Työelämää Turkissa
Saavuin aikoinaan Turkkiin suomalaisen matkanjärjestäjän palvelukseen. Tilanne oli ihanteellinen ulkomaille töihin siirtyvän kannalta. Vaikka työskentelin Turkissa, ympärilläni oli suomalainen tuttu työverkosto, suomalainen palkka ja työsopimus, mutta samalla monikulttuurinen työyhteisö, jossa opin yhtä ja toista turkkilaisesta työelämästä.
Jättäessäni matkailumaailman siirryin Turkissa sijaitsevan Suomen suurlähetystön palvelukseen. Samalla vaihtui työsopimus paikallisen sopimuksen piiriin sekä siirryin paikalliseen sosiaali- ja eläkejärjestelmään. Pehmeänä laskuna Turkin työmaailmaan toimivat monikulttuurinen työympäristö, mielenkiintoiset tilanteet ja vahva suomalainen ilmapiiri työpaikalla.
Työympäristöt, joissa työskentelin turkkilaisten ja suomalaisten kanssa olivat oivallisia paikkoja oppia läksyjä turkkilaisuudesta. Kun suomalaiset söivät salaattinsa nenä kiinni tietokoneessa, suuntasivat turkkilaiset porukalla syömään, jokainen lounastunnin minuutti hyödynnettiin sosialisointiin toisten kansssa.
Kellon lyödessä viisi, tipahti turkkilaisen työkaverin kynä ja ovi kävi. Usein ylitöitä ahersivat suomalaiset, varmistellen vielä kerran että kaikki on varmasti hoidettu. Suomalaisiin luotiin vihaisia katseita, ellei hän ymmärtänyt ottaa osaa työkavereiden henkilökohtaisiin murheisiin. Työkaverin sairastuminen tai tämän sukua kohdannut kuolemantapaus surtiin turkkilaisten kesken yhteisöllisesti, sairaalle työkaverille soiteltiin tunnin välein ja tarjouduttiin avuksi.
Suomalaisilla oli kiire töihin, "otan osaa" huikattiin ovelta eikä sairaille soiteltu, etteivät vaan häiriinny. Kulttuurien kuiluja, joita on vaikea ratkoa työmaailmassa. Suomalainen suorittaa, turkkilainen sosialisoi.
Turkissa naisista noin kolmannes on mukana työelämässä. Suurien elintaso- ja kulttuurierojen maassa syyt ovat moninaisia ja alueellisia. Osa ei tee töitä kulttuurisyistä, sillä ajatellaan että naisen tehtävä on hoitaa kotia ja perhettä.
Yksityinen sektori on raaka työympäristönä, ikärasismia ei salailla ja ammattiliitot ovat heikossa asemassa. Työpaikka saattaa mennä hetkessä eikä 9kk pituisella pienellä työttömyyskorvauksella elä. Jos työpaikka menee alta rakenteellisten muutosten vuoksi, joutuu työnantaja kuitenkin maksamaan erorahat.
Turkkilaiset ovat tottuneet työmaailman nopeaan tempoon, lyhyet työsopimukset ja pätkätyöt ovat osa yksistyistä sektoria. Moni nuuhkii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja työpaikkaa ollaan valmiita vaihtamaan nopeasti. Turkkilaisessa työmaailmassa kannattaa unohtaa monet Suomessa opitut hyveet, ahertaminen ja rehellisyys eivät aina johda ylöspäin, vaan saattavat kääntyä itseään vastaan.
Turkkilainen on tottunut taistelemaan paikastaan jo tarhasta asti, nyrkein tai ovelin ottein. Kannattaa tiedostaa, että työmaailmassakin jokainen ajaa omia etujaan ja häikäilemättömyys voi tulla suomalaiselle puun takaa.
Viisas työntekijä tunnustelee työpaikan ilmapiiriä ja etsii liittolaisia itselleen, uhraa aikaa työkavereilleen ja hyväksyy aina kutsun lounaalle tai teelle.
Hierarkisessa yhteisössä pomo on pomo, hyvissä työpaikoissa hän onnistuu luomaan perheellisen ilmapiirin, jossa on itse ikäänkuin isä- tai äitihahmona työntekijöille.
Turkissa suhteet ovat äärimmäisen tärkeitä ja työhaastattelussa ylimmälle sijalle voi nousta kun on tutun tuttu, ei välttämättä pätevin. Kuulostaa ehkä vääryydeltä suomalaisesta näkökulmasta, mutta turkkilaisessa yhteiskunnassa arvomaailma on monissa asioissa toisenlainen. Tehokkuutta ja taitoja tärkeämmiksi nousevat monesti ihmissuhteet. Totuus onkin, että suurin osa työpaikoista jaetaan suhteilla. Niitä onkin vaalittava, sillä jokainen uusi tuttavuus on uusi mahdollisuus.
