Olen hakenut töitä vuoden ajan. Aktiivisesti. Olen käyttänyt siihen useita keinoja (hakemukset, verkostot,cv pankit, some, suorat kontaktoinnit jne.) Olen saanut haastattelukutsuja, päässyt tapaamisiin ja ollut monesti haun loppusuoralle asti mukana, mutta työnhaussa olen edelleen.
Viime kuukausien aikana olen alkanut pohtia yrittäjäksi ryhtymistä. Liikeidean lähtökohdaksi olen ottanut oman osaamiseni. HR- ja valmennusalan ihmisenä vaihtoehtona voisi olla valmennus- ja/tai konsultointityö.
Asenteeni tukee yrittäjyyttä, sillä olen työnhakijanakin laatinut ja lähettänyt itsestäni markkinointikirjeitä suoraan yrityksille. Tarttunut puhelimeen ja soittanut. Olen ollut aloitteellinen, kokeileva ja tarmokas. Kysymys olisi hypystä tuntemattomaan, työnhakijasta yrittäjäksi ja siihen liittyy paljon mieltä askarruttavia kysymyksiä.
Näen kuitenkin työttömyydelle yhtenä vaihtoehtona yrittäjyyden. Yrittäjyys kiehtoo minua. Voisin itse määritellä työni sisällön ja pääsisin toteuttamaan itseäni. Riskinäni olisi, ettei ideani myy eli liiketoimintani kannattaisi, mutta toisaalta en tarvitsisi aloittaakseni edes alkupääomaa.
Isäni on ollut yrittäjä ja hän aina sanoo, että tärkeintä on aloittaa. Jos aikoo yrittää, pitää aloittaa. Jostakin. Työttömän hyppy tuntemattomaan yrittäjyyden maailmaan on ehkä lopulta helpompi kuin monen muun. Vaatii rohkeutta, halua ja avointa mieltä.
En vielä tiedä, mitä ideoistani syntyy, mutta haluaisin hyödyntää tämän ”vapautuneen aikani” ja kokeilla kepillä jäätä. Pitää kuitenkin selvittää, miten työttömyystuki ja yritystoiminnan pyöritys sopivat yhteen? Toimisinko lopulta freelancerina, yrittäjänä vai laskuttaisinko osuuskunnan kautta? Miten aloittaisi omien konsulttipalveluiden myynnin kaikkein järkevimmin?
Onnistuminen yrittäjänä on kuitenkin monen tekijän summa. Onnistuisinko vai en riippuu monesta asiasta ja se pitää hyväksyä. Nyt jatkan vielä unelmointia, kehittelyä ja suunnittelua. Norsua ei syödä kokonaisena, vaan pala kerrallaan. Katsotaan, mitä tuleman pitää ja hyppäänkö tuntemattomaan? Mottoni on, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi ja kaikki järjestyy ajallaan.
Onko sinulla minulle neuvoja? Oletko hypännyt työnhausta yrittäjyyteen?
Terveisin, Sari
https://fi.linkedin.com/in/pen
Viime kuukausien aikana olen alkanut pohtia yrittäjäksi ryhtymistä. Liikeidean lähtökohdaksi olen ottanut oman osaamiseni. HR- ja valmennusalan ihmisenä vaihtoehtona voisi olla valmennus- ja/tai konsultointityö.
Asenteeni tukee yrittäjyyttä, sillä olen työnhakijanakin laatinut ja lähettänyt itsestäni markkinointikirjeitä suoraan yrityksille. Tarttunut puhelimeen ja soittanut. Olen ollut aloitteellinen, kokeileva ja tarmokas. Kysymys olisi hypystä tuntemattomaan, työnhakijasta yrittäjäksi ja siihen liittyy paljon mieltä askarruttavia kysymyksiä.
Isäni on ollut yrittäjä ja hän aina sanoo, että tärkeintä on aloittaa. Jos aikoo yrittää, pitää aloittaa. Jostakin. Työttömän hyppy tuntemattomaan yrittäjyyden maailmaan on ehkä lopulta helpompi kuin monen muun. Vaatii rohkeutta, halua ja avointa mieltä.
En vielä tiedä, mitä ideoistani syntyy, mutta haluaisin hyödyntää tämän ”vapautuneen aikani” ja kokeilla kepillä jäätä. Pitää kuitenkin selvittää, miten työttömyystuki ja yritystoiminnan pyöritys sopivat yhteen? Toimisinko lopulta freelancerina, yrittäjänä vai laskuttaisinko osuuskunnan kautta? Miten aloittaisi omien konsulttipalveluiden myynnin kaikkein järkevimmin?
Onnistuminen yrittäjänä on kuitenkin monen tekijän summa. Onnistuisinko vai en riippuu monesta asiasta ja se pitää hyväksyä. Nyt jatkan vielä unelmointia, kehittelyä ja suunnittelua. Norsua ei syödä kokonaisena, vaan pala kerrallaan. Katsotaan, mitä tuleman pitää ja hyppäänkö tuntemattomaan? Mottoni on, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi ja kaikki järjestyy ajallaan.
Onko sinulla minulle neuvoja? Oletko hypännyt työnhausta yrittäjyyteen?Terveisin, Sari
https://fi.linkedin.com/in/pen
