17.12.2014

Uskalla sanoa se ääneen

Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi syksyllä 2013. Olen hakenut koulutustani vastaavaa työtä aktiivisesti niin avoimilla työhakemuksilla kuin vastannut työnhakuilmoituksiinkin. Opiskelin omatoimisesti brändäämisestä, aloin kirjoittamaan blogia LinkedIniin ja aktivoin itseni Twitterissä.

Suhtauduin enimmäkseen positiivisella fiiliksellä työnhakuun, vaikken päässytkään moneen haastatteluun. Kieltämättä tunsin myös välillä pettymystä, sillä olinhan korkeakoulutettu, nuorehko ja minulla on runsaasti työkokemusta erittäin vaativistakin töistä.

Työnhausta tuli minulle mukava haaste, ensimmäinen projektityöni ja pääsin siinä kehittymään myyntitaidoissani, kirjoitustaidoissani ja mielipiteen ilmaisussa. Lisäksi opiskelin kirjoista startupyrityksistä, johtajuudesta ja luin myös kirjan tehokkaammasta toimistosta, johon sisältyi tehtävien ulkoistaminen, esim. virtuaalisesta assistentista.

Puhuin oppimistani asioista usein ystävien ja tuttujen kanssa. Toivoin myös, että pääsisin kokeilemaan näitä uusia asioita pian jossain uudessa työpaikassa, jossa olisi  muutosmyönteinen ilmapiiri.

Minä voisin olla sinun yrityksessäsi töissä! 


Eräänä päivänä sovin tapaamisen tuttuni kanssa, jota en ollut nähnyt kesän jälkeen, koska halusin vaihtaa kuulumisia. Kävimme teellä ja kerroimme innostuneina toisillemme uusista sovelluksista, joita olimme syksyllä löytäneet ja jotka helpottavat tehtävähallintaa.

Kerroin hänelle virtuaaliassistenteista, joita löytyy muuten nykyään myös Suomesta, ja yrittäjänä hän innostui ajatuksesta. Sanottuani virtuaaliassistentti lauseeni loppuun tajusin, että minähän voisin olla hänen virtuaaliassistenttinsa! Seuraavaksi huomasin sanovani, että ”minähän voisin olla virtuaaliassistenttisi”. Tuttavani riemastui ja sanoi ”no niinhän sinä voisit”.

Asia eteni nopeasti, sillä tuntityön sijasta siirryimme keskusteluissa osa-aikaiseen työhön ja pian jo neuvottelimme määräaikaisesta kokoaikatyöstä!

Entinen kollega kysyi, että harmittaako minua kun sain työpaikan verkostoni kautta, vaikka olin tehnyt paljon töitä traditionaalisen työnhaun eteen. Vastasin, että minua ei harmita yhtään, koska mikään ei ollut turhaa työtä.

Tuntuu hyvältä koska kaikkien hakemusten, LinkedInin ja Twitterin ansioista osasin tiedostamatta myydä taitojani ja uskalsin sanoa haluavani tehdä tuttavalleni töitä. Tajusin, että se vain täytyy tajuta ja uskaltaa sanoa ääneen. Olihan tuttavanikin, eli nykyinen työnantajani, nähnyt useita Facebook statuksiani työhausta, hän ei vain ollut tajunnut, että voisin tehdä töitä juuri hänelle.

Joten uskaltakaa sanoa ääneen, että osaatte ja haluatte tehdä töitä, muistakaa myös markkinoida osaamistanne kaikille, harjoittelu tekee mestarin!

Camilla Nousiainen
fi.linkedin.com/in/camillanousiainen

1.12.2014

Rekrytoija - kompastutko näppäinvirheseen?

Työnhakija Toivolla on haettavassa tehtävässä vaadittava osaaminen, koulutus ja työkokemus, mutta hakupapereihin on vilahtanut näppäinvirhe tai kaksi. Miten Toivolle käy? Moni rekrytoija karsii automaattisesti Toivon, ainoastaan näppäinvirheen perusteella.

Lukija jumittuu helposti näppäinvirheeseen, pääsemättä sen ohitse tai näkemättä kokonaisuutta sen taakse. Työhakemuksessa näppäinvirhe koituu mitä todennäköisemmin hakijan kohtaloksi.

Psykologi Tom Stafford Sheffieldin Yliopistosta tutkii näppäinvirheitä ja hänen mukaansa ne eivät ole todiste kirjoittajan huolimattomuudesta tai siitä, että kirjoitusvirheen tekijä olisi muita huonompi tai vähemmän älykäs.

Staffordin mukaan kirjoittaessa pyritään ensisijaisesti vakuuttamaan asiasta. Vakuuttaminen on tällöin ns. korkean tason eli ensisijainen tehtävä. Toissijainen tehtävä on kirjainten muodostaminen sanoiksi ja sanojen muodostaminen lauseiksi.




Ensisijaisesti aivot keskittyvät yhdistämään lauseita kokonaisuuksiksi ja vakuuttamaan lukijaa itse asiasta. Omia kirjoitusvirheitä ei huomaa, sillä tietokoneen näytöllä oleva versio kilpailee sen version kanssa, joka on selkeänä päässämme. Lähde:Wired.com

Jos rekrytoi oikolukijaa tai viestinnän ammattilaista, näpäinvirheellä on väliä. Jos rekrytoi myyjää? Näppäinvirheellä ei ole väliä, mutta sillä onko hän hyvä myymään - on väliä.

Arvioi kriittiset taidot

Et halua palkata ihmistä, joka ei pysty orientoitumaan yksityiskohtiin? Lähtökohtana rekrytoinnissa tulee olla avoimessa tehtävässä tarvittavat taidot. Arvioi siis, onko yksityiskohtiin orientoituminen kriittinen taito, jota tehtävässä tarvitaan.

Oletettavasti haluat palkata myyjän positioon henkilön, joka tulee loistavasti toimeen asiakkaiden kanssa ja saa heidät palaamaan ostoksille kerta kerran jälkeen - vaikka hänen hakemuksessaan olisikin näpäinvirhe tai kaksi!

Vaatii taitoa rekrytoijalta nähdä kirjoitusvirheen taakse ja keskittyä oleelliseen!