28.2.2016

Työelämää Turkissa

Saavuin aikoinaan Turkkiin suomalaisen matkanjärjestäjän palvelukseen. Tilanne oli ihanteellinen ulkomaille töihin siirtyvän kannalta. Vaikka työskentelin Turkissa, ympärilläni oli suomalainen tuttu työverkosto, suomalainen palkka ja työsopimus, mutta samalla monikulttuurinen työyhteisö, jossa opin yhtä ja toista turkkilaisesta työelämästä.

Jättäessäni matkailumaailman siirryin Turkissa sijaitsevan Suomen suurlähetystön palvelukseen. Samalla vaihtui työsopimus paikallisen sopimuksen piiriin sekä siirryin paikalliseen sosiaali- ja eläkejärjestelmään. Pehmeänä laskuna Turkin työmaailmaan toimivat monikulttuurinen työympäristö, mielenkiintoiset tilanteet ja vahva suomalainen ilmapiiri työpaikalla.

Kulttuurieroja


Työympäristöt, joissa työskentelin turkkilaisten ja suomalaisten kanssa olivat oivallisia paikkoja oppia läksyjä turkkilaisuudesta. Kun suomalaiset söivät salaattinsa nenä kiinni tietokoneessa, suuntasivat turkkilaiset porukalla syömään, jokainen lounastunnin minuutti hyödynnettiin sosialisointiin toisten kansssa.

Kellon lyödessä viisi, tipahti turkkilaisen työkaverin kynä ja ovi kävi. Usein ylitöitä ahersivat suomalaiset, varmistellen vielä kerran että kaikki on varmasti hoidettu. Suomalaisiin luotiin vihaisia katseita, ellei hän ymmärtänyt ottaa osaa työkavereiden henkilökohtaisiin murheisiin. Työkaverin sairastuminen tai tämän sukua kohdannut kuolemantapaus surtiin turkkilaisten kesken yhteisöllisesti, sairaalle työkaverille soiteltiin tunnin välein ja tarjouduttiin avuksi.

Suomalaisilla oli kiire töihin, "otan osaa" huikattiin ovelta eikä sairaille soiteltu, etteivät vaan häiriinny. Kulttuurien kuiluja, joita on vaikea ratkoa työmaailmassa. Suomalainen suorittaa, turkkilainen sosialisoi.

Turkissa naisista noin kolmannes on mukana työelämässä. Suurien elintaso- ja kulttuurierojen maassa syyt ovat moninaisia ja alueellisia. Osa ei tee töitä kulttuurisyistä, sillä ajatellaan että naisen tehtävä on hoitaa kotia ja perhettä.

Yksityinen sektori on raaka työympäristönä, ikärasismia ei salailla ja ammattiliitot ovat heikossa asemassa. Työpaikka saattaa mennä hetkessä eikä 9kk pituisella pienellä työttömyyskorvauksella elä. Jos työpaikka menee alta rakenteellisten muutosten vuoksi, joutuu työnantaja kuitenkin maksamaan erorahat.

Nopea tempo, lyhyet työsopimukset


Turkkilaiset ovat tottuneet työmaailman nopeaan tempoon, lyhyet työsopimukset ja pätkätyöt ovat osa yksistyistä sektoria. Moni nuuhkii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja työpaikkaa ollaan valmiita vaihtamaan nopeasti. Turkkilaisessa työmaailmassa kannattaa unohtaa monet Suomessa opitut hyveet, ahertaminen ja rehellisyys eivät aina johda ylöspäin, vaan saattavat kääntyä itseään vastaan.

Turkissa lounas on tärkeä työelämässä
Turkkilainen on tottunut taistelemaan paikastaan jo tarhasta asti, nyrkein tai ovelin ottein. Kannattaa tiedostaa, että työmaailmassakin jokainen ajaa omia etujaan ja häikäilemättömyys voi tulla suomalaiselle puun takaa.

Viisas työntekijä tunnustelee työpaikan ilmapiiriä ja etsii liittolaisia itselleen, uhraa aikaa työkavereilleen ja hyväksyy aina kutsun lounaalle tai teelle.

