28.6.2019

Kysymyksiä työnhakijalle työhaastatteluun

Se tunne kun saat tiedon tulevasta työhaastattelusta! Tässä vaiheessa kaivat lähettämäsi hakemuksen esiin sekä palauttelet muistiin yritystä ja työtehtävää johon hait.

Työhaastatteluun kannattaa valmistautua hyvin, sillä mikäli sinut valitaan tulet viettämään kahdeksan tuntia päivässä, viiden päivän ajan viikossa ko ympäristössä.Työhaastattelu on myös hakijaa varten ja siihen kannattaa valmistautua huolella.


Haastattelussa on mahdollisuus saada lisätietoa sekä yrityksestä, sen kulttuurista ja työtehtävistä. Siksi haastatteluun kannattaa valmistautua, muutenkin kuin omaa työhistoriaa ja vahvuuksiaan kerraten.

Itselläni on noin viiden kohdan kysymysten peruspatteristo, joita käytän. Lisäilen kysymyksiä  haettavan tehtävän sekä yrityksen toimialan ja tilanteen mukaan.

 Peruskysymykseni ovat:

  • Millainen on tyypillinen työpäivä tässä tehtävässä?
  •  Antaa konkreettisen kuvan työtehtävästä, ilman niitä työilmoituksessa mainittuja "näköalapaikka", "dynaaminen ympäristö"-kliseitä.
  •  Onko paikka uusi?
  • Jos paikka ei ole uusi: mihin siirtyi tehtävää hoitanut henkilö? Siirtymisen syy voi kertoa yrityksestä esim. pääseekö yrityksessä etenemään tai vaihtoiko edellinen yritystä. Jos paikka on uusi, voi tiedustella työtehtävistä ja miten ne määräytyvät.
  • Ensimmäiset kaksi tavoitetta, joita minulta odotetaan? 
  • Tavoitteet kertovat työnkuvasta ja asioiden painoarvosta, mutta myös siitä miten työnantaja on valmistautunut avoimeen rekryyn. Täytetäänkö paikka siksi kun edellinen lähti, vai täytetäänkö tarpeeseen eli esim. tilausmäärien kasvaessa tmv.
  • Millainen perehdytys on suunniteltu tähän tehtävään? 
  • Perehdytys lyhentää oppimisaikaa ja mahdollistaa työntekijän tuottavuuden nopeammalla aikataululla kuin ilman perehdytystä. Asia, joka kertoo yrityksestä ja johtamisesta paljon. Panostetaanko työntekijöihin vai jätetäänkö ns. taklaamaan omalla tyylillään.
  • Voimmeko käväistä tulevassa työpisteessä? 
  • Samalla näkisi työympäristön ja näkisi mahdollisesti tulevat kolleegat - millainen meininki, millainen kulttuuri. Osoittaa myös aitoa kiinnostusta työtä kohtaan.

Entä sinä, esitätkö työnhakijana kysymyksiä työhaastattelussa?
Rekrytoija, mikä on mielestäsi hyvä kysymys työnhakijalta?

23.5.2019

Rekryätkö menneisyydestä?

Avoimen työpaikan täyttäminen ja siihen hakeminen on pitkään toteutettu samalla kaavalla. Työnhaussa on kehitystä tapahtunut, sillä nykyään käytetään hyväksi jo sosiaalista mediaa työnhakua tukemaan.

Olet varmaan nähnyt työnhakijoiden viestejä somessa, joissa jaetaan omaa ansioluetteloa ja huhuillaan työpaikan perään? Ehkä olet jopa törmännyt työhaastatteluun, joka toteutetaan verkossa tai vastannut haastattelijan kysymyksiin omalla videollasi? Tai tehnyt jopa osaamisperusteisen ansioluettelon?

Entä se toinen osapuoli eli työnantajat ja rekrytoijat? Onko heillä tapahtunut kehitystä vai ovatko työnantajat ovat jumahtaneet rekrytointi valinnoissaan - konkreettisesti - tuijottamaan menneisyyttä?

Olen miettinyt, miksi valinnoissa painotetaan hakijan työhistoriaa hakukriteerinä niin voimakkaasti. Muutoskonsulteilta vaaditaan muutoskonsultin työkokemusta. Myyntitykeiltä vaaditaan myyntitykkikokemusta. Rekrytoija, rekrytoitko menneisyydestä? Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan voisiko olla toisin?

