27.1.2016

Yrittäjyys työttömyyden vaihtoehdoksi?

Olen hakenut töitä vuoden ajan. Aktiivisesti. Olen käyttänyt siihen useita keinoja (hakemukset, verkostot,cv pankit, some, suorat kontaktoinnit jne.) Olen saanut haastattelukutsuja, päässyt tapaamisiin ja ollut monesti haun loppusuoralle asti mukana, mutta työnhaussa olen edelleen.

Viime kuukausien aikana olen alkanut pohtia yrittäjäksi ryhtymistä. Liikeidean lähtökohdaksi olen ottanut oman osaamiseni. HR- ja valmennusalan ihmisenä vaihtoehtona voisi olla valmennus- ja/tai konsultointityö.

Asenteeni tukee yrittäjyyttä, sillä olen työnhakijanakin laatinut ja lähettänyt itsestäni markkinointikirjeitä suoraan yrityksille. Tarttunut puhelimeen ja soittanut. Olen ollut aloitteellinen, kokeileva ja tarmokas. Kysymys olisi hypystä tuntemattomaan, työnhakijasta yrittäjäksi ja siihen liittyy paljon mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Näen kuitenkin työttömyydelle yhtenä vaihtoehtona yrittäjyyden. Yrittäjyys kiehtoo minua. Voisin itse määritellä työni sisällön ja pääsisin toteuttamaan itseäni. Riskinäni olisi, ettei ideani myy eli liiketoimintani kannattaisi, mutta toisaalta en tarvitsisi aloittaakseni edes alkupääomaa.

Isäni on ollut yrittäjä ja hän aina sanoo, että tärkeintä on aloittaa. Jos aikoo yrittää, pitää aloittaa. Jostakin. Työttömän hyppy tuntemattomaan yrittäjyyden maailmaan on ehkä lopulta helpompi kuin monen muun. Vaatii rohkeutta, halua ja avointa mieltä.

En vielä tiedä, mitä ideoistani syntyy, mutta haluaisin hyödyntää tämän ”vapautuneen aikani” ja kokeilla kepillä jäätä. Pitää kuitenkin selvittää, miten työttömyystuki ja yritystoiminnan pyöritys sopivat yhteen? Toimisinko lopulta freelancerina, yrittäjänä vai laskuttaisinko osuuskunnan kautta? Miten aloittaisi omien konsulttipalveluiden myynnin kaikkein järkevimmin?

Onnistuminen yrittäjänä on kuitenkin monen tekijän summa. Onnistuisinko vai en riippuu monesta asiasta ja se pitää hyväksyä. Nyt jatkan vielä unelmointia, kehittelyä ja suunnittelua. Norsua ei syödä kokonaisena, vaan pala kerrallaan. Katsotaan, mitä tuleman pitää ja hyppäänkö tuntemattomaan? Mottoni on, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi ja kaikki järjestyy ajallaan.

Onko sinulla minulle neuvoja? Oletko hypännyt työnhausta yrittäjyyteen?

Terveisin, Sari
https://fi.linkedin.com/in/penttilasari

 

21.1.2016

Video-CV työnhaussa

Monet yritykset ovat viime aikoina alkaneet käyttää videohaastatteluja rekrytoinnin apuna. Työnantajien ohella video on rantautunut myös työnhakijoiden työkalupakkiin ja video-CV toimiikin mainiosti työnhakijan apuvälineenä perinteisen ansioluettelon rinnalla.

Video-CV:llä työnhakija voi suhteellisen helposti maalata monipuolisen ja erittäin autenttisen kuvan itsestään. Tein itsekin video-CV:n työnhakuni tueksi, sosiaalisen median ja nettisivuston rinnalle. Videon tavoitteena oli tuoda esille ”persoonaani”, herättää positiivista huomioita työnantajissa ja ohjata liikennettä sivustolleni.

Itse projekti oli hauskaa ajanvietettä ja mukava tapa opiskella videon tuottamista. Valmiin videon latasin YouTube-palveluun ja markkinoin sitä sekä hakemuksissani että sosiaalisessa mediassa. Video-CV nousikin merkittävään rooliin omassa työnhaussani Tumblr-sivustoni rinnalla.

Miten tein videon?


Videon tekemisen aloitin etsimällä verkosta tietoja ja ideoita. Kun taustatyö oli valmis ja ajatus videon rakenteesta koossa, siirryin käsikirjoitukseen. Lyhyt, noin minuutin mittainen video toimii netissä parhaiten, joten kiteytys on syytä tehdä huolella!



