11.12.2017

Mitä heikkoutesi kertoo parhaimmillaan sinusta?

Olen aina ollut kärsimätön. Vuosien varrella olen oppinut hallitsemaan piirrettä siirtämällä huomion toiseen tehtävään siksi ajaksi, kun ensimmäisen vuoksi joudun odottamaan. Keskittymisen painon kohdistan uudelleen kuulokkeista tamppaavan musiikin avulla.

Positiiviseksi käännettynä kärsimättömyyteni tarkoittaa, että olen innostunut ja nopea. Sovin hyvin yritykseen, jossa kulttuuri on kokeilevaa ja uuden oppiminen ohjaa toimintaa. Innostun helposti ketteristä projekteista ja pidän muutoksesta, sillä se synnyttää liikettä. 

Heikkouksia tunnistetaan usein siksi, että niitä pystytään kehittämään. Siksi, että niiden vaikutuksia onnistutaan hillitsemään. Siksi, että niistä tehdään näkymättömiä. Heikkouksista kysytään, jotta nähdään, kuinka itsetietoisesti vastaaja oppii niistä pois.

Heikkoudet kaipaavat uudella tavalla ajattelua. Mielenkiintoista on, että se, mikä meissä on heikkoa, yhdistyy usein siihen, mikä meissä on kaikista vahvinta. Omien heikkouksien määrittely on siis parhaimmillaan tapa tunnistaa omia vahvuuksia.

Käännä heikkoudet vahvuuksiksi!

Heikkouden positiiviseksi kääntäminen vaatii itsetutkiskelua. Jokaiselle, ikävimmällekin, heikkoudelle voi kuitenkin löytää positiivisen vastaparin. Kokemattomuus voi kertoa halusta kehittyä. Hitaus harkitsevuudesta. Hiljaisuus tilan antamisesta muille.

Seuraavan kerran, kun sinulta kysytään heikkoudestasi, vastaa toki, miten olet oppinut säätelemään sen vaikutuksia. Älä kuitenkaan unohda mainita, miksi heikkoutesi tekee sinusta hyvän. Omaani en vaihtaisi pois, koska se tekee minusta minut.

Pilvikki Ibriqi
Human Resource Developer & Competence Management Lead
LinkedInissä




25.11.2017

Työtön vai ”between jobs” – millaista todellisuutta työelämäpuhe rakentaa?

Olen seurannut viimeaikaista yhteiskunnallista keskustelua työstä vaihtelevin tuntein. Lukiessani uutisia esikoiskirjailija Ossi Nymanin ideologisesta työttömyydestä havahduin siihen, miten polarisoitunutta puhetta työstä media ja sen yleisöt tällä hetkellä tuottavat ja miten mustavalkoisella tavalla se merkityksellistää niin työtä, työtöntä kuin työntekijääkin. 

Työelämäpuhe on nimensä mukaisesti puhetta työstä: työsuhteista ja työllisyydestä, työttömistä, työntekijöistä ja työnantajista. Tämän hetken työelämäpuhe kertoo tietysti eniten nyky-yhteiskunnasta, mutta on ollut herättävää huomata, miten paljon sen osaksi on punoutunut aineksia myös menneisyydestä. Pitkiin työsuhteisiin perustuvaa työelämää kuvaamaan luotu kieli ei välttämättä kuitenkaan sovi pirstoutuneesta työstä puhumiseen. Siksi työelämäpuhe ja työn todellisuus eivät aina kohtaa.

Työelämä, työtön, työntekijä...
Myös monet työelämäpuheeseen sisään rakentuneet hierarkkiset vastakohta-asettelut kumpuavat menneisyydestä. Yksi tällaisista vastakohtapareista on erottelu työttömiin ja työntekijöihin. Työttömän poikkeaminen työelämän normista ilmaistaan negatiivisella -tön-päätteellä, kun taas työntekijä-sanassa korostuu aktiivinen tekeminen. Kielellä luomme ja vahvistamme usein huomaamattamme hyvien ja pahojen työelämää, jossa työntekijä on arvostettava tekijätyyppi ja työtön on pysyvästi passiivinen ja työtä tekemätön.