Entä jos hakijana olisi henkilö, joka on erittäin motivoitunut ja valmis oppimaan, jolla jo olisi ideoita ja draivia mutta aikaisempi työkokemus ko tehtävästä puuttuisi. Olisiko hän parempi rekry kuin se vuosia samoja kaavoja toistanut muutoskonsultti, joka mielellään väisteli tehtäviään, ei ollut asiakkaan tavoitettavissa, ei tehnyt raporttejaan - mutta tittelinä hänellä oli kuuden vuoden ajan muutoskonsultti?

Varmaa vastausta ei ole, sillä hakijat ovat yksilöitä ja työt ovat omanlaisiaan vaatimuksineen. Uskallan silti haastaa, eli pitäisikö työntekijävalinnat tehdä edelleen painottaen hakijan  menneisyyteen vai olisiko vaihtoehtoa tuolle painotukselle?

Mitä jos yritys laittaisi jo työilmoitukseen avoimeen tehtävään sopivan ns työtehtäväpyynnön ja pyytäisi hakijoita vastaamaan käsillä olevaan tehtävään. Ihan samaan tyyliin kun tässä avoimessa tehtävässä tosiasiassakin voisi olla. Eli työnantaja pyytäisi hakijoita ehdottamaan hakemuksissaan ratkaisun tehtävään sekä lisäämään lyhyen ansioluettelonsa ja pari riviä motivaatiostaan ko tehtävää kohtaan.

Työtehtävästähän kaikki toki riippuu, mutta eikö olisi hienoa jos motivoituneet Tulevaisuuden Tekijätkin, vailla vastaavaa työkokemusta, saisivat mahdollisuuden näyttää kyntensä. Onko aivan mahdoton ajatus?

1.4.2019

Työnhakija - 4 vinkkiä työnhakuun LinkedInissä

LinkedIn on monelle tuttu työkalu verkostoitumiseen, kirjoitusten julkaisemiseen sekä markkinointiin. Avoimia työpaikkoja julkaistaan ensisijaisesti Jobs-osiossa, mutta myös muualla LinkedInissä. Entä miten ne avoimet työpaikat löytää LinkedInissä?

Jobs-osio

Kaikkein yksinkertaisin tapa hakea avoimia työpaikkoja LinkedInissä on Jobs-osio. Yritykset maksavat työpaikkailmoituksen julkaisusta Jobs-osiossa, joten haku kannattaa aloittaa sieltä.

Laita hakusana "search jobs"-kohtaan ja "search location"-kohtaan, miltä alueelta haet töitä. Jos haet töitä koko Suomen alueelta, niin kirjoita siihen: Finland. Jos vain Etelä-Suomen alueelta, kirjoita Southern Finland ja napauta Enteriä.

Sisältöhaku

Avointen työpaikkojen ilmoittaminen Jobs-osiossa on maksullinen palvelu yrityksille. Niinpä avoimia paikkoja julkaistaan myös henkilökohtaisten tilien kautta ns statuspäivityksinä. Miten löydät nuo avoimet paikat?
  1.     Siirry LinkedInin hakukenttään.
  2.     Kirjoita haluamasi sana tai aihetunniste (esim. "#rekrytointi" tai myyntipäällikkö)
  3.     Valitse hakutyypiksi sisällöt (content)
Saat tulokseksi päivitykset, joissa hakusanasi on mainittuna. Yksityishenkilöiden ilmoittamat avoimet työpaikat löytyvät tällä sisältöön perustuvalla haulla.

Tarkenna sisältöhakuasi

Tarkempia tuloksia sisältöhakuusi saat kun lisäät hakuun aihetunnisteen/hashtagin #rekry tai #rekrytointi sekä isoilla kirjaimilla AND-sanan + tarkennuksen hakemastasi toimenkuvasta. Käytännössä:

  1. Kirjoita hakukenttään haluamasi aihetunniste (esimerkiksi #rekrytointi)
  2. Lisää aihetunnisteen jälkeen isoilla kirjaimilla sana AND, jotta hakusi tarkentuu
  3. Lisää AND -sanan jälkeen asiasana hakemastasi paikasta (esim: markkinointi )
  4. Varmista, että haet LinkedIniin julkaistuista sisällöistä (Content)
    Paina Enteriä. 
Tuloksena feediisi ilmestyy kaikki julkaistut päivitykset, joissa hashtaginä (aihetunnisteena) on #rekrytointi sekä sana markkinointi.
Tarkennettu sisältöhaku
Ylläolevassa kuvassa on tulos haustani: avoimet paikat liittyen markkinoinnin tehtäviin, jolloin aihetunnisteena #rekry ja tarkennussanana "markkinointi".

