Medianomista rakennusarkkitehdiksi?
Valmistuin vuonna 2013 medianomiksi ja olen sen jälkeen saanut työmarkkinatukea 593:lta päivältä. Olen toki ollut osa-aikatöissä, mutta ei niillä rahoilla ole laskuja makseltu. Kyseisellä alalla (kuten kulttuuri- ja humanistialoilla yleensäkin) työttömyys on pelottavan yleistä, mutta uusia koulutetaan silti joka vuosi lisää.
Pääsin onneksi tänä vuonna opiskelemaan rakennusarkkitehdiksi, joiden työllisyystilanne pitäisi tulevaisuudessa olla suhteellisen hyvä. Koulutusohjelma aloitettiin uudestaan vuonna 2014, sillä rakennusarkkitehtejä ei ole koulutettu sitten 90-luvun. Erona uudessa koulutuksessa on kuitenkin se, että kyseessä on ammattikorkeakoulututkinto (aiempi oli opistotasoinen koulutus).
Ennen kuin hain kyseiseen koulutukseen, halusin varmistua siitä, etten kouluttautuisi uudestaan alalle, joka jättäisi minut työttömäksi. Kävin läpi mm. kulttuuri- ja opetusministeriön työmuistion vuodelta 2013, jossa mietittiin koulutusohjelman uudelleen käynnistämistä. Kyseinen työmuistio löytyy edelleen netistä.
Työmuistiosta löytyy tällainen kohta: "Työvoimassa on edelleen yli 1 600 rakennusarkkitehtikoulutuksen suorittanutta. Ikärakenteesta johtuen alalta tulee lähivuosina poistumaan merkittävä määrä työntekijöitä. Poistumaa ei voida kattaa nykyisillä koulutusmäärillä pelkästään yliopistojen arkkitehtikoulutuksesta valmistuneilla. Rakennusarkkitehtien työvoimapoistuman kattamiseen ei tällä hetkellä ole myöskään sisällöllisesti vastaavaa koulutusta."
Toisin sanoen rakennusarkkitehdeille on oikeasti tarvetta.
Tämän lisäksi RIA:n (rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien liitto) edunvalvontapäällikön mukaan rakennusalan työttömyys on suhteellisen alhaista, noin 4-5%:n luokkaa, ja rakennussuunnittelijoilla (ts. rakennusarkkitehdeillä) on käytännössä täystyöllisyys.
Samaa kuulin myös erään AMK opettajalta, joka on itse aikoinaan kouluttautunut alalle. Hän ei kuulema tunne yhtään kolleegaa, joka olisi työtön. Kaikki näistä myös työskentelevät omalla alallaan, ei siis missään kaupan kassalla.
Kun tarkastelemme tarkemmin työmuistiota (s. 37) voidaan nähdä, että Suomen 1676:sta rakennusarkkitehdistä 665 on yli 60-vuotiaita ja 452 lähellä (5-10 v.) eläköitymisikää. Toisin sanoen alalta on jo poistunut ja tulee poistumaan lähivuosina 1117 rakennusarkkitehtiä, joka on noin 67% koko Suomen rakennusarkkitehtimäärästä!
Koska rakennusarkkitehtikoulutus aloitettiin uudestaan vasta vuonna 2014 ja koulutus tapahtuu neljässä ammattikorkeakoulussa, valmistumiseni myötä vuonna 2020 valmiita rakennusarkkitehtejä on (maksimissaan, jos kaikki sisäänpäässeet valmistuvat) vasta 360.
Täytin työttömyysetuudella tuetun opiskelun lomakkeen TE-toimistolle ja oletin tietysti saavani myönteisen päätöksen, sillä nykyinen alani on äärimäisen huonosti työllistävä, olen saanut työmarkkinatukea jo 593:lta päivältä JA suunnittelemani alan työllisyysnäkymät ovat hyvät, jos ei erinomaiset.
Tästä huolimatta sain heiltä kielteisen päätöksen, jota perusteltiin muun muassa sillä, että minulla on jo aiempi korkeakoulututkinto, sekä sillä, että työllisyysnäkymät suunnittelemallani alalla ovat heikot. Ymmärrän periaatteessa, ettei valtio välttämättä halua tukea toista korkeakoulututkintoa ja olisin ollut asian kanssa täysin sujut, jos asia olisi näin kaikille, mutta kun ei ole.
