Työmarkkinatorin työnhakuprofiili testissä

Syyskuun alusta (2026) alkaen Työmarkkinatorin työnhakuprofiilin julkaiseminen tulee osaksi työnhakua. Uudella työnhakijalla on pääsääntöisesti 15 arkipäivää aikaa täyttää ja julkaista profiili. Jos profiilia ei julkaise määräajassa, työvoimaviranomainen voi lisätä siihen vähimmäistiedot ja julkaista sen työnhakijan puolesta. (lähde: Työmarkkinatori)

Ajatus Työnhakuprofiilin toiminnasta on hyvä. Työnantajat voivat etsiä Työmarkkinatorilta osaajia, ja hyvin tehty profiili voi auttaa löytymään myös tehtäviin, joita ei koskaan laiteta julkisesti hakuun. Mutta millainen profiili syntyy, kun sen tekemisestä tulee velvollisuus?

Päätin kokeilla palvelua omilla tiedoillani. 

En yrittänyt vain täyttää lomaketta loppuun, vaan tehdä profiilin niin kuin työnhakijan toivotaan se tekevän: kuvata kunnolla mitä osaan, mitä olen tehnyt ja millaista työtä etsin. 

Ensin kaikki näyttää järkevältä

Profiiliin voi kirjoittaa osaamisestaan ja työtoiveistaan vapaasti. Järjestelmä ehdottaa kirjoitetun tekstin perusteella ammatteja ja osaamisia, joista käyttäjä valitsee itselleen sopivat. Ensimmäisissä ehdotuksissa oli paljon sellaista, joka osui hyvin omaan taustaani.

Palvelussa on muutenkin hyviä ratkaisuja. Työnhakualueen voi määritellä joustavasti, etätyö- ja matkustusvalmiuden ilmoittaa erikseen ja eri työkokemusten näkyvyyttä hallita melko tarkasti.

Sitten tulivat avainsanat. Sana itsessään on tuttu, mutta tässä vaiheessa ei vielä oikein selvinnyt, mitä avainsanan valitseminen käytännössä tekee.

Valitse sopivat avainsanat

Työkokemuksen yhteydessä kirjoitetaan ensin omin sanoin, mitä työssä on tehnyt. Sen jälkeen palvelu ehdottaa jälleen ammatteja ja osaamisia.

Yhdessä omassa työkokemuksessani kuvasin esimerkiksi raportointia, Excel-pohjaisia työkaluja, järjestelmäongelmien ratkaisemista, teknistä tukea ja prosessien kehittämistä. Ehdotusten joukkoon ilmestyi muun muassa ”sokeri, suklaa ja sokerimakeiset”.

Kokeilin myös hakea avainsanoja itse. Hakusanalla start-up sain muun muassa pääomasijoittajan ja tuholaistartunnan lähteen tunnistamiseen liittyvän osaamisen.

Tässä vaiheessa kävi selväksi, ettei ehdotuksia voinut vain hyväksyä järjestelmän tulkintana omasta osaamisesta. Niitä piti seuloa.

Parhaat osumat löytyivät vasta, kun tiesin mitä hakea

Kun kokeilin täsmällisempiä termejä, tulokset paranivat selvästi. Esimerkiksi sana "vaatimusmäärittely" toi esiin ICT-liiketoiminta-analyytikon, asiakasvaatimusten määrittelyä ja liiketoimintavaatimusten analysointia.

Tässä kohtaa jäin miettimään, mitä tapahtuu työnhakijalle, joka osaa asian käytännössä mutta ei tunne siitä käytettyä ammattitermiä. Osaamisen ja oikean sanan tunteminen eivät ole sama asia.

Jos parhaat ehdotukset löytyvät vasta silloin, kun käyttäjä itse osaa hakea niitä oikealla termillä, palvelu auttaa eniten sitä, joka osaa jo valmiiksi nimetä osaamisensa.

Samat avainsanat tulivat vastaan uudelleen

Kun lisäsin seuraavan työkokemuksen, vastaan tuli taas paljon samoja liiketoimintaan, johtamiseen ja prosesseihin liittyviä ehdotuksia. Sama toistui koulutuksen ja yritystoiminnan kohdalla.

Jossain vaiheessa kysymys ei enää ollut siitä, löytyykö listalta oikea sana. Aloin miettiä, miksi käytän tähän aikaa.

Jos valitsen tietyn avainsanan, miten se vaikuttaa siihen, millaisiin hakuihin profiilini osuu? Kannattaako sama  avainsana valita uudelleen usean työkokemuksen kohdalla? Entä mitä tapahtuu, jos jätän avainsanat kokonaan valitsematta?

Avainsanoilla on varmasti järkevä tekninen tarkoitus, sillä rakenteista tietoa on helpompi verrata työpaikkoihin kuin vapaamuotoista tekstiä.

Työnhakijan näkökulmasta ongelma avainsanoissa on se, ettei palvelu tee näkyväksi, miten niiden valitseminen vaikuttaa siihen, millaisia työpaikkoja ehdotetaan.

