25.4.2016

Ei liity muhun mitenkään – LinkedIn

Nykyään verkostoituminen on sana, joka tulee vastaan joka kulmalla. Verkostoitua pitää työelämässä, opinnoissa, sosiaalisessa elämässä - ihan kaikessa. Ja missä se olisikaan nykymaailmassa helpompi tehdä kuin mobiilisovelluksessa.

Hyviä esimerkkejä sosiaalisen elämän verkostoitumiseen ovat Facebook, Instagram ja Twitter. Entä kun verkostoitumista tulisi hyödyntää työnhaussa? Miten erottua esimerkiksi Facebook-profiililla edukseen työnhakutilanteessa tai miten löytää töitä Instagramista. Mahdollista varmasti, mutta väliin on tullut LinkedIn. Moni varmasti on kuullut palvelusta, mutta kuinka moni loppujen lopuksi tietää mistä on kyse ja miksi vaivautua tekemään taas yksi profiili sosiaaliseen mediaan?

LinkedIn on luotu nimenomaan helpottamaan ammattimaista verkostoitumista sekä työnhakua. Ideana olisi luoda kontakteja ja päivittää profiiliaan. Profiilista tulisi tehdä mahdollisimman ammattimainen, mutta myös persoonallinen. Profiili kannattaa pitää mahdollisimman tarkasti ajan tasalla. Siihen kannattaa mahdollisesti lisätä suositteluja työnantajiltasi ja kertoa rohkeasti erityisosaamisistasi.

Luo profiilista sinua itseäsi parhaimmillaan kuvaava. Mahdollinen työnantaja voi käydä milloin vain katsastamassa profiilisi, joten kannattaa pitää huoli siitä, että profiili näyttää juuri siltä kuin sen pitäisi.

Miten LinkedIn auttaisi löytämään työn? 


LinkedInissä voit seurata yrityksiä ja ryhmiä ja osoittaa kiinnostuksesi tiettyä alaa, yritystä tai työpaikkaa kohtaan.

LinkedInissä työnantajat voivat käydä katsomassa esimerkiksi työnhakijoidensa profiileja ja niiden perusteella vertailla hakijoita. Tässä tilanteessa on hyvinkin mahdollista, että työnantaja kiinnostuu enemmän henkilöstä, joka on panostanut profiiliinsa ja todella tehnyt siitä omannäköisensä: rehellisen, mutta kiinnostavan.

Moni varmasti ajattelee, että LinkedIn kuuluu ”isommille herroille”, eikä niinkään ensimmäistä työtään hakevalle, työttömälle tai kesätyönhakijalle. Pötypuhetta. Mikä olisikaan sen parempi tapa herättää huomiota työnantajassa tai erottua joukosta?
LinkedIn mahdollistaa, että sinut tullaan nähdyksi ja huomioiduksi. Itse voit vaikuttaa siihen kuinka laajasti ja mikä kohderyhmä sinut huomioi. Ole aktiivinen ja rohkea! Uskalla kertoa mielipiteitäsi ja ajatuksiasi, mutta älä unohda ammattimaisuutta. LinkedIn liittyy myös sinuun, jos annat sille mahdollisuuden, et tule katumaan.

Terveisin, Julia

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016.

18.4.2016

Erotu työhakemuksellasi

Työnantajalle voi tulla kymmeniä tai jopa satoja työhakemuksia. Työhakemus kirjoitetaan perinteisesti Word-tiedostoon, ja siinä kerrotaan kliseisesti samat asiat mitä n. 100 muutakin hakijaa kertoo.

Työhakemuksen läpi täytyy kuulua oma äänesi. Sen sijaan, että se olisi ”robottimaisella” tyylillä kirjoitettu A4- Word tiedosto, tekstin kannattaisi olla inhimillinen ja helposti lähestyttävä.

Älä toista hakemuksessa ansioluettelosta ilmeneviä työtehtävien kestoja, esimerkiksi ”olin kuukauden siellä ja vuoden täällä”, vaan nosta esille lyhyesti ja konkreettisesti saavutukset ja tärkeimmät työtehtävät, esimerkiksi ”onnistuin kasvattamaan myyntiä, sain hyvää palautetta, opin vastuuta”.

Älä siis kerro viimeisimpiä ulkomaanreissuja tai muuta turhaa, mitkä eivät kerro osaamisestasi ja kyvyistäsi.

Ulkoasultaan työhakemuksen kannattaisi olla visuaalinen, mutta ei liian visuaalinen. Esimerkiksi hieno taustateema (esimerkiksi värillinen teema) voi olla hyvä, mutta ei mitään 3D-animaatioita jotka kuormittavat sekä tietokoneen että lukijan kykyjä.

Tallenna työhakemus Word- tiedoston sijaan PDF-tiedostona, koska PDF-tiedosto on ”lukittu” ja se on helpompi luettava ja printattava. Jos lähetät Word- tiedoston, se aukeaa muokattavana versiona työnantajalle.

Ole luova ja käytä mielikuvitusta työhakemusta luodessa! Tässä hyvä esimerkki kuinka erottua joukosta.

Terveisin, Eemi

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016. 

11.4.2016

Työnhaku ilman työkokemusta

Moneen työhön haetaan työntekijää oikeanlaisella työkokemuksella. Miten sitten voi hakea töitä ilman työkokemusta? Kun kokemusta ei ole, sitä kannattaa alkaa etsimään esimerkiksi koulutuksen tai vapaa-ajan harrastusten kautta. Myös oma aktiivisuus vapaaehtoistyön tai luottamustehtävien parissa on hyvä apu.

