Enemmistö on palkkapimee

Työnhaku, työnhakuvinkit, työelämä – työnhakijan näkökulmasta

Työnhakuun voi ottaa otteen ilman, että itsensä pitää murtaa.

Jopport tarkastelee työnhakua, rekrytointia ja työelämää työnhakijan silmin. Täältä löydät havaintoja, käytännön vinkkejä ja näkökulmia työnhakuun, mutta pureksimme myös rekrytoinnin mysteereitä.

Enemmistö on palkkapimee

Kuten työnhakijana tapana on, selailin tänään avoimia työpaikkoja.

Eräässä suomalaisessa työnhakupalvelussa oli 18 682 työpaikkailmoitusta. Niistä 2 653:ssa on ilmoitettu palkkahaitari. Siis vaan noin 14 prosentissa! Mitä pentelettä, vieläkin?

Hakijalta kysytään, työnantaja panttaa

Työnhakijan odotetaan kertovan osaamisestaan, kokemuksestaan ja usein myös palkkatoiveestaan. Työpaikkailmoitus saattaa kertoa ympäripyöreitä näköalapaikan, listata sovellukset tai muut vaatimukset mitä pitää osata ja hei, kivojen kolleegoiden kanssa saa tehdä töitä! Itse työnkuvaa ei kokonaisuudessaan välttämättä ole tarkasti kuvattu. 

Rekryä avatessa on mietitty uuden työntekijän tarvetta ja tehtävän vaatimuksia. Työlle on yleensä myös jokin palkkabudjetti. Miksi sitä tietoa ei kerrota jo työpaikkailmoituksessa? Ja jos palkkahaitarin pois jättämiselle on jokin hyvä syy, mikä se on hakijan näkökulmasta?

Toimisiko kaupassa?

Kuvittele, että menet ruokakauppaan, mutta tuotteissa ei ole hintoja. Saat kerätä ostokset koriin, jonottaa kassalle ja vasta siellä näet kun kassahenkilö vetää viivakoodit linjalla, mitä ostoksesi maksaa.

Nainen ruokakaupassa tyhjien hintalappujen edessä vertauskuvana palkkatiedon puuttumiselle.

Yritykset yleensä kertovat asiakkaalleen hinnan yleensä etukäteen, se on näkyvissä. Kaupassa se on hyllyn reunassa, ravintolassa ruokalistassa. 

Asiakas saa arvioida tuotetta, sen laatua ja hintaa yhdessä ennen kuin päättää ostaa.

Asiakkaan suuntaan toimitaan läpinäkyvästi, mutta yrityksen voimavaraa, eli tulevia työntekijöitä kohtaan maksettava hinta pimitetään kättelyssä, vielä useimmiten.

Työnhakurumba

Työpaikkailmoitus ei ole hakijalle pelkkä teksti, jonka voi vilkaista ja unohtaa. Hakija lukee ilmoituksen, yrittää päätellä, mitä työ oikeasti sisältää, tutustuu työnantajaan ja miettii, pystyykö ja kannattaako paikkaa hakea.

Sitten hän muokkaa CV:tä, kirjoittaa hakemuksen ja täyttää lomakkeen, jossa samat tiedot saatetaan kysyä vielä uudelleen. Haastattelukierrosten jälkeen saattaa selvitä, ettei palkka ole sellainen, jolla voisi ottaa työn vastaan.

Jos palkkatoive pitää ilmoittaa jo hakulomakkeella, asetelma muuttuu vielä kummallisemmaksi. Millä tiedoilla hakijan pitäisi arvioida sopiva palkkatoive, jos työn sisältökin selviää kunnolla vasta myöhemmin?

En väitä, että jokaisen tehtävän lopullinen palkka olisi päätetty sentilleen ennen rekrytointia. Mutta jonkinlainen budjetti tai haarukka tehtävälle yleensä on. Miksi sitä ei voi kertoa heti?

Ajansäästö ei kiinnosta?

Jos palkkataso ei kohtaa hakijan odotuksia, se selviää joka tapauksessa jossain vaiheessa. Ilman palkkatietoa molemmat käyttävät aikaa hakemusrumbaan. Itse olen edennyt haastatteluun ennen kuin on selvinnyt, ettei palkasta löydy yhteistä säveltä.

Satiirisesti voisi heittää ilmoille ajatuksen, josko "palkkapimee" yrityksillä onkin tarkoitus saada mahdollisimman monta hakemusta? Että voidaan kahvipöydässä todeta, kuinka tähänkin paikkaan haki 587 ihmistä?

Olen nimittäin joskus kuullut nykyisille työntekijöille sanottavan, että "tulijoita on kyllä jonoksi asti, jos hommat eivät kiinnosta". Toivon, ettei kukaan pidä hakemusmäärää tällaisen viestin välineenä.

Mutta jätetään se muistelu sikseen. Olennaisempaa on kysyä, miksi hakijan ja työnantajan aikaa kulutetaan tiedon panttaamiseen.

Palkka-avoimuus on tulossa – mutta haloo

EU:n palkka-avoimuusdirektiivin myötä työnhakijalle pitäisi jatkossa kertoa tehtävän alkupalkka tai palkkahaitari riittävän ajoissa. Suomessa muutosten on ehdotettu tulevan voimaan 1.1.2027.

Tässä on kuitenkin yksi olennainen yksityiskohta: palkkatietoa ei ehdotuksen mukaan olisi pakko julkaista itse työpaikkailmoituksessa. Sen voisi antaa esimerkiksi ennen työhaastattelua.

Se olisi jo pieni askel eteenpäin nykyisestä. Mutta hakijan kannalta tieto tulee silti aika myöhään, jos hän on jo ehtinyt käyttää aikaa hakemuksen tekemiseen päästäkseen siihen vaiheeseen.

Luulisi, että palkasta kertominen jo ilmoituksessa säästäisi sekä hakijan että työnantajan aikaa. Ja ehkä antaisi työnantajasta sellaisen kuvan, että hakijankin aikaa arvostetaan.

Työnhakijakamu: vaikuttaako palkkatiedon puuttuminen siihen, haetko paikkaa? Oletko joskus jättänyt hakematta juuri siksi?

Jaa muille

Kommentit

Mitä ajatuksia teksti herätti? Haluatko tarjota vinkkejä tai muuten antaa palautetta?