Nuukahdin

Olin aloittanut profiilin tekemisen huolellisesti. Kävin ehdotuksia läpi, kokeilin eri hakusanoja ja mietin, mitkä termit todella kuvaavat osaamistani.

Aika nopeasti lopetin avainsanojen valitsemisen, sillä en nähnyt suoraa hyötyä niiden pohtimisesta. Olin yksinkertaisesti kyllästynyt niihin, nuukahdin ja siinä vaiheessa olin lisännyt vasta pienen osan työhistoriastani!

Jos ominaisuuden tarkoitus on saada profiiliin parempaa tietoa kohtaantoa varten, mutta järjestelmän toteutus saa käyttäjän jättämään ominaisuuden käyttämättä, lopputulos ei välttämättä ole se mitä tavoiteltiin.

Pitkä työura tarkoittaa paljon käsityötä

Työkokemukset lisätään yksi kerrallaan: tehtävänimike, työnantaja, ajankohta, kuvaus ja mahdolliset avainsanat. Jos työuraa on takana paljon ja työnantajia useita, työmäärä kasvaa nopeasti.

Sama tieto on monella jo valmiina CV:ssä tai LinkedInissä. Tässä kohtaa jäin kaipaamaan mahdollisuutta tuoda työhistoria palveluun ja tarkistaa se sen sijaan, että kaikki syötetään uudelleen käsin.

Lopputulos visuaalisesti kiva, tekeminen puudutti

Kun työkokemuksia ja koulutuksia oli lisätty, palvelu rakensi niistä visuaalisesti selkeän aikajanan. Julkaisua edeltävä esikatselu toimii myös hyvin. Profiilia pääsee katsomaan kokonaisuutena vähän samaan tapaan kuin työnantaja sitä katsoisi, uskoisin.

Pidän visuaalisesta lopputuloksesta enemmän kuin sen tekemisestä. Ja tässä kohtaa on hyvä muistaa, mikä koko palvelun tarkoitus on: löytää mahdollisimman hyviä pareja työnhakijoiden ja työnantajien välille. Työnantajan nimen pystyi piilottamaan, vaikka työkokemus oli luettavissa. Tämä oli hyvä.

Juuri siksi täyttämisen sujuvuudella on merkitystä. Mitä enemmän tietoa järjestelmä tarvitsee hyvään kohtaantoon, sitä helpompaa ja ymmärrettävämpää sen antamisen pitäisi olla.

Työnhakuprofiilin idea on hyvä. Mahdollisuus siihen, että työnantaja löytää osaajan ilman perinteistä työpaikkahakemusta, olisi aidosti hyödyllinen. Siksi olisi tärkeää, että profiilin huolellinen tekeminen tuntuisi mielekkäältä loppuun asti, jotta se tulisi tehtyä kunnolla.

Kokeilussani kävi toisin. Alussa mietin, miten teen mahdollisimman hyvän profiilin. Lopussa mietin, mitkä kohdat voin jättää tekemättä.

Mikä puuttui?

Kun profiili alkoi olla valmis, huomasin mielestäni yhden olennaisen tiedon puuttuvan kokonaan, eli  palkkatoiveen.

Toki palkka riippuu aina tehtävästä, vastuusta ja kokonaisuudesta. Työpaikkaa ei myöskään valita vain kuukausipalkan perusteella. Silti työnhakijalla on yleensä jokin taso, jonka alle työpaikan vaihtaminen ei yksinkertaisesti ole järkevää, varsinkin jos työnhakijalla on jo päätoiminen työ.

Siksi profiiliin olisi hyödyllistä voida ilmoittaa ainakin vapaaehtoinen vähimmäispalkkatoive tai palkkahaarukka.

Jos työnantaja hakee osaajaa 3 500 euron kuukausipalkalla ja työnhakijan realistinen alaraja on 5 000 euroa, kyse ei ole hyvästä kohtaannosta, vaikka kaikki avainsanat osuisivat täydellisesti.

Palkka ei ratkaise kaikkea. Mutta se ratkaisee riittävän paljon, että sen puuttuminen kohtaannosta tuntuu oudolta.

Kokeile itse ennen syyskuuta

Jos työnhakuprofiilista tulee joka tapauksessa osa työnhakuani, täytän sen mieluummin itse kuin annan jonkun muun tehdä sen puolestani vähimmäistiedoilla.

Työnhakuprofiilini ei ole täydellinen, eikä sen täyttäminen ollut erityisen kevyt kokemus. Mutta jos työnantajat kerran voivat käyttää sitä osaajien etsimiseen, haluan itse päättää, mitä osaamisestani, kokemuksestani ja työtoiveistani siellä näkyy. Tietoja voi aina täydentää myöhemmin.

Se, kuinka hyvin työnantajat palvelua lopulta käyttävät, on sitten aivan oma lukunsa.

Mutta jos profiili on pakko tehdä, tee siitä oma.