Hierarkisessa yhteisössä pomo on pomo, hyvissä työpaikoissa hän onnistuu luomaan perheellisen ilmapiirin, jossa on itse ikäänkuin isä- tai äitihahmona työntekijöille.

Työpaikkoihin suhteilla


Turkissa suhteet ovat äärimmäisen tärkeitä ja työhaastattelussa ylimmälle sijalle voi nousta kun on tutun tuttu, ei välttämättä pätevin. Kuulostaa ehkä vääryydeltä suomalaisesta näkökulmasta, mutta turkkilaisessa yhteiskunnassa arvomaailma on monissa asioissa toisenlainen. Tehokkuutta ja taitoja tärkeämmiksi nousevat monesti ihmissuhteet. Totuus onkin, että suurin osa työpaikoista jaetaan suhteilla. Niitä onkin vaalittava, sillä jokainen uusi tuttavuus on uusi mahdollisuus.

Työpaikkoja voi etsiä esimerkiksi kahden suurimman työpaikkoja ilmoittavan nettipalvelun välityksellä, kariyer.net ja yenibiris.com. Sivustoille päivittyy eri alojen työpaikkoja päivittäin ja palveluita on näppärä käyttää.

Turkissa työskennelläkseen ulkomaalaisena tarvitsee aina työluvan. Työlupaa hakee työnantaja ja se on vaikea saada. Lisäksi työluvanhakuprosessi saattaa myös kestää. Turkin kielen taitoa vaaditaan, ellei satu työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä.

Työpaikoista karsiutuvat myös automaattisesti ne, joiden ilmoituksissa pyydetään etteivät yli 30-vuotiaat vaivaudu tai varoitellaan venyvistä työajoista. Turkkilainen työpäivä sijoittuu länsirannikolla yleensä aikojen 09-18 tai 10-19 väliin ja lauantaikin on työpäivä eli työviikko 6 päiväinen.

Miten kävi ulkosuomalaisen äidin työmarkkinoilla?


Huomasin aika pian että 70% työpaikoista jää seulani ulkopuolelle käytännön syistä. Yhden iltatöitä tekevän aikuisen lisäksi, toinen ei voi tehdä vuorotöitä. Päädyin siis tekemään kaikenlaisia töitä kuten käännöksiä, antamaan suomenkielen tunteja ja äskettäin avasin oman vuokrapalvelusivuston Izmirin alueelle.

Paras puoli Turkin työmaailmassa on dynaamisuus ja nopeasti syntyvät uudet työpaikat, positiivinen ilmapiiri pienyrittäjille ja sosiaalinen aspekti työkavereiden kesken. Suhteiden luominen on mielenkiintoista. Miinuspuolina ovat työntekijän riittämättömät oikeudet, kova hierarkia ja epävarmuus.

Terveiset Turkista, Petra
Petran blogi: Ulkosuomalainen äiti

22.2.2016

Kesätyöt vs. kesäloma

Kesä lähestyy ja monet varmasti hakevat tälläkin hetkellä kesätöitä. Mutta onko väärin olla hakematta? Nykyään tuntuu, että yhä nuorempia ja nuorempia patistetaan kesätöihin, vaikka edes kaikille täysi-ikäisille töitä todella tarvitseville ei niitä tunnu riittävän edes niille parille hassulle lomakuukaudelle. Itse olen ollut vasta 18-vuotiaana ensimmäisen kerran töissä, eikä oikeastaan olisi tullut mieleenkään sitä aikaisemmin hakea.

Työkokemus on epäilemättä arvokasta, mutta mielestäni on kohtuutonta olettaa, että yläasteelta asti tehdään joka kesä töitä. Koululaiset ovat ansainneet lomansa. Tietysti on ihailtavaa, että ahkeria kesätyöntekijöitä löytyy. Heille kertyy omia säästöjä nuoresta asti.

Monet kuitenkin asuvat vanhemmillaan, eivätkä erityisesti tarvitse rahaa peruskouluaikana. Kesäloman pitäminen ei saisi olla millään lailla noloa tai hävettävää. Päinvastoin siitä voisi olla yhtä lailla ylpeä, että viitsii nauttia kesästä lomaillen.