Ossi Nymania koskevassa keskustelussa työelämäpuhe osoitti rajoitteensa, kun ilman palkkatyötä elävää kirjailijaa yritettiin ujuttaa työttömän kategoriaan. Nykyisestä työelämäpuheesta loppuvatkin helposti sanat: esimerkiksi epätyypillisen työnteon muotoja kuvaavia sanoja on työllisyyden kielessä vähän ja kuten sana työtön, nekin kuvaavat monesti jonkin puuttumista tai poikkeamista normeista. Usein käytetyt sanat osa-aikatyö, epätyypillinen työ ja määräaikainen työ ilmaisevat erilaisuutta verrattuna yhden pysyvän työn normiin, jota kuvaavat näiden sanojen vastapoolit kokoaikainen työ ja vakituinen työsuhde.

Työelämäpuheen sankari on yhä vakituista palkkatyötä tekevä, protestanttisen puurtajan etiikan omaksunut veronmaksaja. Jotta kieli kuvaisi paremmin todellisuutta, tarvittaisiin uusia sanoja työn sankareille. Epätyypillistä työtä tekevien osuus on kasvussa ja myös heidän työllään on yhtä lailla merkitystä. Montaa työtä tekeviä ja työstä toiseen liikkuvia työelämän kameleontteja kuvaamaan kaivataankin kipeästi uutta työelämäsanastoa, jonka pohjana eivät olisi enää vakituisuuden ja yhteen työhön sitoutumisen, vaan enemmänkin muutoksen ja itsensä kehittämisen ihanteet.

Myös ”työtön”-sanalle olisi syytä kehittää vähemmän ehdottomia vaihtoehtoja. Työttömän ja työntekijän jyrkkä erottelu on aikansa elänyt maailmassa, jossa kuka tahansa voi menettää työnsä, vaihtaa alaa tai työllistyä uudelleen. Työttömyyden kuvailemiseen voisi ottaa mallia esimerkiksi englannin kielestä. LinkedIn:istä tutut ”between jobs” tai ”looking for new opportunities” kertovat ihan eri tarinaa ihmisestä kuin suomenkielinen hieman epätoivoiselta kalskahtava sana ”työtön”.

Mielelläni näkisin tulevaisuudessa käytettävän sellaisia sanoja, joilla työelämän vastakkainasetteluja voitaisiin purkaa ja työllisyyden normeja sanoittaa uudelleen. Kieli rakentaa todellisuutta ja nyt olisi korkea aika luoda työelämän muutosta kuvaavaa, positiivista sanastoa. Näin uusista työnteon muodoista tulisi vähitellen poikkeuksien sijaan osa normaalia työelämää.


Kirjoittaja: Maria Alanko, projektityöntekijä, PALKO – työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa



6.11.2017

Never send a human to do a machine’s job

Olen toiminut reilun kahden ja puolen vuoden ajan passiivisten hakijoiden maailmassa, etsien osaajia erilaisiin asiantuntija-, päällikkö- ja johtajapositioihin. En selviäisi työstäni ilman konetta, tietokonetta, ja sen kapasiteettia, kuten agentti Smith lausui Matrix -elokuvassa.

Miten siis toimin? Tärkein työkalu minulle on ehdottomasti LinkedIn, jolla haen avoimiin paikkoihin sopivia kandidaatteja. Katselenkin päivittäin jopa satoja LinkedIn -profiileja.