Keskustelin asiasta muiden rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kanssa ja tuli ilmi, että Kuopiossa samaa alaa opiskeleva naispuolinen henkilö oli saanut myöntävän päätöksen, vaikka hän on ylioppilas, pukuompelija, vaatetusteknikko sekä muotoilija.
Muotoilija on ymmärtääkseni myös AMK-tasoinen tutkinto, joten en voi ymmärtää, miten kielteisessä päätöksessä painotetaan sitä, että minulla on jo aiempi korkeakoulututkinto, mutta samalla annetaan myönteinen päätös sellaiselle henkilölle, jolla on samanlainen, jos ei kattavampi, koulutustausta kuin minulla.
Sekä medianomeilla että muotoilijoilla, molemmilla, on joka tapauksessa huono työllisyystilanne. Olin myös äimistynyt siitä, että kielteisessä päätöksessä väitettiin suunnittelemani alan työllisyysnäkymän olevan huono. Ja tähän tulokseen olivat kuulema tulleet TE-toimiston "asiantuntijat". Kuulostaa mielestäni siltä, että TE-toimisto väittää kulttuuri- ja opetusministeriön työmuistiota täydeksi "potaskaksi".
Miksi koulutusohjelma aloitettaisiin uudestaan, jos kaikki (tai suurin osa) valmistuisivat työttömiksi? Tai jos on todella niin, että työllisyysnäkyvät kyseisellä alalla ovat huonot, miksi kenellekään annettaisiin myöntävä päätös työttömyysetuudella tuettuun opiskeluun? Mielipiteitä?
Pohdiskelevin terveisin,
Anna T.
Pääsin onneksi tänä vuonna opiskelemaan rakennusarkkitehdiksi, joiden työllisyystilanne pitäisi tulevaisuudessa olla suhteellisen hyvä. Koulutusohjelma aloitettiin uudestaan vuonna 2014, sillä rakennusarkkitehtejä ei ole koulutettu sitten 90-luvun. Erona uudessa koulutuksessa on kuitenkin se, että kyseessä on ammattikorkeakoulututkinto (aiempi oli opistotasoinen koulutus).
Ennen kuin hain kyseiseen koulutukseen, halusin varmistua siitä, etten kouluttautuisi uudestaan alalle, joka jättäisi minut työttömäksi. Kävin läpi mm. kulttuuri- ja opetusministeriön työmuistion vuodelta 2013, jossa mietittiin koulutusohjelman uudelleen käynnistämistä. Kyseinen työmuistio löytyy edelleen netistä.
Työmuistiosta löytyy tällainen kohta: "Työvoimassa on edelleen yli 1 600 rakennusarkkitehtikoulutuksen suorittanutta. Ikärakenteesta johtuen alalta tulee lähivuosina poistumaan merkittävä määrä työntekijöitä. Poistumaa ei voida kattaa nykyisillä koulutusmäärillä pelkästään yliopistojen arkkitehtikoulutuksesta valmistuneilla. Rakennusarkkitehtien työvoimapoistuman kattamiseen ei tällä hetkellä ole myöskään sisällöllisesti vastaavaa koulutusta."
Toisin sanoen rakennusarkkitehdeille on oikeasti tarvetta.
Tämän lisäksi RIA:n (rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien liitto) edunvalvontapäällikön mukaan rakennusalan työttömyys on suhteellisen alhaista, noin 4-5%:n luokkaa, ja rakennussuunnittelijoilla (ts. rakennusarkkitehdeillä) on käytännössä täystyöllisyys.
Samaa kuulin myös erään AMK opettajalta, joka on itse aikoinaan kouluttautunut alalle. Hän ei kuulema tunne yhtään kolleegaa, joka olisi työtön. Kaikki näistä myös työskentelevät omalla alallaan, ei siis missään kaupan kassalla.
Kun tarkastelemme tarkemmin työmuistiota (s. 37) voidaan nähdä, että Suomen 1676:sta rakennusarkkitehdistä 665 on yli 60-vuotiaita ja 452 lähellä (5-10 v.) eläköitymisikää. Toisin sanoen alalta on jo poistunut ja tulee poistumaan lähivuosina 1117 rakennusarkkitehtiä, joka on noin 67% koko Suomen rakennusarkkitehtimäärästä!