Itsenäinen osallistuminen edes pienissä määrin voi olla osoitus omatoimisesta ja ahkerasta henkilöstä. Moni työnantaja haluaa työntekijöidensä olevan kiinnostunut juuri tietystä työstä. Siksi töitä hakiessa mielestäni auttaa, jos on olemassa konkreettisia tilanteita, joissa olet kohdannut tietynlaista toimintaa.


Esimerkiksi omissa harrastuksissa tai projekteissa voi olla samankaltaisia piirteitä kuin haettavassa olevassa työssä. Näiden kautta voi osoittaa, että oikeaa kiinnostusta työtä kohtaan löytyy.

Työhakemus kannattaa rakentaa ottaen huomioon työn ominaisuudet. Toki vanhoja työhakemuksia voi käyttää pohjina, mutta samaa hakemusta ei kannata lähettää sellaisenaan moniin paikkoihin. Työn luonteet ja haettavat ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat yleisesti.

Myös hakemuksen muodollisuuden tärkeys vaihtelee mielestäni työpaikan mukaan. Tietenkin kielellisesti hakemuksen tulee olla kunnossa, mutta hakiessa luovuutta vaativaan työhön, voi persoonallisuuden tuominen enemmän esille olla hyväksi.

Terveisin, Julia

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016. 

3.4.2016

Ulkomaille harjoitteluun

Kansainvälistymistä tarjotaan opiskelijoille nykyään joka tuutista, ja esimerkiksi Erasmus-ohjelma on tehnyt Eurooppaan lähtemisestä todella helppoa. Opiskelijavaihto on hieno kokemus, joka lisää kielitaitoa, itsevarmuutta ja ymmärrystä muita kulttuureita kohtaan. Hieno juttu, mutta kuinka hyvin CV:ssä vilahtava merkintä vaihtovuodesta jää työnantajan mieleen, kun sama kokemus on joka toisella hakijalla ja mielikuva Erasmus-vaihdosta on opiskeluksi naamioitu ryyppyreissu?

Tulevaa työelämää ajatellen kannattaakin selvittää myös muut vaihtoehdot ulkomaille lähtöön, sillä niitäkin on. Varteenotettava vaihtoehto on työharjoittelu – miksi ei löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja hankkisi ulkomaankokemuksen lisäksi arvokasta työkokemusta?

Itse päädyin harjoitteluun, kun Saksassa vietetyn vaihtovuoden jälkeen veri veti uudestaan ulkomaille, eikä kaltaisilleni generalistihumanisteille tuntunut Suomessa löytyvän millään edes kesätöitä. Tiesin että wieniläisen yliopiston kansainvälisten asioiden toimistoon oli aiemmin haettu harjoittelijoita Suomesta, joten kyselin mahdollisia paikkoja sähköpostilla. Näin pääsin hakemaan paikkaa ennen kuin sitä oli edes julkistettu.

Työtehtäväni olivat pitkälti sähköposteissa, papereissa ja Excel-taulukoissa uimista, mutta vaikka harjoittelu olisi ollut pelkkää kahvinkeittoa, ei kokemus olisi siltikään mennyt hukkaan. Vaikka kielitaitoni ja kulttuurintuntemukseni olivat keskivertoa paremmat jo valmiiksi, opetti vieraassa ympäristössä työskenteleminen eri tavalla käyttämään kieltä virallisemmissa konteksteissa ja huomioimaan paikallisen työkulttuurin.

Itävallassa esimerkiksi ei ole lainkaan sama, ketä maisteria ja tohtoria puhuttelet milläkin tittelillä, ja hierarkkisessa työympäristössä luoviminen vaatii rennolta suomalaiselta hieman totuttelemista. On sanomattakin selvää, että tällaiselle ymmärrykselle on kansainvälistyvässä työelämässä tilausta.


Toisin kuin vaihdossa, harjoitteluun lähtee yksin eikä siellä yleensä ole samanlaista kohtalontovereiden verkostoa tarjolla. Uudessa ympäristössä pärjääminen tuokin terveen egobuustauksen ja pienentää maailmaa: Näinkö helppoa ulkomaille lähteminen todella on? Uudet kokemukset avaavat aina uusia ovia.

Ulkomaanharjoittelun jälkeen on helppo hakea muita kansainvälisiä pestejä ja saada niitä. Itse tuskin olisin saanut tulevaksi kesäksi unelmieni harjoittelupaikkaa suurlähetystöstä Sveitsistä pyörittelemättä ensin saksankielisiä papereita Itävallassa.

Harjoittelupaikkojen hakemiseen pätee samat säännöt kuin työnhakuun yleensä: ole aktiivinen, kysele itse ja perehdy hakuprosessin muodollisuuksiin. Ainakin Saksassa ja Itävallassa harjoitteluilmoituksille löytyy netistä omia portaalejaan, ja mielenkiintoisia yrityksiä kannattaa lähestyä myös oma-aloitteisesti.

Korkeakoulujen matkaraporteista voi löytää vinkkejä, minkälaisissa paikoissa muut ovat olleet. Kieltä harvemmin tarvitsee osata natiivin lailla, mutta tässä tapauksessa enemmän on enemmän, joten käytä kieltä jo hakuvaiheessa rohkeasti.

Entäpä sitten kun harjoittelu on tehty, ja työnhaku on taas edessä? Muista että kansainvälisyys on paljon muutakin kuin kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta. Vieraassa ympäristössä toimiminen kehittää itsevarmuutta, uteliaisuutta, improvisointikykyä ja rohkeutta yrittää, ihan vain muutaman mainitakseni. Työnantaja ei näitä osaa välttämättä ajatella, joten älä unohda tuoda niitä itse esiin.

Terveisin, Meeri
Tutustu Meerin Lapasesta lähti -blogiin tästä.

Kirjoittaja opiskelee saksan kieltä ja kulttuuria Tampereen yliopistossa ja ravaa Keski- Euroopassa.