Millaisella hakemuksella jatkoon? Se on kysymys, johon jokainen työnhakija haluaisi vastauksen. Haettava työtehtävä määrittelee hakemuksen raamit. Jos työtehtävä on luovuutta vaativa, niin hakemuskin voi olla luova. Tarkkuutta vaativaan ja nopeatempoiseen toimistotyöhön saattaisi parhaiten upota pelkistetty hakemus, josta tärkeimmät asiat näkee silmäilemällä.
Lisäksi väitän, että riippuu myös lukijasta eli rekrytoijasta, minkä tyylistä hakemusta hän suosii, mikä häntä miellyttää. Eli varmaa hakemustyyppiä, jolla aina sujahtaa haastatteluun ei ole olemassa. Sen lisäksi rekryssä sattuu ja tapahtuu.
Rekrykuoppia
Keskustelin erään rekrytoinnista vastaavan ihmisen kanssa ja kysyin häneltä, miten hän valitsee jatkoon menevät hakijat. Hän kertoi hakemuksia tulevan valtavasti. Kerran hän on ottanut hakemuskasasta hieman yli puolet hakemuksista ja heittänyt ne kylmästi roskiin.

Hesarissa taasen uutisoitiin (01/2016) Tampereen yliopistosta, joka "joutui jatkamaan hakuaikaa" kun vierailija professuuriin tuli vain kaksi hakemusta! Nämä kaksi hakemusta pidetään vielä jatkohaussa mukana eli hakijat eivät olleet epäpäteviä, mutta hakua jatkettiin silti.
Eli ei kannata masentua vaikkei tulisi kutsutuksi haastatteluun, mitä vain on saattanut tapahtua karsintavaiheessa. Nokka pystyyn ja uutta putkeen!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Mitä ajatuksia teksti herätti? Haluatko tarjota vinkkejä tai muuten antaa palautetta?