Luo työpaikkahälytys Jobs-osiossa

Työpaikkojen selailu on työlästä, joten se kannattaa automatisoida niin pitkälle kuin mahdollista. Miten teet sen LinkedInissä:
    1. Mene LinkedInin työpaikkahakuun (Jobs -osio)
    2. Kirjoita hakemasi työtehtävä, asiasana - vaikka: myyjä
    3. Lisää sijainti (location): Finland
    4. Paina Search-nappia -> tulokset ilmestyvät
    5. Luo hälytys (Job alert) tulosten yllä olevasta liukunäppäimestä
    6. Valitse kuinka usein haluat hälytyksen ja miten, eli emailitse vai notifikaationa
    7. Voilá, SAVE  ja nyt voit nojata taaksepäin ja antaa LinkedInin tehdä hakusi puolestasi.

    Huomaathan, että hälytystä voi tarkentaa mm tiettyyn yritykseen, tietyllä aikavälillä julkaistuista ilmoituksista, kokemustasolla: experience, entry, associate, mid-senior, director ja executive. Kun painat All Filters, niin saat kaikki filtterivaihtoehdot näkyviin ja hälytyksesi tarkentuu entisestään.

    Toivottavasti näistä vinkeistä on apua avointen paikkojen löytämisessä! Happy hunting!


    19.3.2019

    Entten tentten etuja nakkelen

    Olen aktiivisesti hakenut töitä ja työpaikkailmoitukset ovat tulleet tutuiksi, sillä luen niitä kymmeniä päivittäin. Olen huomannut erään kasvavan trendin työpaikkailmoituksissa. Trendi koskee työpaikan tarjoamia etuja.

    Lounasetu

    Olet saattanut huomata työpaikkailmoitusten loppukappaleissa lauseen: "Tarjoamme sinulle lounasedun". Kuulostaako hyvältä? Entä oletko työnhakijana selvittänyt mitä se käytännössä tarkoittaa ja kannattaako sitä edes ottaa?

    Oletetaan että lounasetu on esim 200e / kk. Sen saamisessa/ottamisessa on kaksi vaihtoehtoa:

    a) Lounasetu voidaan ottaa/antaa vähennyksenä työntekijän nettopalkasta. Eli jos lounasetu on 200 euroa kuukaudessa, niin työntekijän nettopalkasta vähennetään 150 euroa. Työntekijälle ei tällöin muodostu veronalaista etua. (lähde Valjas )

    b) Toinen vaihtoehto on lisätä lounasetu palkan päälle. Eli jos palkkasi olisi 3000e/kk ja saat 200 euron lounasedun: tällöin työntekijän palkkalaskelmaan lisätään 75% lounasedun määrästä eli 150 euroa, jolloin verotettavaksi bruttokuukausituloksi saadaan 3150e. Siitä summasta maksat sen normaalin palkkatulon veron. (lähde Valjas )

    Lounasedusta maksat suurimman osan itse, kun työnantaja maksaa 25% ko edusta. Muista lounasetua valitessasi myös, ettei siitä saa edes rahaa takaisin mikäli  syöt edullisemman lounaan kuin kupongin arvo on.

    Hyvä työilmapiiri

    "Meillä on kivaa yhdessä tiimipäivissä, perhepäivissä tai juoksutapahtumissa. Perjantait ovat erityisiä ja käymme yhdessä niitä juhlistamassa!" tai "meillä on loistava työilmapiiri". Miltä kuulostaa? No kivalta tietenkin, mutta käsi sydämelle - onko nämä etuja?

    Puhelin ja työläppäri

    Silloin tällöin toimistotyötä tekevälle on tarjottu etuina puhelinta ja läppäriä. Itse näen työpuhelimen ja läppärin työnteon välttämättömänä välineenä, en etuna.

