyttämään kaikki mahdollisuudet tilaisuudet kertoa itsestään. Pitää takoa, kun rauta on kuuma!

Terveisin, Vitalia

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016.

20.3.2016

Työnhaku Alankomaissa

Työmarkkinat ovat hiljalleen nostamassa päätään Alankomaissa ja tämä vaikuttaa myös kansainvälisen henkilöstön työllistymiseen positiivisesti. Yritykset ovat kuulemma alkaneet jälleen laajentaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille ja onkin odotettavissa, että trendi jatkuu.

Kymmenen vuoden Alankomaissa asutun taipaleen aikana olen tutustunut eri tapoihin olla palkkatyössä. Olen ollut henkilöstövuokrauksen kautta kivoissa duuneissa mutta myös suoraan palkattuna kansainvälisissä organisaatioissa. Vuosien aikana sain paljon työkokemusta, kontakteja ja löysin oman alani. Alankomaat on täynnä eri alojen kansainvalisiä firmoja, joten työmahdollisuuksia on todella paljon.

Henkilöstövuokrauksen kautta saatu työ tapahtuu kansainvälisessä organisaatiossa. Hollannin kielen taito ei ole lainkaan välttämätöntä.Työkieli on silloin aina englanti, joten on tärkeää että kielitaito on hallussa. Muista kielistä, kuten Saksasta tai Ranskasta on myös ehdottomasti etua. Paikkoja, joissa suomen kielta tarvitaan, on harvoin avoinna..

Lukuisat paikalliset henkilöstönvuokraustoimistot, niin sanotut “temp agencies”, ovat erikoistuneet kansainvälisiin työnhakijoihin. Ne ovat vasta Alankomaihin muuttaneelle suomalaiselle helpoin tie työpaikkaan. Tyypillinen ”temppi” on korkeasti kouluttautunut noin 20-30 vuotias lapseton mies tai nainen. Useimmat ovat vasta maahan muuttaneita työnhakijoita esimerkiksi toisista Euroopan maista. Heillä ei ole etukäteen hankittua työtä Alankomaissa, eivätkä he ole jonkin kansainvälisen yrityksen lähettämiä ekspatriaatteja.

Tyypillisesti työsopimus ”temppinä” on kolmesta kuukaudesta maksimissaan vuoteen. Näin työntekijä saa paljon kaivattua työkokemusta ja kontakteja, jotka ovat välttämättömiä jatkossa.

Tyypillisesti työntekijä kiertää useita kansainvälisiä firmoja pätkätöitä tehden ja palkka tulee henkilöstövuokrausfirmasta. Samalla voi tietysti hakea työpaikkaa suoraan jostain kansainvälisestä organisaatiosta.

Yleensä työntekijä haluaa kuitenkin jossain vaiheessa pois henkilöstövuokrauksen kierteestä kohti vakaampaa leipäpuuta. Vakituisen työsuhteen saaminen on kuitenkin käymässä harvinaiseksi, eikä se lohkea yleensä ihan heti..

Alankomaissa tuli 1 heinäkuuta 2015 voimaan lakimuutos, jonka mukaan työntekijää ei voi palkata pätkätyösopimuksilla kauempaa kuin kaksi vuotta. Työnantaja saa tarjota työntekijälle kolme pätkätyösopimusta korkeintaan kahden vuoden aikana. Mikäli neljäs perättäinen työsopimus tarjotaan, on sen oltava laatuaan vakituinen.

Vastaavasti, mikäli työntekijä on pätkätyössä pidempään kuin kaksi vuotta, tulee hänen tehtävänsä vakinaistaa. Toisaalta lakimuutos estää työnantajaa pitkittämästä pätkätoitä. Huono puoli on se, ettei moni työnantaja halua antaa vakituista työsopimusta työntekijälle riippumatta taidoistasi ja panoksestasi. Se nimittäin lisäisi työnantajan velvollisuuksia. Mieluummin palkataan uusi työjuhta.

Henkilöstönvuokraustoimistojen kanssa avainasemassa on tiivis, lähes agressiivinen, yhteydenpito. Työnhakijoita on tuhansia, joten rekrytoijat eivät välttämättä kiinnitä huomiota hakemukseesi tai persoonaasi. Kohtelu voi alkuun olla jäätävää.

