25.11.2017

Työtön vai ”between jobs” – millaista todellisuutta työelämäpuhe rakentaa?

Olen seurannut viimeaikaista yhteiskunnallista keskustelua työstä vaihtelevin tuntein. Lukiessani uutisia esikoiskirjailija Ossi Nymanin ideologisesta työttömyydestä havahduin siihen, miten polarisoitunutta puhetta työstä media ja sen yleisöt tällä hetkellä tuottavat ja miten mustavalkoisella tavalla se merkityksellistää niin työtä, työtöntä kuin työntekijääkin. 

Työelämäpuhe on nimensä mukaisesti puhetta työstä: työsuhteista ja työllisyydestä, työttömistä, työntekijöistä ja työnantajista. Tämän hetken työelämäpuhe kertoo tietysti eniten nyky-yhteiskunnasta, mutta on ollut herättävää huomata, miten paljon sen osaksi on punoutunut aineksia myös menneisyydestä. Pitkiin työsuhteisiin perustuvaa työelämää kuvaamaan luotu kieli ei välttämättä kuitenkaan sovi pirstoutuneesta työstä puhumiseen. Siksi työelämäpuhe ja työn todellisuus eivät aina kohtaa.

Työelämä, työtön, työntekijä...
Myös monet työelämäpuheeseen sisään rakentuneet hierarkkiset vastakohta-asettelut kumpuavat menneisyydestä. Yksi tällaisista vastakohtapareista on erottelu työttömiin ja työntekijöihin. Työttömän poikkeaminen työelämän normista ilmaistaan negatiivisella -tön-päätteellä, kun taas työntekijä-sanassa korostuu aktiivinen tekeminen. Kielellä luomme ja vahvistamme usein huomaamattamme hyvien ja pahojen työelämää, jossa työntekijä on arvostettava tekijätyyppi ja työtön on pysyvästi passiivinen ja työtä tekemätön.

Ossi Nymania koskevassa keskustelussa työelämäpuhe osoitti rajoitteensa, kun ilman palkkatyötä elävää kirjailijaa yritettiin ujuttaa työttömän kategoriaan. Nykyisestä työelämäpuheesta loppuvatkin helposti sanat: esimerkiksi epätyypillisen työnteon muotoja kuvaavia sanoja on työllisyyden kielessä vähän ja kuten sana työtön, nekin kuvaavat monesti jonkin puuttumista tai poikkeamista normeista. Usein käytetyt sanat osa-aikatyö, epätyypillinen työ ja määräaikainen työ ilmaisevat erilaisuutta verrattuna yhden pysyvän työn normiin, jota kuvaavat näiden sanojen vastapoolit kokoaikainen työ ja vakituinen työsuhde.

Työelämäpuheen sankari on yhä vakituista palkkatyötä tekevä, protestanttisen puurtajan etiikan omaksunut veronmaksaja. Jotta kieli kuvaisi paremmin todellisuutta, tarvittaisiin uusia sanoja työn sankareille. Epätyypillistä työtä tekevien osuus on kasvussa ja myös heidän työllään on yhtä lailla merkitystä. Montaa työtä tekeviä ja työstä toiseen liikkuvia työelämän kameleontteja kuvaamaan kaivataankin kipeästi uutta työelämäsanastoa, jonka pohjana eivät olisi enää vakituisuuden ja yhteen työhön sitoutumisen, vaan enemmänkin muutoksen ja itsensä kehittämisen ihanteet.

Myös ”työtön”-sanalle olisi syytä kehittää vähemmän ehdottomia vaihtoehtoja. Työttömän ja työntekijän jyrkkä erottelu on aikansa elänyt maailmassa, jossa kuka tahansa voi menettää työnsä, vaihtaa alaa tai työllistyä uudelleen. Työttömyyden kuvailemiseen voisi ottaa mallia esimerkiksi englannin kielestä. LinkedIn:istä tutut ”between jobs” tai ”looking for new opportunities” kertovat ihan eri tarinaa ihmisestä kuin suomenkielinen hieman epätoivoiselta kalskahtava sana ”työtön”.

Mielelläni näkisin tulevaisuudessa käytettävän sellaisia sanoja, joilla työelämän vastakkainasetteluja voitaisiin purkaa ja työllisyyden normeja sanoittaa uudelleen. Kieli rakentaa todellisuutta ja nyt olisi korkea aika luoda työelämän muutosta kuvaavaa, positiivista sanastoa. Näin uusista työnteon muodoista tulisi vähitellen poikkeuksien sijaan osa normaalia työelämää.