    Kyseessä voi tosiaan olla etu, jos puhutaan puhelimesta. Tai sitten ns puhelinetu toimii juuri päinvastaisesti. Vai tykkäisitkö itse jos puhelin soi iltakuudelta ja asiakas soittaa sinulle kotiin? Etu vai rasite?

    Työterveyshuolto

    "Tarjoamme sinulle työterveyshuollon". Lause joka toistuu monessa työpaikkailmoituksessa, siellä etujen alla. Pistää hiljaiseksi ja tämä katkaisi tämän kamelin selän ja kirvoitti tämän kirjoituksen eetteriin.

    Valveutunut työnhakija tietää, että työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto. Työsuojeluviranomainen valvoo tarkastuksin, että työnantaja on järjestänyt ja toteuttanut lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut. Piste. Milloin lakisääteisistä työnantajan velvollisuuksista on tullut etuja?


    Edut työsuhteessa

    Työnhakijalle on tärkeää tietää onko firmassa etuja. Etuihin tuskin kannattaa laittaa työnantajan lakisääteisiä velvollisuuksia kuten työterveyshuoltoa. En kyllä laittaisi hyvää tiimihenkeäkään, sitä kun ei voi taata. Toisaalta se ei ole edes etu vaan sattumien summa.

    Mikäli etujen tarkoituksena on houkutella työnhakijoita, niin mitäpä jos työpaikkailmoituksessa ilmoitettaisiin selkeästi työnkuva, palkkahaitari, työaika ja -paikka. Edut voisi sitten kertoa työhaastattelussa. Selkeä työpaikkailmoitus houkuttelee oikeanlaisia työnhakijoitakin, joten miksei?

    Vai mennäänkö ihan tyylillä: entten tentten etuja nakkelen, keksin yhden, lainaan toisen, kolmanneksi lakisääteisen.

    ****
    Kirjoittaja



    13.2.2019

    Palkkaisitko autistisen?

    PALKO-hanke järjesti 24.1.2019 todella mielenkiintoisen ja mieltä avartavan Autismikirjon henkilön hyvä kohtaaminen -koulutuksen. Tilaisuudessa raotettiin sitä, millaista on elämä autismikirjon kanssa ja pohdittiin, millaista arvoa autismikirjon henkilöt voivat tuoda työpaikoille.

    Poistuessamme ymmärsimme paremmin paitsi autismikirjon henkilöitä myös ihmisyyttä ylipäätään – kaikkine erikoisuuksineen.

    Tilaisuudessa puhuivat Autismi- ja Aspergerliiton järjestösuunnittelija Katriina Siiskonen, kokemuskouluttaja, Autismi- ja Aspergerliiton varapuheenjohtaja ja Suomen Autismiyhdistyksen (SAY) puheenjohtaja Ilkka Nygrén sekä Autismi- ja Aspergerliiton vertaisohjaaja ja kokemusasiantuntija Iina Nykänen.

    Sosiaalisia haasteita ja herkistyneitä aisteja


    Noin joka sadas suomalainen on diagnosoitu autismikirjoon. Nimensä mukaisesti joukkoon kuuluu hyvin laaja kirjo erilaisia oireyhtymiä.

    Autismikirjon henkilö voi olla hyvin älykäs ja kykenevä tai vakavasti kehitysvammainen, jolloin arjesta selviäminen vaatii vahvaa tukea.

    Yleisimpiä erityispiirteitä ovat aistin yli- ja aliherkkyydet, stressiherkkyys ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat. Kirjon henkilön voi olla vaikea tulkita toisten ihmisten tunnetiloja, ajatuksia tai aikomuksia. Silmiin katsominen saattaa hämmentää.

    Monille rutiineihin tukeutuminen on tärkeää ja muutokset tuntuvat vaikeilta. Toisille taas yllätyksellisyys on juuri se, mikä pitää liikkeessä ja haastaa ajatukset.

    Intensiivinen keskittyjä, luova taiteilija – moninaisen kirjon vahvuudet


    Autismikirjoon liittyy myös monia vahvuuksia, ja työnantajan avarakatseisuus usein palkitaan.
    Kirjon ihmiset voivat olla äärimmäisen uppoutuvia, tarkkoja ja perusteellisia, jolloin he ovat esimerkiksi hyviä taustatyön tekijöitä tutkijoille ja poliitikoille.

