Periscope puhuttaa
Periscope on rekrytoinnin viimeisin sosiaalisen media työkalu, jonka kautta tavoitellaan työnhakijoita. Periscope-palvelu tuli markkinoille vuonna 2015 ja se on Twitterin omistama ns suoratoistopalvelu. Palveluun rekisteröidyttyään käyttäjä voi lähettää suoraa videolähetystä valituille henkilöille tai rajoittamattomalle yleisölle eli julkisesti.
Lähetyksen loputtua, käyttäjä voi sallia tallennuksen katsomisen live-lähetyksen jälkeenkin. Katsojat voivat katsoa tallennustasi ja kommentoida sitä sekä "peukuttaa" Facebookin tapaan, mutta sydämillä. Tallenteen voi käyttäjä poistaa palvelusta milloin tahansa. Palvelu on käytetettävissä sekä mobiilissa (iOS/android) sekä tietokoneella.
Talouselämä -lehti uutisoi sivuillaan kauppaketju Lidlin käyttävän Periscopea ensimmäisenä kesätyörekrytoinnissa Suomessa. Talouselämän artikkelin mukaan Lidl perustelee Periscope lähetystä nuorten tavoitettavuudella.
Kymmenen minuuttia ennen Lidlin kesätyökamppaja Periscope -lähetyksen alkua sivuilla näkyi 197 seuraajaa valmiina odottamaan lähetystä. Lähetyksen aikana bongasin n 330 seuraajaa.
Tiettyä lähetystä katsoakseen on tiedettävä lähettäjän tarkka lähetysosoite. Lidlillä se oli www.periscope.tv/lidlsuomi. Joten ilman käyttäjätunnustakin voi lähetyksiä katsoa.
Hyvää palvelussa on vuorovaikutuksen mahdollisuus katsojien kanssa, mutta toisaalta sinnekin saattaa löytää ns. häiriköitä kommentoimaan jonnin joutavia.
Markkinointi&Mainontakin uutisoi "somen tärkeyden korostuvan rekrytoinnissa". Itse artikkelissa ei kuitenkaan kerrottu "somen tärkeydestä" vaan siitä että Lidl käyttää Periscopea kesätyökamppanjassaan. Kriittinen lukija kyseenalaistaa koko otsikon, sille kun ei löydy perusteita itse tekstistä.
Mielestäni sosiaalisessa mediassa on kanavia, joita voi käyttää hyväkseen hakiessaan työntekijöitä, mutta haasteet ovat samat kuin markkinoijillakin - eli mistä kanavista tavoitetaan "kohdeyleisö" parhaiten.
Siihen taitaa kiteytyä sekä rekrytoinnin että työnhaun haasteet. Työnhakijaa ei yhtään henkisesti helpota tilanne, jossa media uutisoi työnhaun siirtymistä sosiaaliseen mediaan. Mitään mittaustuloksia rekrytoinnin siirtymisestä sosiaaliseen mediaan ei ole saatavilla. Siitäkään ei ole tilastoja, mistä kanavista palkatut työnhakijat ovat avoimen työpaikkailmoituksen nähneet ja siihen vastanneet ja siten työhön palkattu.
Onko työnhaku siirtynyt sosiaaliseen mediaan vai käytetäänkö sosiaalisen median palveluita avoimia paikkoja markkinoidessa? Sanoisin, että pidetään pää kylmänä. Joka kanavaan ja jokaista sosiaalisen median työkalua ei ole pakko ottaa käyttöön. Hienoa on, että erilaisia tapoja tavoittaa työnhakijat kokeillaan.En kuitenkaan lähtisi väittämään somen tärkeyden korostamista vaan sanoisin, että sosiaalista median kanavia käytetään työnhakijoiden tavoittamiseen sekä työnhakemiseen kasvamassa määrin.
Oman työnhakija kokemukseni perusteella sanoisin, että suuri(n?) haaste työnhaussa on monikanavaisuus. Sama haaste on rekrytoijilla. Mihin kanaviin kannattaa panostaa, mistä löytää parhaiten työnhakijat?