Mikäli lähetät hakemuksen mielenkiintoiseen työpaikkailmoitukseen, soita heti seuraavana päivänä perään. Kysy, onko hakemuksesi tullut perille ja minkälaisella aikataululla hakuprosessin odotetaan etenevän.

Hakuprosessin alussa on tärkeää päästä sisäänottohaastatteluun, jotta henkilöstönvuokraustoimisto voi tehdä sinusta kandidaattiprofiilin. Se ei vielä takaa työpaikkaa, mutta voit tavata rekrytoijat kasvotusten ja tivata heiltä vinkkejä työn hakemisesta.

Alankomaihin on helpompi tulla töihin ja asumaan kuin moneen muuhun Euroopan maahan. Englanninkielellä pärjää pitkälle, vaikka virallisissa asioissa hollantia tarvitaakin. Maassa asuu valtavasti ulkomaalaisia, myös suomalaisia, joten samanhenkistä seuraa löytää melko vaivattomasti.
Alankomaat onkin hyvä vaihtoehto niille, jotka halajavat työ – ja elämänkokemusta ulkomailta.

Kansainvälisille kandidaateille:
http://www.undutchables.nl/
http://unique.nl/en
https://www.adamsrecruitment.com/
http://www.bluelynx.com/
https://www.randstad.nl/werknemers/vacatures/vakgebied/callcentermultilingual http://www.internationalpeoplesolutions.com/

Terveisin, Kati Abi Khaled

Kirjoittaja on Alankomaissa asuva monikulttuurisen perheen äiti ja kansainvälisen muuton ammattilainen.

Katin Wanderlustmanaged -blogi

13.3.2016

8 oppia oman osaamisen markkinoinnista verkossa


Heittäytyessäni aktiiviseksi työnhakijaksi halusin kokeilla millä tavoin voisin esitellä osaamistani verkossa. Olen markkinoinnut työnhakuani sosiaalisen median eri kanavissa, joita tässä blogissa on jo aiemmin käsitelty.

Nyt jaan kahdeksan vinkkiä kokemuksistani ja opeistani:

1)  Tunnettuutta verkossa ei rakenneta päivässä eikä viikossa. Tämä totuus pätee myös työnhakuun. Tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä.

2)  Sosiaalinen media voi olla yksi työnhakusi työkalu. Homma ei kuitenkaan toimi siten, että julkaiset kerran jotain sisältöä verkkoon ja sitten unohdat koko jutun. Nimittäin verkkoon tulvii jatkuvasti lisää materiaalia ja muita työnhakijoita ja asiantuntijoita. Joten jos haluat pysyä tietovirran pinnalla ja löydettävissä, sinun tulee olla aktiivinen verkossa ja päivittää Some-kanaviasi.

3)  Valitse kanavasi harkiten. Mieti missä kohderyhmäsi liikkuu ja miten se viestii. Valitse kanavasi sen mukaan. Pohdi onko sinun kohderyhmäsi lainkaan aktiivinen verkossa, vai saavutataisitko parhaat tulokset ehkä jonkin muun kanavan kautta?

Mitkä ovat oman alasi parhaimmat kanavat? Vaikka Pinterest tai Periscope olisivatkin innovatiivisinta hottia rekryrintamalla, ne eivät välttämättä ole sinun työllistymiseesi avainkanavia.

4) Mieti myös tyyliä. Vaikka meemejä jakamalla saisit näkyvyyttä, mieti tavoitatko niillä oikean kohteesi, vai tarvitaanko siihen myös muuta?



5)  Pidä yllä vain niitä kanavia, joissa kykenet olemaan aktiivinen. Ei kannata turhaan kantaa huonoa omaatuntoa päivittämättömistä Facebookin sivuista. Mieti pystytkö parantamaan, jos et, hylkää toimimaton kanava raa’asti.

6)  Mittaa. Jokaisesta palvelusta saa tietoja siitä, kuka, missä ja miten materiaaliasi on käyttänyt/nähnyt. Mittaamalla tiedät käytätkö oikeita kanavia ja teetkö sen oikein. Käytä aikasi tehokkaasti asioihin, joilla on oikeasti vaikutusta.

7)  Jos haluat tuloksia verkossa ja sosiaalisessa mediassa, sinun täytyy myös viihtyä siellä. Hommaa ei välttämättä tarvitse osata ennalta, mutta matkanvarrella sitä täytyy oppia rakastamaan. Ainakin, jos haluaa tuloksia. Päälleliimattu ”brändäys” ei toimi.