Aluksi määrittelen LinkedInin hakuun tehtäväkohtaisin osaamisprofiilin, joista tärkeimpinä:
  • titteli - engineer, key account manager, financial director, CEO jne
  • maantieteellinen sijainti - Helsinki, Tampere, Kuopio, Suomi jne
  • alat - valmistava teollisuus, logistiikka, vähittäiskauppa, rahoitus jne
  • tehtävän kannalta oleellisin osaaminen - laatu, myynti tilintarkastus, ulkoistus jne
Tämän jälkeen LinkedIn tarjoaa algoritmin ja tekemäni hakuhistorian perusteella listan profiileista hakukriteerien osuvuuden sopivuusjärjestyksessä. Jos etsin Helsingin seudulta urgua puhuvia henkilöitä niin saan 13 profiilia (kandidaattia). Etsiessäni myyntijohtajaa ICT-alan kokemuksella niin tuloksia on n 700.

Jos myyntijohtajan haussa lisätään hakusanaksi "vähittäiskauppa", niin joukko pienenee alle sataan. Tarvittaessa joukko tarkentuu hakusanalla tai parilla synonyymeineen, joilloin noin miljoonan suomalaisen LinkedIn -käyttäjän joukko on pienentynyt kymmeniin parilla määrityksellä ja hakusanalla.

Kuinka jatkan 50-100 profiilin kanssa? Luenko jokaisen jäljellä olevan profiilin kokonaan? En, vaan annan koneen tehdä työn puolestani. Kun avaan henkilön profiilin, etsityt hakusanat korostuvat vaaleankeltaisella. Jos henkilöllä on hyvä profiili (**) sisältäen riittävästi tietoa, niin ensin teen yleissilmäyksen kokemukseen. Sen jälkeen täydennän tietoa henkilöstä keltaiseksi korostetuista kohdista.

Tämän jälkeen teen "jonenikulamaisen" päätöksen mielessäni, joko "jatkoon" / "ei jatkoon". Yleensä toistan edellisen kaltaisen jumpan muutaman kerran hakusanoja vaihdellen, lisäillen ja poistellen.

Kun olen käynyt jatkoon menneet vielä kertaalleen tai kun koen, että nyt on riittävästi potentiaalisia henkilöitä jatkossa, teen Long Listin valmiiksi tai aloitan kontaktoinnin.

Jos haet uusia haasteita tai kuuntelet mielelläsi mitä markkinoilla on tarjolla, niin täydennä oma LinkedIn -profiilisi hyvillä hakusanoilla. Mistä näitä hyviä hakusanoja saa? Niitä voi kopioda muiden profiileista tai tutkia millaisia sanoja toivomassasi työpaikkailmoituksissa käytetään.

Jos sinua kiinnostavalla alalla tai työtehtävissä haetaan Yodaa, Wizardia tai herätyssaarnaajaa, niin muutu Tähtien sodan tai Marvelin hahmoksi tai ole Evangelist.

Suorahaulle on käynyt kuten golfille. Se keskiluokkaistui ja nykyään myös yhä useampi asiantuntijatason tai yksittäinen white / blue collar työpaikka täytetään suorahaun keinoin mm. LinkedInin avulla.

Terveisin,
Tapani Aittoniemi
Research Consultant

 (*) Long list: esittelen kollegalle mielestäni potentiaaliset henkilöt ilman että kontaktoin ja teen puhelinhaastattelun. Short list: esittelen kollegalle mielestäni potentiaaliset henkilöt kontaktoinnin ja puhelinhaastattelun jälkeen.

(**) Tutustu Tom Laineen materiaaleihin kuinka rakentaa hyvä LinkedIn- profiili.

23.10.2017

Puhutaan työstä!

Työllisyyteen liittyviä ajankohtaisia keskustelunaiheita ei tarvitse etsiä kaukaa. Työllisyyden edistäminen on yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista ja nousee uutisiin tämän tästä. Työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaanto puhuttaa– mistä työvoimaa työllistäville aloille ja alueille? Kokonaisia ammattialoja katoaa vähitellen ja tulevaisuuden uudet ammatit vaativat pian täysin uudenlaisia osaajia ja uudistunutta koulutusta.