Entä sinä? Jos olet kokeillut Periscopea työnhaussa tai rekryssä? Mitä mieltä olet?
Lähetyksen loputtua, käyttäjä voi sallia tallennuksen katsomisen live-lähetyksen jälkeenkin. Katsojat voivat katsoa tallennustasi ja kommentoida sitä sekä "peukuttaa" Facebookin tapaan, mutta sydämillä. Tallenteen voi käyttäjä poistaa palvelusta milloin tahansa. Palvelu on käytetettävissä sekä mobiilissa (iOS/android) sekä tietokoneella.
Talouselämä -lehti uutisoi sivuillaan kauppaketju Lidlin käyttävän Periscopea ensimmäisenä kesätyörekrytoinnissa Suomessa. Talouselämän artikkelin mukaan Lidl perustelee Periscope lähetystä nuorten tavoitettavuudella.
Kymmenen minuuttia ennen Lidlin kesätyökamppaja Periscope -lähetyksen alkua sivuilla näkyi 197 seuraajaa valmiina odottamaan lähetystä. Lähetyksen aikana bongasin n 330 seuraajaa.
Tiettyä lähetystä katsoakseen on tiedettävä lähettäjän tarkka lähetysosoite. Lidlillä se oli www.periscope.tv/lidlsuomi. Joten ilman käyttäjätunnustakin voi lähetyksiä katsoa.
Hyvää palvelussa on vuorovaikutuksen mahdollisuus katsojien kanssa, mutta toisaalta sinnekin saattaa löytää ns. häiriköitä kommentoimaan jonnin joutavia.
Markkinointi&Mainontakin uutisoi "somen tärkeyden korostuvan rekrytoinnissa". Itse artikkelissa ei kuitenkaan kerrottu "somen tärkeydestä" vaan siitä että Lidl käyttää Periscopea kesätyökamppanjassaan. Kriittinen lukija kyseenalaistaa koko otsikon, sille kun ei löydy perusteita itse tekstistä.
Kanavien viidakko
Mielestäni sosiaalisessa mediassa on kanavia, joita voi käyttää hyväkseen hakiessaan työntekijöitä, mutta haasteet ovat samat kuin markkinoijillakin - eli mistä kanavista tavoitetaan "kohdeyleisö" parhaiten.
Siihen taitaa kiteytyä sekä rekrytoinnin että työnhaun haasteet. Työnhakijaa ei yhtään henkisesti helpota tilanne, jossa media uutisoi työnhaun siirtymistä sosiaaliseen mediaan. Mitään mittaustuloksia rekrytoinnin siirtymisestä sosiaaliseen mediaan ei ole saatavilla. Siitäkään ei ole tilastoja, mistä kanavista palkatut työnhakijat ovat avoimen työpaikkailmoituksen nähneet ja siihen vastanneet ja siten työhön palkattu.
Onko työnhaku siirtynyt sosiaaliseen mediaan vai käytetäänkö sosiaalisen median palveluita avoimia paikkoja markkinoidessa? Sanoisin, että pidetään pää kylmänä. Joka kanavaan ja jokaista sosiaalisen median työkalua ei ole pakko ottaa käyttöön. Hienoa on, että erilaisia tapoja tavoittaa työnhakijat kokeillaan.En kuitenkaan lähtisi väittämään somen tärkeyden korostamista vaan sanoisin, että sosiaalista median kanavia käytetään työnhakijoiden tavoittamiseen sekä työnhakemiseen kasvamassa määrin.
Oman työnhakija kokemukseni perusteella sanoisin, että suuri(n?) haaste työnhaussa on monikanavaisuus. Sama haaste on rekrytoijilla. Mihin kanaviin kannattaa panostaa, mistä löytää parhaiten työnhakijat?
Entä sinä? Jos olet kokeillut Periscopea työnhaussa tai rekryssä? Mitä mieltä olet?
Kommentit