Työnhaun, rekrytoinnin ja työelämän mysteereitä käsittelevä blogi, työnhakijan näkökulmasta.

Millaisia vaikutuksia TE-toimiston määräaikaishaastatteluiden lisäämisellä on ollut?

Kun työtön aloittaa työnhakunsa, kuuluu siihen olennaisena osana asiointi työ- ja elinkeinoviranomaisten eli käytännössä alueellisen TE-toimiston kanssa. Yksi toimiston tärkeimmistä tehtävistä on vastata siitä, että uutta työvoimaa etsivä työnantaja ja työtä etsivä työnhakija saadaan kohtaamaan niin, että tuloksena on pitkäkestoinen työsuhde. Tähän tavoitteeseen pääsyä on pyritty tukemaan TE-toimiston ja työnhakijoiden välisillä säännöllisellä määräaikaishaastatteluilla, joiden aikana työnhakijan tilanne kartoitetaan ja työnhaun suuntaa tarvittaessa ohjataan työllistymisen kannalta tuloksekkaampaan suuntaan.

Jo usean vuoden ajan yksi yleisimmistä TE-toimistoa kohtaan esitetyistä kritiikeistä on koskenut sitä, että näitä haastatteluja järjestetään liian vähän. Asiantuntijoita ei esimerkiksi enää pääse juurikaan tapaamaan kasvokkain, ensimmäisiä kontakteja saatetaan joutua odottamaan useita kuukausia ja silloinkin niiden sisältö ei aina ole vastannut asiakkaan todellisia tarpeita. Osin syyt kontaktien vähyydelle ovat olleet ymmärrettäviä: samanaikaisesti kuin työttömyys lähti taantuman seurauksena nousuun, toimistojen käytössä olleet resurssit laskivat. Palveluita myös digitalisoitiin ahkerasti ja moni ennen asiakastyönä toteutettu tehtävä siirtyi työnhakijan omalle vastuulle.

TE-palvelut
Vuoden 2017 alussa tehtiin kuitenkin täyskäännös. Hallituksen esityksen mukaisesti julkista työnvälitystä haluttiin tehostaa panostamalla entistä voimakkaammin työttömän ja TE-toimiston välisiin määräaikaishaastatteluihin. Jatkossa siis jokainen työtön työnhakija tuli haastatella TE-toimiston toimesta aina kun hänen työttömyytensä oli ehtinyt kestää yhtäjaksoisesti kolme kuukautta. Haastattelun yhteydessä oli mm. tarkastettava työnhaun nykytila ja päivitettävä työnhakua ohjaava työllistymissuunnitelma. Uudenmaan ELY-keskus ja TE-toimisto tutkivat vuoden 2017 aikana, miten haastattelujen lisääminen oli vaikuttanut työttömien ja TE-toimiston asiantuntijoiden elämään.

Tutkimustulokset olivat mielenkiintoisia. Ensinnäkin TE-toimiston työmäärä oli kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi erilaisia suunnitelmia tehtiin vuonna 2017 5,5 kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Haastattelujen tekoon oli siis panostettu paljon. Myös yhteydenpito työnhakijoihin oli selvästi kasvanut, mutta pääpaino näytti olleen puhelinasioinnin lisäämisessä.

Sinällään tämä on sääli, koska suuri osa tutkimukseen osallistuneista uusista työnhakijoista oli puhelinkeskustelun sijaan selvästi kaivannut henkilökohtaisempaa tapaamista toimiston asiantuntijan kanssa. Moni kommentoi tapaamisen olevan jo tasavertaisen vuorovaikutuksenkin näkökulmasta sopivampi tapa hoitaa työnhakuun liittyviä asioita. Pidempään työttömänä olleet kuitenkin suhtautuivat haastatteluihin kriittisemmin. Yleisesti asiakkaat toivoivat nykyistä enemmän työnvälitykseen liittyviä sisältöjä haastatteluihin. Monilla haastattelu oli valitettavasti jäänyt suhteellisen pikaiseksi puhelinsoitoksi, jonka aikana oli lähinnä tiedusteltu, miten työnhaku on edennyt ja päivitetty suunnitelma. Ilman työnvälityksellisiä elementtejä haastatteluiden vaikuttavuus olikin monesti jäänyt pieneksi.

Toimiston asiantuntijat suhtautuivat haastattelumäärän kasvattamiseen positiivisesti. Haastattelut olivat esimerkiksi mahdollistaneet työttömien palvelutarpeen paremman kartoittamisen ja sitä kautta myös yksilöllisemmän työnvälityksen tai palveluohjauksen. Asiantuntijat kuitenkin valittelivat korkeiden haastattelumäärien aiheuttamaa kiirettä. Kiireestä johtuen mahdollisuus tehdä sisällöllisesti kattavampia haastatteluja oli pienentynyt, halua niiden tekemiseen kuitenkin selvästi löytyi.

Näillä näkymin TE-toimistot lakkautetaan vuoden 2020 alussa ja niiden tehtävät siirtyvät joko maakuntien tai mahdollisesti Uudellamaalla kuntayhtymän vastuulle. On hyvin todennäköistä, että myös määräaikaishaastattelut säilyttävät uudessa rakenteessa nykyisen roolinsa. Sinällään tämä on hyvä, koska parhaassa tapauksessa haastattelulla on mahdollisuus tuottaa työnhakijoille positiivisia asiakaskokemuksia ja vaikuttaa heiden tilanteensa kohentumiseen.

Pahin skenaario on kuitenkin se, että haastattelusta muodostuu liukuhihnalla tuotettu työnhaun osa, jonka merkitys jää kysymysmerkiksi niin työnhakijalle kuin haastattelusta vastaavalle asiantuntijalle.

Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Santtu Sundvall
Kirjoittaja on Uudenmaan ELY-keskuksen tutkija



Kommentit

Mitä ajatuksia teksti herätti? Haluatko tarjota vinkkejä tai muuten antaa palautetta?

Yhteydenottolomake

Lähetä

Katselukerrat viime kuussa