Digitaaliset ratkaisut tuovat osaamisen markkinoinnille ja työnhaulle uusia mahdollisuuksia. Työsuhteet muuttuvat yhä moninaisemmiksi ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Entä mitä ylipäätään työ merkitsee yksilölle tulevaisuudessa? Arvokeskustelu koskettaa ja nostattaa tunteita. Voiko työttömyys olla myös valinta?

Tässä keskustelussa haluamme mekin PALKO-hankkeessa olla mukana, sillä työelämässä tekemistä riittää valmista maailmaa tavoiteltaessa. PALKO- työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa – hankeemme toteuttaa seuraavan kahden vuoden aikana työllistämistä edistäviä kokeiluja. Kokeilujen tavoitteena on parantaa työttömien tai työttömyyden ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistymisen edellytyksiä, kokeilukuntien paikalliset erityispiirteet huomioiden.

Miten työllistymistä parhaiten edistetään, on ihmisenkokoinen ja -näköinen kysymys, jota lähestymme nöyrästi. Asiakkaan kohtaaminen ja kuunteleminen ovat ensisijaiset työkalut, joilla aiomme ryhtyä työhön. Tulemme jakamaan auliisti kaiken oppimamme ja toivomme mahdollisimman monen hyötyvän kokemuksista ja oivalluksista, joita hankkeen aikana syntyy.

Jopport-blogi toimii tärkeänä yhteistyökumppaninamme hankkeen aikana. Blogissa nostamme esiin asiantuntijapuheenvuorojen kautta työllisyyteen ja työelämään liittyviä ilmiöitä sekä jaamme hankkeen tuloksia. Tärkeimpänä tavoitteenamme blogiyhteistyössä on antaa ääni työnhakijoille.
Tammikuussa käynnistyvä Työnhakijan tarina –sarjamme avaa lukijalle ikkunan kokeiluihin osallistuvien ja hankkeessa kohtaamiemme työnhakijoiden kokemuksiin; iloihin, suruihin, arkeen ja unelmiin. Ilmiöt ja trendit saavat muodon ja merkityksen vasta, kun niillä on juuret ihmisten arjessa.

Tule mukaan seuramaan matkaamme ja kipua PALKOn kanssa kohti parempaa työelämää! Hankkeeseen liittyvät kirjoitukset löydät jatkossa tunnisteella PALKO ja kirjoitukset tunnistat myös hankkeen omasta palkohahmosta.

Seuraa meitä Twitterissä #Palkohanke. Voit myös twiitata meille @Palkohanke -osoitteeseen.

PALKO –työllisyyden palvelukokeilut Porvoossa ja Loviisassa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jota toteuttavat kehitysyhtiö Posintra ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ajalla 1.9.2017-31.8.2019. Lisätietoja hankkeesta Posintra ja Haaga-Helia .


Anu Sipilä
Projektiasiantuntija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu







24.7.2017

Hyggesti työmarkkinoilla Tanskassa

Muutin 21-vuotiaana ensimmäistä kertaa omilleni, opiskellakseni muotisuunnittelua Tanskassa Via University College:ssa, joka sijaitsee keski-Jyllannissa. Olin kuullut, että töiden löytäminen Jyllannilla on yleensä haasteellista kansainvälisille opiskelijoille ilman sujuvaa tanskankielentaitoa. Moni kansainvälinen opiskelija tekeekin siivoustöitä opintojen ohella.

Itse toivoin kuitenkin oppivani tanskaa suhteellisen nopeasti, koska puhun ruotsia äidinkielenäni. Kirjoitetun tanskan ymmärtäminen sujuikin helposti. Asuttuani noin neljä kuukautta Tanskassa kaipasin jo säännöllistä työtä.

Satuin huomaamaan yliopiston  Career service- sivuilla ilmoituksen, jossa etsittiin mm. suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia ihmisiä töihin. Laitoin sähköpostia ja ennen kuin arvasinkaan, olin sopinut työhaastattelun seuraavalle päivälle. Sain työn, pienen tanskalaisen huonekaluyrityksen verkkokaupan sivujen kääntäjänä (suomi/ruotsi).