    Heillä on usein kapea-alaisia mielenkiinnon kohteita, joihin he kiinnittävät poikkeuksellisen intensiivisesti huomiota. Tällaiset henkilöt voivat menestyä esimerkiksi erikoisasiantuntijoina.

    Monille kirjon henkilöille kokonaisuuksien hahmottaminen voi olla vaikeaa, mutta he erottavat tehokkaasti yksityiskohtia. Kun tähän ominaisuuteen yhdistetään rutiineihin kiinnittyminen, syntyy ihanteellisia ohjelmistokoodareita.

    Kirjon spektristä löytyy myös hyvin luovia, idearikkaita, taiteellisia ja spontaaneita työpaikan sähikäisiä.

    Työnantaja voi saada autismikirjon henkilöstä todellisen voimavaran, kun hän löytää tämän vahvuudet, tunnistaa heikkoudet ja varmistaa, etteivät oireyhtymään liittyvät haasteet haittaa työntekoa. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi etä- ja osa-aikatyö.

    Autismi ei aina ole este työskentelylle, menestykselle ja innovaatioille.

    On hyvä muistaa, että esimerkiksi Leonardo da Vinci, Michelangelo, Nikola Tesla ja Albert Einsteinkin olivat todennäköisesti autisteja.


    Kirjoittaja: Merja Forsman, Itäväylän toimitus

    ~~~~
    Tämä kirjoitus on osa PALKO-hankkeen asiantuntijakirjoitusten sarjaa. PALKO –työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jota toteuttavat kehitysyhtiö Posintra ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ajalla 1.9.2017-31.8.2019.

    Seuraa meitä Twitterissä #Palkohanke. Voit myös twiitata meille @Palkohanke -osoitteeseen. Lisätietoja hankkeesta Posintra, Anne Wetterstrand: anne @ posintra.fi.

    24.1.2019

    Aktiivimalli pähkinänkuoressa

    Ilmoittauduin viime vuoden lopulla työnhakijaksi TE-keskukseen digitaalisesti. Tällä viikolla täydensin "kassaan" lisätietoja, jonka yhteydessä sain ensi kosketuksen työnhakijoita koskevaan aktiivimalliin.

    Olen kuullut monen palkansaajan kommentoivan aktiivimallia. Yleinen harhaluulo on se, että aktiivimallin vaatimukset pystyy täyttämään töitä hakemalla. Ei pysty. Piste.

    Miten aktiviimallin sitten pystyy täyttämään? Työnhakijan aktiivisuutta seurataan 65 päivän jaksoissa. Tänä aikana hänen tulisi olla:

    - vähintään minimipalkalla töissä 18h
    - TE-palveiden hyväksymässä koulutuksessa viisi päivää
    - rekrytointia tukevassa toiminnassa 5 päivää
    - työllistymistä parantavassa palvelussa 5 päivää tai
    - ansaita yritystuloon verrattavaa tuloa n 241 euroa.

    Aktiviteettien lisäksi työttömän on päivitettävä TE-toimiston Oma Asiointi-sivuille työnhakuun liittyviä asioita, kuten tehdä oma suunnitelma työllistymisestä ja raportoida sen toteutumisesta. On myös käytävä tarkistamassa ja tarvittaessa täyttämässä työttömyyskassan sivuilla tietoja omasta työttömyystilanteesta.

    Aktiivimallista on jo tovi keskusteltu, joten ihan uusi asia ei ole. Monelle työssäkävijälle oli - oman empiirisen tutkimukseni kautta -  kuitenkin uutta, että työttömän pitäisi esim. löytää töitä 18 tunniksi 65 päivän aikana, jottei työttömyysturvaa lasketa.

    Mikäli saat töitä ainoastaan 10 tunniksi seurantajaksolla ja huomaat ettei tunnit tule riittämään, et voi paikata puuttuvia tunteja käymällä työllistymistä parantavassa palvelussa. Aktiivisuusedellytyksiä ei voi laskea yhteen, vaan sieltä on valittava ainoastaan yksi ns aktiviteetti, jonka yrittää toteuttaa.

    Työnhakijalta, joka ei täytä aktiivisuusehtoa, työttömyystukea leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 päivän eli noin kolmen kuukauden ajan.

    Tässä oli lyhyt oppimäärä aktiivimalliin. Onpa minulla tunne, että aktiivimallista kirjoittelen vielä jossain vaiheessa lisää. Näihin kuviin!