Itse halusin tehdä videon omin voimin. Käytin videon tekemiseen kaapin pohjalta löytyneitä digijärkkäriä ja kolmijalkaa. Kuvaukset tein pienissä pätkissä ja ottoja tuli useita. Editointi sujui näppärästi ilmaisilla editointityökaluilla.

Ilmaista videomateriaalia ja musiikkia videon mausteeksi löytyy onneksi verkosta helposti ja tekijänoikeuksia rikkomatta.

Vinkki: Jos videon tekeminen omin voimin tuntuu ylipääsemättömältä, kannattaa kysellä avuksi vaikkapa alan opiskelijaa. Myös perheen teineistä saattaa olla apua videoprojektissa.

Oliko videon tekeminen vaivan arvoista?


Video toimi mielestäni erinomaisesti CV:n tukena hakemuksissa ja uskon, että se auttoi minua erottumaan massasta. Olen toki törmännyt rekrytoijiin, jotka eivät ennen haastattelua käy katsomassa edes hakemukseen linkitettyä LinkedIn profiilia, mutta heitä lienee pieni vähemmistö tämän päivän rekrytoijissa.

Yleisöäkin videolle on kertynyt kohtuullisen mukavasti. Tammikuussa 2016 videolla oli 191 katselukertaa, vaikka videota ei ole markkinoitu miltei vuoteen. YouTube-palveluun ladattu video onkin siis mainio työkalu itsesi esittelyyn.

Kun liität linkin ansioluetteloosi ja LinkedIn-profiiliisi, rekrytoija pääsee heti kurkistamaan millaisesta henkilöstä on kyse. Kuva ja ääni kertovat paljon, eikös?

~ ~ ~ ~
Kirjoitus on kirjoitettu yhteistyössä by Katriina & Jopport  ajatuksella #sharingIScaring

Seuraavan Katriinan kirjoituksen aihe on Pinterest ja miten se toimii hänellä työnhaussa.
ps. löydät kaikki Katriinan työnhaun digistrategian kirjoitukset klikkaamalla avainsanaa "digistrategia" .

 

15.1.2016

Millaisella hakemuksella jatkoon?

Usein kuulee työnhakijoiden miettivän sitä parhainta hakemusmallia. Millaisella hakemuksella pääsisi jatkoon? Yksi hakija panostaa työnhaun sivuun netissä, toinen hioo ansioluettelonsa kahteen sivuun, joku panostaa visuaaliseen hakemukseen ja silti - hylkyjä tulee! Totuus on, ettei ole yhtä tai kahta oikeaa hakemuspohjaa tai muotoa, sillä kaikki riippuu - noh, ihan kaikesta.

Millaisella hakemuksella jatkoon? Se on kysymys, johon jokainen työnhakija haluaisi vastauksen. Haettava työtehtävä määrittelee hakemuksen raamit. Jos työtehtävä on luovuutta vaativa, niin hakemuskin voi olla luova. Tarkkuutta vaativaan ja nopeatempoiseen toimistotyöhön saattaisi parhaiten upota pelkistetty hakemus, josta tärkeimmät asiat näkee silmäilemällä.

Lisäksi väitän, että riippuu myös lukijasta eli rekrytoijasta, minkä tyylistä hakemusta hän suosii, mikä häntä miellyttää. Eli varmaa hakemustyyppiä, jolla aina sujahtaa haastatteluun ei ole olemassa. Sen lisäksi rekryssä sattuu ja tapahtuu.

Rekrykuoppia


Keskustelin erään rekrytoinnista vastaavan ihmisen kanssa ja kysyin häneltä, miten hän valitsee jatkoon menevät hakijat. Hän kertoi hakemuksia tulevan valtavasti. Kerran hän on ottanut hakemuskasasta hieman yli puolet hakemuksista ja heittänyt ne kylmästi roskiin.

Tämän jälkeen hän on käynyt loput hakemukset lävitse ja valinnut siitä porukasta ihmiset jatkoon. Jos hän lukisi ajatuksella kaikkien hakemukset tai edes silmäilisi ne, niin työmäärä olisi kuulemma aivan mahdoton. Perusteelliseen työhön ei valitettavasti ole kuulemma resursseja!

Hesarissa taasen uutisoitiin (01/2016) Tampereen yliopistosta, joka "joutui jatkamaan hakuaikaa" kun vierailija professuuriin tuli vain kaksi hakemusta! Nämä kaksi hakemusta pidetään vielä jatkohaussa mukana eli hakijat eivät olleet epäpäteviä, mutta hakua jatkettiin silti.

Eli ei kannata masentua vaikkei tulisi kutsutuksi haastatteluun, mitä vain on saattanut tapahtua karsintavaiheessa.  Nokka pystyyn ja uutta putkeen!