Kirjoittaja: Maria Alanko, projektityöntekijä, PALKO – työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa



6.11.2017

Never send a human to do a machine’s job

Olen toiminut reilun kahden ja puolen vuoden ajan passiivisten hakijoiden maailmassa, etsien osaajia erilaisiin asiantuntija-, päällikkö- ja johtajapositioihin. En selviäisi työstäni ilman konetta, tietokonetta, ja sen kapasiteettia, kuten agentti Smith lausui Matrix -elokuvassa.

Miten siis toimin? Tärkein työkalu minulle on ehdottomasti LinkedIn, jolla haen avoimiin paikkoihin sopivia kandidaatteja. Katselenkin päivittäin jopa satoja LinkedIn -profiileja.

Aluksi määrittelen LinkedInin hakuun tehtäväkohtaisin osaamisprofiilin, joista tärkeimpinä:
  • titteli - engineer, key account manager, financial director, CEO jne
  • maantieteellinen sijainti - Helsinki, Tampere, Kuopio, Suomi jne
  • alat - valmistava teollisuus, logistiikka, vähittäiskauppa, rahoitus jne
  • tehtävän kannalta oleellisin osaaminen - laatu, myynti tilintarkastus, ulkoistus jne
Tämän jälkeen LinkedIn tarjoaa algoritmin ja tekemäni hakuhistorian perusteella listan profiileista hakukriteerien osuvuuden sopivuusjärjestyksessä. Jos etsin Helsingin seudulta urgua puhuvia henkilöitä niin saan 13 profiilia (kandidaattia). Etsiessäni myyntijohtajaa ICT-alan kokemuksella niin tuloksia on n 700.

Jos myyntijohtajan haussa lisätään hakusanaksi "vähittäiskauppa", niin joukko pienenee alle sataan. Tarvittaessa joukko tarkentuu hakusanalla tai parilla synonyymeineen, joilloin noin miljoonan suomalaisen LinkedIn -käyttäjän joukko on pienentynyt kymmeniin parilla määrityksellä ja hakusanalla.

Kuinka jatkan 50-100 profiilin kanssa? Luenko jokaisen jäljellä olevan profiilin kokonaan? En, vaan annan koneen tehdä työn puolestani. Kun avaan henkilön profiilin, etsityt hakusanat korostuvat vaaleankeltaisella. Jos henkilöllä on hyvä profiili (**) sisältäen riittävästi tietoa, niin ensin teen yleissilmäyksen kokemukseen. Sen jälkeen täydennän tietoa henkilöstä keltaiseksi korostetuista kohdista.

Tämän jälkeen teen "jonenikulamaisen" päätöksen mielessäni, joko "jatkoon" / "ei jatkoon". Yleensä toistan edellisen kaltaisen jumpan muutaman kerran hakusanoja vaihdellen, lisäillen ja poistellen.

Kun olen käynyt jatkoon menneet vielä kertaalleen tai kun koen, että nyt on riittävästi potentiaalisia henkilöitä jatkossa, teen Long Listin valmiiksi tai aloitan kontaktoinnin.

Jos haet uusia haasteita tai kuuntelet mielelläsi mitä markkinoilla on tarjolla, niin täydennä oma LinkedIn -profiilisi hyvillä hakusanoilla. Mistä näitä hyviä hakusanoja saa? Niitä voi kopioda muiden profiileista tai tutkia millaisia sanoja toivomassasi työpaikkailmoituksissa käytetään.

Jos sinua kiinnostavalla alalla tai työtehtävissä haetaan Yodaa, Wizardia tai herätyssaarnaajaa, niin muutu Tähtien sodan tai Marvelin hahmoksi tai ole Evangelist.

Suorahaulle on käynyt kuten golfille. Se keskiluokkaistui ja nykyään myös yhä useampi asiantuntijatason tai yksittäinen white / blue collar työpaikka täytetään suorahaun keinoin mm. LinkedInin avulla.

Terveisin,
Tapani Aittoniemi
Research Consultant

 (*) Long list: esittelen kollegalle mielestäni potentiaaliset henkilöt ilman että kontaktoin ja teen puhelinhaastattelun. Short list: esittelen kollegalle mielestäni potentiaaliset henkilöt kontaktoinnin ja puhelinhaastattelun jälkeen.

(**) Tutustu Tom Laineen materiaaleihin kuinka rakentaa hyvä LinkedIn- profiili.