Koska rakennusarkkitehtikoulutus aloitettiin uudestaan vasta vuonna 2014 ja koulutus tapahtuu neljässä ammattikorkeakoulussa, valmistumiseni myötä vuonna 2020 valmiita rakennusarkkitehtejä on (maksimissaan, jos kaikki sisäänpäässeet valmistuvat) vasta 360.
Täytin työttömyysetuudella tuetun opiskelun lomakkeen TE-toimistolle ja oletin tietysti saavani myönteisen päätöksen, sillä nykyinen alani on äärimäisen huonosti työllistävä, olen saanut työmarkkinatukea jo 593:lta päivältä JA suunnittelemani alan työllisyysnäkymät ovat hyvät, jos ei erinomaiset.
Tästä huolimatta sain heiltä kielteisen päätöksen, jota perusteltiin muun muassa sillä, että minulla on jo aiempi korkeakoulututkinto, sekä sillä, että työllisyysnäkymät suunnittelemallani alalla ovat heikot. Ymmärrän periaatteessa, ettei valtio välttämättä halua tukea toista korkeakoulututkintoa ja olisin ollut asian kanssa täysin sujut, jos asia olisi näin kaikille, mutta kun ei ole.
Keskustelin asiasta muiden rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kanssa ja tuli ilmi, että Kuopiossa samaa alaa opiskeleva naispuolinen henkilö oli saanut myöntävän päätöksen, vaikka hän on ylioppilas, pukuompelija, vaatetusteknikko sekä muotoilija.
Muotoilija on ymmärtääkseni myös AMK-tasoinen tutkinto, joten en voi ymmärtää, miten kielteisessä päätöksessä painotetaan sitä, että minulla on jo aiempi korkeakoulututkinto, mutta samalla annetaan myönteinen päätös sellaiselle henkilölle, jolla on samanlainen, jos ei kattavampi, koulutustausta kuin minulla.
Sekä medianomeilla että muotoilijoilla, molemmilla, on joka tapauksessa huono työllisyystilanne. Olin myös äimistynyt siitä, että kielteisessä päätöksessä väitettiin suunnittelemani alan työllisyysnäkymän olevan huono. Ja tähän tulokseen olivat kuulema tulleet TE-toimiston "asiantuntijat". Kuulostaa mielestäni siltä, että TE-toimisto väittää kulttuuri- ja opetusministeriön työmuistiota täydeksi "potaskaksi".
Miksi koulutusohjelma aloitettaisiin uudestaan, jos kaikki (tai suurin osa) valmistuisivat työttömiksi? Tai jos on todella niin, että työllisyysnäkyvät kyseisellä alalla ovat huonot, miksi kenellekään annettaisiin myöntävä päätös työttömyysetuudella tuettuun opiskeluun? Mielipiteitä?
Pohdiskelevin terveisin,
Anna T.
Onnea opiskelupaikastasi! Olet kouluttautumassa minun haaveideni alalle - jonne en ole "pässyt", kun töitä on riittänyt nykyisellä alallani (eikä rohkeus ole vielä riittänyt vakituisesta työstä irrottautumiseen ja uudelle alalle opiskeluun).
VastaaPoistaValitettavasti työttömyysetuus omaehtoiseen opiskeluun on "tulkinnanvaraista" ja eri toimistoissa tehdäänkin erilaisia päätöksiä. Kaikki päätökset perustellaan harkinnanvaraisuudella, jossa ilmeisesti harkitaan tarkkaan kunkin työnhakijan yksittäistapausta. Olen todella pahoillani, että olet saanut kielteisen päätöksen, kun työttömyyttä on sinulla kuitenkin takana. Onko niin, että hakemuksensa liitteeksi työttömyysetuutta opintoihinsa hakevan tulisi jatkossa liittää kattava katsaus erilaisiin raportteihin ja ennusteisiin tulevaisuuden työllistymisestä...? Tiedän, että maisteritutkinnon suorittaneet ovat saaneet etuutta amk-tasoiseen tutkintoon, joten mitään yhtenäistä linjausta näille tukipäätöksille ei ole.
Kaikesta huolimatta, toivottavasti kykenet nauttimaan opinnoistasi, onnea matkaan!