Myöskään sitä ei tarvitse hävetä, että työpaikka ei yrittämisestä huolimatta osu kohdalle. Hakea tietysti kannattaa aina, jos kiinnostusta vain löytyy. Se on ilmaista harjoitusta tulevaisuutta varten. Ei ole kuitenkaan huono vaihtoehto esimerkiksi vain auttaa kotona tai isovanhemmilla, vaikka sitä ei pidettäisikään kesätyönä.

Olen itsekin viimevuosina pitänyt huolen, että kesästä jää muutama viikko itselleni. Onneksi sen tuntuu kaikki lähipiirissäni olevat ymmärtävän. Kesätöiden ei pitäisi aiheuttaa nuorille ylimääräistä stressiä koulun päälle, vaan olla kiva ajanviete lomailun lomassa.

Työnhaku on nykyään ehkä turhan vakavaa ja virallista, joten kaikilla ei senkään takia ehkä ole motivaatiota alkaa kirjoittaa työhakemuksia. Rennompi suhtautuminen aiheeseen voisi auttaa.

Terveisin,
Sonja

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016.

15.2.2016

Nuori – panosta itseesi, panosta työnhakuun!

Työnhaku on muuttanut muotoaan rajusti viimeisten vuosien aikana. Digitalisaatio on tuonut tähän elämän osa-alueeseen paljon uusia muuttujia jo olemassa olevien rinnalle. Aiemmin pelkkä avoimen hakemuksen lähettäminen tai suurempien yritysten massiivisiin hakemustietokantoihin oman CV -tietojensa tallentaminen saattoi riittää haastatteluun pääsemiseen. Tänä päivänä näin tuskin tapahtuu.

Lisääntyvä työttömyys koskettaa jokaista meistä jollakin tasolla ja viime vuosien uutiset työllisyydestä pullistelevat toinen toistaan synkempiä näkymiä. Tästä syystä päätin tarkastella asiaa positiivisten mahdollisuuksien ja käytännön vinkkien kautta. Yllättävän moni menestystarina on nimittäin saanut alkunsa vaikeina taloudellisina aikoina.

Kontaktoi rohkeasti


Sähköposti tai avoin hakemus ei välttämättä toimi. Oikeastaan koko avoimen hakemuksen käsite joutaisi roskakoriin. Yrityksen päättävissä asemissa olevilla henkilöillä on todennäköisesti jatkuva kiire ja ylitsepursuava määrä erilaisia tehtäviä hoidettavanaan. Tällainen arki on alituista priorisointia ja juuri sillä hetkellä oleva tärkein asia ei koskaan ole sattumanvaraisten työhakijoiden hakemusten selaaminen.

Kuulin eräällä luennolla, että noin 90 % työntekijöistä/hakijoista käyttää aikansa virallisiin hakukanaviin ja avoimien työpaikkojen etsimiseen, kun taas noin 90 % työnantajista käyttää aikansa verkostojensa ja omien työntekijöidensä potentiaalin läpikäymiseen. Käytännössä siis nämä kaksi toisiaan etsivää osapuolta ovat samoissa vesissä vain 10% käytetystä ajasta.

Avoimia hakemuksia parempia kanavia ovat erilaiset tapahtumat, puhelin, sosiaalinen media, käsinkirjoitettu kirje ja jopa yrityksen tiloissa käyminen ilman erillistä sovittua aikaa.

Kerro missä olet hyvä


Jokainen meistä on hyvä jossakin. Jos et vielä ole löytänyt vahvuuksiasi ammatillisesti niin mieti, löytyisikö niitä harrastuksiesi kautta. Iso apu työllistymiseen onkin tehdä riittävästi rehellistä itsetutkiskelua ja päättää, missä haluaa pärjätä.

Seuraava askel on miettiä, miten tällä toiminnalla voisi olla hyödyksi ja tuottaa rahaa. Lähes jokaisen kaupallisesti menestyneen organisaation tai henkilön ytimessä on toisten ihmisten auttaminen. Mieti siis mitä asioita meidän yhteiskunnassa, kaupungissa, lähiössä tai vaikkapa kerrostalossa voisi tehdä paremmin, nopeammin, halvemmalla, vaivattomammin ja niin edelleen.