Työpaikkoja voi etsiä esimerkiksi kahden suurimman työpaikkoja ilmoittavan nettipalvelun välityksellä, kariyer.net ja yenibiris.com. Sivustoille päivittyy eri alojen työpaikkoja päivittäin ja palveluita on näppärä käyttää.
Turkissa työskennelläkseen ulkomaalaisena tarvitsee aina työluvan. Työlupaa hakee työnantaja ja se on vaikea saada. Lisäksi työluvanhakuprosessi saattaa myös kestää. Turkin kielen taitoa vaaditaan, ellei satu työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä.
Työpaikoista karsiutuvat myös automaattisesti ne, joiden ilmoituksissa pyydetään etteivät yli 30-vuotiaat vaivaudu tai varoitellaan venyvistä työajoista. Turkkilainen työpäivä sijoittuu länsirannikolla yleensä aikojen 09-18 tai 10-19 väliin ja lauantaikin on työpäivä eli työviikko 6 päiväinen.
Huomasin aika pian että 70% työpaikoista jää seulani ulkopuolelle käytännön syistä. Yhden iltatöitä tekevän aikuisen lisäksi, toinen ei voi tehdä vuorotöitä. Päädyin siis tekemään kaikenlaisia töitä kuten käännöksiä, antamaan suomenkielen tunteja ja äskettäin avasin oman vuokrapalvelusivuston Izmirin alueelle.
Paras puoli Turkin työmaailmassa on dynaamisuus ja nopeasti syntyvät uudet työpaikat, positiivinen ilmapiiri pienyrittäjille ja sosiaalinen aspekti työkavereiden kesken. Suhteiden luominen on mielenkiintoista. Miinuspuolina ovat työntekijän riittämättömät oikeudet, kova hierarkia ja epävarmuus.
Terveiset Turkista, Petra
Petran blogi: Ulkosuomalainen äiti
Jättäessäni matkailumaailman siirryin Turkissa sijaitsevan Suomen suurlähetystön palvelukseen. Samalla vaihtui työsopimus paikallisen sopimuksen piiriin sekä siirryin paikalliseen sosiaali- ja eläkejärjestelmään. Pehmeänä laskuna Turkin työmaailmaan toimivat monikulttuurinen työympäristö, mielenkiintoiset tilanteet ja vahva suomalainen ilmapiiri työpaikalla.
Kulttuurieroja
Työympäristöt, joissa työskentelin turkkilaisten ja suomalaisten kanssa olivat oivallisia paikkoja oppia läksyjä turkkilaisuudesta. Kun suomalaiset söivät salaattinsa nenä kiinni tietokoneessa, suuntasivat turkkilaiset porukalla syömään, jokainen lounastunnin minuutti hyödynnettiin sosialisointiin toisten kansssa.
Kellon lyödessä viisi, tipahti turkkilaisen työkaverin kynä ja ovi kävi. Usein ylitöitä ahersivat suomalaiset, varmistellen vielä kerran että kaikki on varmasti hoidettu. Suomalaisiin luotiin vihaisia katseita, ellei hän ymmärtänyt ottaa osaa työkavereiden henkilökohtaisiin murheisiin. Työkaverin sairastuminen tai tämän sukua kohdannut kuolemantapaus surtiin turkkilaisten kesken yhteisöllisesti, sairaalle työkaverille soiteltiin tunnin välein ja tarjouduttiin avuksi.
Suomalaisilla oli kiire töihin, "otan osaa" huikattiin ovelta eikä sairaille soiteltu, etteivät vaan häiriinny. Kulttuurien kuiluja, joita on vaikea ratkoa työmaailmassa. Suomalainen suorittaa, turkkilainen sosialisoi.
Turkissa naisista noin kolmannes on mukana työelämässä. Suurien elintaso- ja kulttuurierojen maassa syyt ovat moninaisia ja alueellisia. Osa ei tee töitä kulttuurisyistä, sillä ajatellaan että naisen tehtävä on hoitaa kotia ja perhettä.
Yksityinen sektori on raaka työympäristönä, ikärasismia ei salailla ja ammattiliitot ovat heikossa asemassa. Työpaikka saattaa mennä hetkessä eikä 9kk pituisella pienellä työttömyyskorvauksella elä. Jos työpaikka menee alta rakenteellisten muutosten vuoksi, joutuu työnantaja kuitenkin maksamaan erorahat.