Sen jälkeen on tapahtunut paljon! Nykyään toimin tanskalaisen Trendhim-verkkokaupan Suomen markkinointivastaavana. En olisi uskonut, että saisin niin hyvän työpaikan niin lyhyessä ajassa, enkä sitä että suomen kielen taidosta voisi olla hyötyä työnhaussa Tanskassa!

Työpaikkani sijaitsee noin puolentoista tunnin bussimatkan päässä asuinkaupungistani, mutta onnekseni pystyn tekemään töitä myös etänä. Työajat ovat joustavat, joten työssäkäyntiä on hyvin pystynyt aikatauluttamaan opintojen oheen. Lisäksi sain kattavan perehdytyksen työhön ja olen oppinut valtavasti verkkomarkkinoinnista ja hakukoneoptimoinnista työpaikkani ansiosta.

Kaiken kaikkiaan työ on ollut niin palkitsevaa, ettei pitkä työmatkakaan haittaa. Vaikkei minulla ole aikaisempaa kokemusta samanlaisesta työstä, olen silti saanut runsaasti vastuuta. Jatkuva palaute ja neuvot esimiehiltä ja työkaverilta ovat auttaneet valtavasti minua kehittymään.

Kuten ihmiset Tanskassa muutenkin, työkaverit ovat olleet ystävällisiä ja tehneet oloni tervetulleeksi. Ilmapiiri on rento ja tanskalaista hyggeä parhaimmillaan, edustavat perjantaina työpäivän päätteeksi yhdessä avattavat oluet.

Omiin kokemuksiini perustuen minulla on siis pelkästään hyvää sanottavaa tanskalaisesta työelämästä. Vaikka tanskalainen kulttuuri muistuttaakin paljon suomalaista kulttuuria, Tanskassa taidetaan kuitenkin ottaa asiat hiukan rennommin kuin Suomessa.

Lisäksi kulttuuri on selvästi enemmän keskustelevampi, niin korkeakouluissa kuin työpaikallakin. Varsinkin työpaikalla olen kokenut tämän keskustelun ja runsaan palautteen todella positiivisena ja kehittävänä asiana.

Parasta mitä olen saanut työni kautta on kuitenkin se, että se on avannut silmäni mahdollisuuksille. Jos pystyn saamaan relevantin ja mielenkiintoisen työpaikan opiskelijana miksi en pystyisi siihen tulevaisuudessakin? Kokemukseni on myös todistanut minulle, että opiskelijanakin voi löytää itselleen järkevän työpaikan kunhan tiedostaa mitä taitojaan voi hyödyntää. 

Minusta työskentely korkeakoulu-opintojen ohella on ainoastaan plussaa, vaikka se vaatii ajanhallintaa. Työskentely tuo arvokasta kokemusta ja auttaa kasvattamaan verkostoa, mikä etenkin ulkomailla asuessa on kullanarvoista.

Terveisin,
Stina Henriksson
Suomen markkinointivastaava trendhim.fi & opiskelija Via University College, Herning


8.5.2017

Töissä Brasovissa

Puolitoista vuotta sitten myin tai annoin pois lähes kaiken omaisuuteni Suomessa, tarkoituksena lähteä ulkomaille ilman suunnitelmia ja irtautua kaikesta entisestä. Tammikuussa 2017 lähdin Espanjaan, jossa muutaman kuukauden sijaan päädyin viettämään 9 kuukautta.

Kun tuli ajankohtaiseksi etsiä taas töitä, löysin sivuston europelanguagejobs.com, jonka kautta laitoin hakemuksia suomenkieliseen asiakaspalvelutyöhön. Ajatuksissa oli jäädä Välimeren alueelle; Espanja, Portugal, Kreikka, Malta… ja se minne päädyin oli Brasov, Romania!