Näitä ajatuspolkuja tallaamalla on syntynyt monta elämänmittaista uraa. Monet hakemukset ovat liian yleisluontoisia eivätkä kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon. Siksi sellaiset eivät usein avaa ovea edes siihen ensimmäiseen haastatteluun.

Ajattele siis jo etukäteen miten juuri sinun osaamisesi tuo lisäarvoa juuri kyseiselle työnantajalle. Ja muista, että meissä kaikissa on ääretön potentiaali!

Opi joka päivä


Suomessa arvostetaan korkeakoulutusta ja erityisesti yliopistokoulutusta hyvin paljon. Joskus kuitenkin tuntuu, että muodollinen pätevyys asetetaan turhan korkealle jalustalle. Monella maailman menestyneimmistä ihmisistä on hyvin yllättävä tausta, eivätkä tutkinnot ja eliittikoulut ole vaikuttaneet heidän menestyksensä polulla. Mutta yksi yhteinen tekijä heiltä kaikilta löytyy: opiskelu ja jatkuva oppiminen.

Mielestäni laadukas oppiminen vaatii kolme seuraavaa asiaa: oikean tahtotilan, asenteen ja nettiyhteyden. Ensimmäiseksi määrittelet missä sinä haluat olla paras, tahtotilan kautta. Seuraavaksi teet päätöksen, määrätietoisen oppimissuunnitelman, etkä anna koskaan periksi. Kolmanneksi valitset missä muodossa tieto parhaiten päähäsi uppoaa. Netin kautta jokaisen suomalaisen saatavilla on loputon määrä monipuolista materiaalia ääni/digikirjoja, videoluentoja jne.

Opiskele ja yritä oppia joka päivä, se ei vaadi koulutuspaikkaa eikä rahaa.

Ota vastuu motivaatiostasi


Kuvittele itsesi haastattelemassa ihmistä, jonka tiedät olevan huippuosaaja, mutta hänen äänenpainonsa on mollivoittoinen ja energiatasot alhaiset. Jostain syystä tällaisessa kohtaamisessa on vaikea innostua toisen osaamisesta.

Muista pitää siis itsesi energisenä huolehtimalla fyysisestä kunnostasi niin, että saat riittävästi unta, laadukasta ruokaa ja liikuntaa.

Henkinen hyvinvointi on puolet energiavarastostasi, joten vietä säännöllisesti aikaa perheesi, ystäviesi, harrastuskavereidesi kanssa tekemällä mielekkäitä asioita. Mikä ikinä pitääkin sinut onnellisena.

Kun elämän tärkeimmät perustekijät ovat kunnossa, niin ihminen on hyvin todennäköisesti energinen, motivoitunut ja positiivisesti virittynyt. Haasta itsesi ja ota vastuu omasta motivaatiostasi, niin pääset eteenpäin.

Ole rohkea


Itsensä syvällinen tunteminen on tie menestykseen, nöyryyteen ja kiitollisuuteen. Mieti omia rehellisiä arvojasi. Mikä sinulle merkitsee tässä maailmassa? Minkä haluaisit muuttuvan mielestäsi parempaan suuntaan? Mistä saat aidosti hyvää fiilistä?

Kun oma arvomaailma kirkastuu, on erittäin tärkeää, että työyhteisössäsi jaetaan samankaltaiset arvot. Tämä saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta hetken asiaa mietittyäsi on itsestään selvää että täysin erilaisella arvopohjalla toimiva yhteisö ei tule kestämään pitkään.

Kun aloitat uuden työyhteisön etsimisen arvojen kautta saatat löytää itsesi aivan uudelta toimialalta tai jopa uudesta ammatista. Oma yhteisösi saattaa hyvinkin löytyä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Mieti myös vakavasti yrittäjäksi ryhtymistä. Yhä useampi työyhteisö toimii jo nyt yrittäjämäisesti ja palkka maksetaan suorituksen mukaan, ei niinkään tehtyjen työtuntien perusteella.
Muista tarttua toimeen ja haastaa itseäsi!