Nopea tempo, lyhyet työsopimukset
Turkkilaiset ovat tottuneet työmaailman nopeaan tempoon, lyhyet työsopimukset ja pätkätyöt ovat osa yksistyistä sektoria. Moni nuuhkii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja työpaikkaa ollaan valmiita vaihtamaan nopeasti. Turkkilaisessa työmaailmassa kannattaa unohtaa monet Suomessa opitut hyveet, ahertaminen ja rehellisyys eivät aina johda ylöspäin, vaan saattavat kääntyä itseään vastaan.
Turkkilainen on tottunut taistelemaan paikastaan jo tarhasta asti, nyrkein tai ovelin ottein. Kannattaa tiedostaa, että työmaailmassakin jokainen ajaa omia etujaan ja häikäilemättömyys voi tulla suomalaiselle puun takaa.
Viisas työntekijä tunnustelee työpaikan ilmapiiriä ja etsii liittolaisia itselleen, uhraa aikaa työkavereilleen ja hyväksyy aina kutsun lounaalle tai teelle.
Hierarkisessa yhteisössä pomo on pomo, hyvissä työpaikoissa hän onnistuu luomaan perheellisen ilmapiirin, jossa on itse ikäänkuin isä- tai äitihahmona työntekijöille.
Työpaikkoihin suhteilla
Turkissa suhteet ovat äärimmäisen tärkeitä ja työhaastattelussa ylimmälle sijalle voi nousta kun on tutun tuttu, ei välttämättä pätevin. Kuulostaa ehkä vääryydeltä suomalaisesta näkökulmasta, mutta turkkilaisessa yhteiskunnassa arvomaailma on monissa asioissa toisenlainen. Tehokkuutta ja taitoja tärkeämmiksi nousevat monesti ihmissuhteet. Totuus onkin, että suurin osa työpaikoista jaetaan suhteilla. Niitä onkin vaalittava, sillä jokainen uusi tuttavuus on uusi mahdollisuus.
Työpaikkoja voi etsiä esimerkiksi kahden suurimman työpaikkoja ilmoittavan nettipalvelun välityksellä, kariyer.net ja yenibiris.com. Sivustoille päivittyy eri alojen työpaikkoja päivittäin ja palveluita on näppärä käyttää.
Turkissa työskennelläkseen ulkomaalaisena tarvitsee aina työluvan. Työlupaa hakee työnantaja ja se on vaikea saada. Lisäksi työluvanhakuprosessi saattaa myös kestää. Turkin kielen taitoa vaaditaan, ellei satu työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä.
Työpaikoista karsiutuvat myös automaattisesti ne, joiden ilmoituksissa pyydetään etteivät yli 30-vuotiaat vaivaudu tai varoitellaan venyvistä työajoista. Turkkilainen työpäivä sijoittuu länsirannikolla yleensä aikojen 09-18 tai 10-19 väliin ja lauantaikin on työpäivä eli työviikko 6 päiväinen.
Miten kävi ulkosuomalaisen äidin työmarkkinoilla?
Huomasin aika pian että 70% työpaikoista jää seulani ulkopuolelle käytännön syistä. Yhden iltatöitä tekevän aikuisen lisäksi, toinen ei voi tehdä vuorotöitä. Päädyin siis tekemään kaikenlaisia töitä kuten käännöksiä, antamaan suomenkielen tunteja ja äskettäin avasin oman vuokrapalvelusivuston Izmirin alueelle.
Paras puoli Turkin työmaailmassa on dynaamisuus ja nopeasti syntyvät uudet työpaikat, positiivinen ilmapiiri pienyrittäjille ja sosiaalinen aspekti työkavereiden kesken. Suhteiden luominen on mielenkiintoista. Miinuspuolina ovat työntekijän riittämättömät oikeudet, kova hierarkia ja epävarmuus.
Terveiset Turkista, Petra
Petran blogi: Ulkosuomalainen äiti
Olen itsekin ajatellut lähteväni ulkomaille töihin kun Suomessa työpaikkaa on hankalaa saada. Siksi oli kiva lukea kirjoituksesi ja kuulla kokemuksistasi. Maria
VastaaPoistaRajojen ulkopuoleltakin kannattaa hakea töitä, jos vain on mahdollisuus lähteä. Yhteydenpito ystäviinkin on helppoa Skypen, emailin, facen jne avulla. Eli mikä ettei?
VastaaPoista