8)  Internet ja SOME toimii parhaiten muiden medioiden tukena. Esimerkiksi itse olen kokenut parhaaksi tavaksi yhdistää suorakontaktoinnin, ammattitapahtumissa käynnit eli jalkautumisen ja sosiaalisen median.

Katriinan työnhaku tuotti tuloksia ja hän on jo työllistynyt! Tsemppiä kaikille työnhakuun!

~ ~ ~ ~ ~
Kirjoitus on kirjoitettu yhteistyössä by Katriina & Jopport  ajatuksella #sharingIScaring


ps. löydät kaikki Katriinan työnhaun digistrategian kirjoitukset klikkaamalla avainsanaa "digistrategia" 

6.3.2016

Opiskelun ja työnteon yhdistäminen

Olen nyt opiskellut ammattikorkeakoulussa hieman yli vuoden, ja koko tämän ajan olen tehnyt myös töitä opintojeni ohessa. Työaikani ovat aina painottuneet iltoihin ja viikonloppuihin, joten siitä ei ole syntynyt ongelmia itse koulussa käymisen kanssa. Minusta työt ja opiskelut ovat aina kulkeneet käsi kädessä – toisaalta en myöskään katso pahalla niitä, jotka eivät käy töissä opintojensa aikana.

Mielikuvaani saattaa vaikuttaa se, etten ole itse koskaan vain käynyt koulussa kolmannen asteen opintojeni aikana, tai että myös monet opiskelijaystäväni käyvät töissä. Suurimmat syyt siihen, miksi teen töitä opiskelujeni ohella ovat raha ja työkokemus. Siitä päästäänkin aiheeseen, joka herättää minussa suuria tunteita – opiskelijoiden tulorajat.

Ymmärrän tulorajojen tarkoituksen ja että niitä tarvitaan, mutta en usko työnteosta rankaisemiseen. En ole vielä koskaan joutunut maksamaan opintotukiani takaisin Kelalle, mutta olen joutunut kauhulla laskemaan vuositulojani.

Mielestäni tulorajoja voitaisiin hieman nostaa, ettei yhä useamman opiskelijan tarvitsisi turvautua vanhempiinsa tai opintolainaan, kun tuet ja rajattu palkka eivät riitä mielekkään elämän ylläpitämiseen.

Mielekkäällä tarkoitan sitä, ettei jokaisella kauppareissulla tarvitse valita sitä halvinta vaihtoehtoa, ja että rahaa riittää myös kivoihin juttuihin, kuten leffalippuihin, salikorttiin tai uusiin juoksukenkiin. Minulla on ollut onnea, sillä kaikki työnantajani ovat kannustaneet minua opiskelemaan.

Muistan tietysti myös tilanteita, joissa työajat ja koulutehtävien deadlinet ovat riidelleet keskenään. Vaikeinta oli opiskella nollasopimuksen kanssa, kun työvuoroja tarjottiin pahimmillaan yhden päivän varoitusajalla. Korkea työmoraalini sai minut aina ottamaan työt vastaan, vaikka ilta olikin suunniteltu kouluhommien tekemiseen.

Tällä hetkellä työskentelen sopimuksella, joka antaa tilaa menojen suunnitteluun ja työtunteja on sopivasti. Esimieheni on myös todella joustava, jos tarvitsen vapaata koulun puolesta tai esimerkiksi tenttiviikolla. Oma tilanteeni on siis idyllinen, mutta monella muulla ei ole.

Toivoisin siis vielä parempaa joustavuutta työnantajien taholta opiskelijoita kohtaan. Jos halutaan vähemmän tunteja, jotta voisi keskittyä paremmin opiskeluihin, se on mielestäni ymmärrettävää. Monet tuttuni ovat kertoneet omista kokemuksistaan, miten pyynnöt työtuntien vähentämisestä pääsykokeita tai opiskeluja varten ovat menneet kuin kuuroille korville.

Uskon siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi opiskelija tekee töitä, ja sekä opiskeluun että työntekoon saadaan enemmän joustovaraa. Paljon on töitä tehtävänä asian eteen, mutta paljon on myös jo saavutettu.

Terveisin, Henna

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016.