Hyvää ja aktiivista kevättä toivottaen,
Niko Heikkilä
Etsivä nuorisotyöntekijä


8.2.2016

Pinterest -ansioluettelo

Pinterest-ansioluettelo tai Pinterest- CV on noussut viime aikoina yhdeksi työnhaun kuumista teemoista. Netissä kuhistaan siitä, miten toinen toistaan hienompia ansioluetteloita työnhakijat ovat onnistuneet Pinterestiin luomaan. Kansainvälisten esimerkkien innoittamana päätin itsekin tehdä Pinterest-ansioluettelon työnhakuni tueksi.

Mikä ihmeen Pinterest?


Pinterest on ilmoitustaulutyyppinen palvelu, jossa käyttäjä kerää kuvia ja niihin liittyviä linkkejä omiin Pinterest-tauluihinsa valitsemiensa teemojen mukaan. Käyttäjä voi myös seurata muita käyttäjiä, tykätä muiden julkaisuista sekä poimia toisten julkaisemia kuvia omiin "tauluihinsa".

Muotiin ja kauneuteen liittyvien aihealueiden lisäksi Pinterestistä löytyy myös yllättävän paljon liike-elämään liittyviä sisältöjä.

Pinterest näkymää

Itselleni Pinterest oli jo entuudestaan tuttu palvelu – vaikka en ollutkaan käyttänyt sitä aktiivisesti ennen työnhaun aloittamista. Koska palvelun toimintalogiikka oli tuttu, minun oli helppo avata yksi tauluistani palvelemaan työnhakua. Ainoastaan kuvien lisääminen siten, että ne muodostavat mahdollisen visuaalisen kokonaisuuden, vaati hieman suunnittelua.

Pinterest-ansioluetteloni tavoitteena oli lisätä tunnettuuttani, sekä tuoda esille osaamistani jälleen kerran hieman eri näkökulmasta. Tavoitteenani oli myös ajaa liikennettä työnhaun sivustolleni. Tärkeiden tavoitteiden lisäksi taulun rakentaminen oli myös hauskaa, joten se toi mukavaa vaihtelua vakavamieliseen työnhakuun..

Pinterest-ansioluetteloni tavoitteena oli lisätä tunnettuuttani, sekä tuoda esille osaamistani jälleen kerran hieman eri näkökulmasta. Tavoitteenani oli myös ajaa liikennettä työnhaun sivustolleni. Tärkeiden tavoitteiden lisäksi taulun rakentaminen oli myös hauskaa, joten se toi mukavaa vaihtelua vakavamieliseen työnhakuun.

Toimiko Pinterest?


Omasta mielestäni Pinterest-ansioluetteloni ei tukenut omaa työllistymistäni lainkaan. Ehkä syy oli siinä, että en ollut käyttänyt Pinterestiä aiemmin aktiivisesti, joten minun täytyi alkaa yleisön hankkiminen nollasta. Tai siinä, että en jaksanut päivittää tauluani säännöllisesti, joten se pääsi hautautumaan Pinterestin syövereihin. Jonkin verran Pinterestistäkin toki liikennettä sivustolleni ohjautui, mutta uskaltaisin väittää, että yksikään kävijöistä ei tullut rekryaikeissa.

Se, että Pinterest ei minun kohdallani toiminut kovinkaan hyvin, ei toki tarkoita sitä, etteikö Pinterest-ansioluettelo voisi toimia paremmin muilla työnhakijoilla. Eli jos sinulla on jo vankka Pinterest-seuraajajoukko ja kaipaat vaihtelua työnhaun arkeen, lähde ihmeessä suunnittelemaan itsellesi myyvä Pinterest-ansioluettelo! Alkuintoa voit hakea vaikka minun Pinterest -ansioluettelostani, jota pääset kurkistamaan  tästä.

Terveisin, Katriina

 ~ ~ ~ ~ ~
 Kirjoitus on kirjoitettu yhteistyössä by Katriina & Jopport  ajatuksella #sharingIScaring

ps. löydät kaikki Katriinan työnhaun digistrategian kirjoitukset klikkaamalla avainsanaa "digistrategia" .

