Millaisella hakemuksella jatkoon?

Usein kuulee työnhakijoiden miettivän sitä parhainta hakemusmallia. Millaisella hakemuksella pääsisi jatkoon? Yksi hakija panostaa työnhaun sivuun netissä, toinen hioo ansioluettelonsa kahteen sivuun, joku panostaa visuaaliseen hakemukseen ja silti - hylkyjä tulee! Totuus on, ettei ole yhtä tai kahta oikeaa hakemuspohjaa tai muotoa, sillä kaikki riippuu - noh, ihan kaikesta.

Millaisella hakemuksella jatkoon? Se on kysymys, johon jokainen työnhakija haluaisi vastauksen. Haettava työtehtävä määrittelee hakemuksen raamit. Jos työtehtävä on luovuutta vaativa, niin hakemuskin voi olla luova. Tarkkuutta vaativaan ja nopeatempoiseen toimistotyöhön saattaisi parhaiten upota pelkistetty hakemus, josta tärkeimmät asiat näkee silmäilemällä.

Lisäksi väitän, että riippuu myös lukijasta eli rekrytoijasta, minkä tyylistä hakemusta hän suosii, mikä häntä miellyttää. Eli varmaa hakemustyyppiä, jolla aina sujahtaa haastatteluun ei ole olemassa. Sen lisäksi rekryssä sattuu ja tapahtuu.

Rekrykuoppia

Keskustelin erään rekrytoinnista vastaavan ihmisen kanssa ja kysyin häneltä, miten hän valitsee jatkoon menevät hakijat. Hän kertoi hakemuksia tulevan valtavasti. Kerran hän on ottanut hakemuskasasta hieman yli puolet hakemuksista ja heittänyt ne kylmästi roskiin.

Tämän jälkeen hän on käynyt loput hakemukset lävitse ja valinnut siitä porukasta ihmiset jatkoon. Jos hän lukisi ajatuksella kaikkien hakemukset tai edes silmäilisi ne, niin työmäärä olisi kuulemma aivan mahdoton. Perusteelliseen työhön ei valitettavasti ole kuulemma resursseja!

Hesarissa taasen uutisoitiin (01/2016) Tampereen yliopistosta, joka "joutui jatkamaan hakuaikaa" kun vierailija professuuriin tuli vain kaksi hakemusta! Nämä kaksi hakemusta pidetään vielä jatkohaussa mukana eli hakijat eivät olleet epäpäteviä, mutta hakua jatkettiin silti.

Eli ei kannata masentua vaikkei tulisi kutsutuksi haastatteluun, mitä vain on saattanut tapahtua karsintavaiheessa.  Nokka pystyyn ja uutta putkeen!