Unelmana vakituinen työ

Olen melkein 50-vuotias mies, jonka tie vei nuorena suoraan kauppaoppilaitoksesta työelämään. Nuorena tuli tehtyä kaikenlaisia töitä, koska niitä aina sai. Pian pääsin töihin tuttuun firmaan, jossa työ jatkui yli 20 vuotta. Alalla tapahtui kuitenkin muutoksia ja minusta tuli yllättäen työnhakija.

Olen aina ollut kiinnostunut opiskelemaan ja kehittämään itseäni. Myös työnhakijana luin vuoden verran taloushallintoa ja kävin erilaisilla kursseilla. Mielestäni kursseille kannatti mennä, vaikka ne eivät suoraan työllistäneet minua. Niistä sai hyödyllisiä kontakteja ja uusia ideoita.

Pitkäksi venyneen työttömyyteni aikana kurssit ovat olleet siinäkin mielessä tärkeitä, että niillä on päässyt päivittämään ihan käytännön työelämässä tarvittavia taitoja, esimerkiksi nykyaikaisten työnhakuasiakirjojen tekotaitoja. Minullahan on käynyt myös näiden kurssien kanssa hyvä tuuri, koska ohjaajani ovat olleet hyviä.

Työnhakuni on kestänyt pitkään ja sinä aikana olen kokenut monenlaisia tunteita, käynyt kursseilla ja työllisyyskokeiluissa sekä kohdannut myös vastoinkäymisiä. Toivoani en kuitenkaan ehtinyt menettää ja se on hyvä, sillä nyt olen vihdoin saanut töitä.

Työnhaun koin ajoittain vaikeaksi. Aluksi työttömyys ei vaikuttanut miltään uhalta, koska olin tottunut ajattelemaan, että töitä kyllä löytää. Toisin kävi. Lähetin todella paljon hakemuksia ja pääsin vain muutamaan haastatteluun. Suurin osa työnantajista ei edes vastannut mitään. Vahvasta ohjelmisto-osaamisestani ja kielitaidostani huolimatta en löytänyt töitä. Uskon, että ikänikin on ollut joillekin työnantajille este.

Etsin pitkään töitä talousalalta, mutta oman alani työpaikat tuntuivat olevan kiven alla. Osallistuminen SunUran ja Posintran työllisyyskokeiluun Porvoossa sai minut ajattelemaan työnhakuani uudella tavalla. Kerroin olevani kiinnostunut lasten ja nuorten parissa työskentelystä ja sain kokeilun kautta kontakteja minulle ihan uusilta aloilta.

Kokeilu oli erilainen kuin muut kokeilut sikäli, että vetäjillä oli todella laajat verkostot työelämässä ja myös tahtoa ja mahdollisuuksia löytää omien verkostojensa kautta työpaikkoja osallistujille. Kokeilusta tuli minulle käännekohta, sillä löysin pian kokeilun alettua määräaikaisen työn nuorten parissa. Nyt minulla on pitkästä aikaa työ, jossa viihdyn ja olen siitä iloinen. Nuorten kanssa on kiva tehdä töitä.

En vielä tiedä, jäänkö työskentelemään nuorten pariin vai palaanko talouspuolelle. Unelmana olisi saada vakituinen työ, jopa kokoaikainen. Se voisi olla asiakaspalvelua ja myyntiä ja laskemista, joku sellaisen yhdistelmä. Niissä olen hyvä. Toinen vaihtoehto olisi oman firman perustaminen, mutta vielä en ole saanut kuningasideaa. Aika näyttää. Olen kuitenkin tyytyväinen tämänhetkiseen työhöni ja tulevaisuus näyttää valoisalta.