 

2.2.2016

Periscope puhuttaa

Periscope on rekrytoinnin viimeisin sosiaalisen media työkalu, jonka kautta tavoitellaan työnhakijoita. Periscope-palvelu tuli markkinoille vuonna 2015 ja se on Twitterin omistama ns suoratoistopalvelu. Palveluun rekisteröidyttyään käyttäjä voi lähettää suoraa videolähetystä valituille henkilöille tai rajoittamattomalle yleisölle eli julkisesti.

Lähetyksen loputtua, käyttäjä voi sallia tallennuksen katsomisen live-lähetyksen jälkeenkin. Katsojat voivat katsoa tallennustasi ja kommentoida sitä sekä "peukuttaa" Facebookin tapaan, mutta sydämillä. Tallenteen voi käyttäjä poistaa palvelusta milloin tahansa. Palvelu on käytetettävissä sekä mobiilissa (iOS/android) sekä tietokoneella.


Talouselämä -lehti uutisoi sivuillaan kauppaketju Lidlin käyttävän Periscopea ensimmäisenä kesätyörekrytoinnissa Suomessa. Talouselämän artikkelin mukaan Lidl perustelee Periscope lähetystä nuorten tavoitettavuudella.

Kymmenen minuuttia ennen Lidlin kesätyökamppaja Periscope -lähetyksen alkua sivuilla näkyi 197 seuraajaa valmiina odottamaan lähetystä. Lähetyksen aikana bongasin n 330 seuraajaa.

Tiettyä lähetystä katsoakseen on tiedettävä lähettäjän tarkka lähetysosoite. Lidlillä se oli www.periscope.tv/lidlsuomi. Joten ilman käyttäjätunnustakin voi lähetyksiä katsoa.

Hyvää palvelussa on vuorovaikutuksen mahdollisuus katsojien kanssa, mutta toisaalta sinnekin saattaa löytää ns. häiriköitä kommentoimaan jonnin joutavia.

Markkinointi&Mainontakin uutisoi "somen tärkeyden korostuvan rekrytoinnissa". Itse artikkelissa ei kuitenkaan kerrottu "somen tärkeydestä" vaan siitä että Lidl käyttää Periscopea kesätyökamppanjassaan. Kriittinen lukija kyseenalaistaa koko otsikon, sille kun ei löydy perusteita itse tekstistä.

Kanavien viidakko


Mielestäni sosiaalisessa mediassa on kanavia, joita voi käyttää hyväkseen hakiessaan työntekijöitä, mutta haasteet ovat samat kuin markkinoijillakin - eli mistä kanavista tavoitetaan "kohdeyleisö" parhaiten.

Siihen taitaa kiteytyä sekä rekrytoinnin että työnhaun haasteet. Työnhakijaa ei yhtään henkisesti helpota tilanne, jossa media uutisoi työnhaun siirtymistä sosiaaliseen mediaan. Mitään mittaustuloksia rekrytoinnin siirtymisestä sosiaaliseen mediaan ei ole saatavilla. Siitäkään ei ole tilastoja, mistä kanavista palkatut työnhakijat ovat avoimen työpaikkailmoituksen nähneet ja siihen vastanneet ja siten työhön palkattu.

Onko työnhaku siirtynyt sosiaaliseen mediaan vai käytetäänkö sosiaalisen median palveluita avoimia paikkoja markkinoidessa? Sanoisin, että pidetään pää kylmänä. Joka kanavaan ja jokaista sosiaalisen median työkalua ei ole pakko ottaa käyttöön. Hienoa on, että erilaisia tapoja tavoittaa työnhakijat kokeillaan.En kuitenkaan lähtisi väittämään somen tärkeyden korostamista vaan sanoisin, että sosiaalista median kanavia käytetään työnhakijoiden tavoittamiseen sekä työnhakemiseen kasvamassa määrin.

Oman työnhakija kokemukseni perusteella sanoisin, että suuri(n?) haaste työnhaussa on monikanavaisuus. Sama haaste on rekrytoijilla. Mihin kanaviin kannattaa panostaa, mistä löytää parhaiten työnhakijat?

Entä sinä? Jos olet kokeillut Periscopea työnhaussa tai rekryssä? Mitä mieltä olet?