Eräs rekrytontitoimisto huomasi sivustolla cv:ni ja otti yhteyttä, sillä he tarvitsivat suomea puhuva työntekijä. Ensimmäisenä etsin Googlesta missä on Brasov ja kaupungista luettuani se alkoikin kiinnostaa erittäin paljon. Lokakuun puolivälissä 2016 saavuin tänne. Oli melkoinen shokki Malagan jälkeen kun täällä oli sinä iltana 3 astetta lämmintä.

Koulutukseni on sosiaalialalle, mutta jo useita vuosia halusin pois siitä työstä ja tehdä jotain aivan muuta. Työskentelen siis call centerissä eräälle maailman tunnetuimmista yrityksistä, oma työnantajani on saksalainen yritys. Vastaan asiakkaiden puheluihin ja chatteihin ja hoidan tilauksiin liittyviä asioita. Työaika on joko 9-17.30 tai 9.30-18 ja viikonloput ovat vapaat. Työaika on siis kahdeksan tuntia ja 30 min lounastauko ja kaksi 10 min taukoa.

Työnantaja maksoi lennon Bukarestiin ja järjesti sieltä kuljetuksen Brasoviin sillä Brasovissa ei ole lentokenttää lainkaan. Työnantaja maksoi myös kaksi viikkoa hotellissa ja järjesti toisen firman auttamaan asettautumisessa, kuten asunnon saamisessa, pankkitilin avaamisessa ja rekisteröitymisessä. Siitä oli todella paljon apua vaikka kohtalaisen hyvin täällä englannillakin pärjää. Työ alkoi neljän viikon koulutusjaksolla jolta sai täyden palkan.

Työoloissa en hirveästi eroavaisuuksia ole havainnut, perusasiat toimivat kuten Suomessakin. Tämä varmasti riippuu paljon työnantajasta ja esimiehestä, onnekseni minulla on mukava esimies jonka kanssa vapaiden ja lomien sopiminen on erittäin helppoa. Samoin työkaverini ovat todella mukavia.

Brasov. Kuva TripAdvisorista.
Brasov. Kuva TripAdvisorista.

Iso ero Suomeen on työterveydessä. Meillä on työterveys, mutta siellä ei hoideta akuutteja sairastumisia eikä sitä kautta saa sairaslomaa. Sairasloman voi kirjoittaa vain perhelääkäri ja ensin pitää rekisteröityä jollekin perhelääkärille, ja ottaa häneen yhteyttä akuutin sairastumisen sattuessa.

En ole työskennellyt call centereissä aiemmin ja työkavereiden mukaan niissä on ihan yleinen käytäntö että omat puhelimet jätetään  säilytyslokeroon työpäivän ajaksi. Lisäksi kynää ja paperia ei saa olla pöydillä, sillä käsittelemme asiakkaiden luottokorttitietoja. Tällä estetään väärinkäytökset eli ettei kukaan voi kirjoittaa tietoja ylös itselleen.

Palkka on tilillä palkkapäivänä, mutta joskus aamupäivän aikana, joskus vasta iltapäivällä. Jos on eri pankki kuin työnantajalla, se voi olla myös seuraavana päivänä. Jos palkkapäivä on lauantai, palkka maksetaan perjantaina, mutta jos se on sunnuntai se maksetaan maanantaina. Pyhäpäivistä saa ylityötunnit, eli jos olet töissä paikallisena pyhänä, saat vapaapäivän.

Meillä pohjoismaisia kieliä  sekä hollantia ja saksaa puhuvilla on hyvä palkka, Itse tienaan yli kaksi kertaa enemmän kuin tämän maan keskipalkka on, vaikkei tähän työhön vaadita edes mitään pohjakoulutusta. Elämisen kustannukset ovat edulliset, joten rahaa jää säästöön vaikka ei edes yrittäisi säästää!

Työkaverit ovat pääosin minua puolet nuorempia, ja monet ovat hakemassa pientä seikkailua ulkomailla, joten vaihtuvuus työkavereissa on suurta ja uutta väkeä haetaan lähes koko ajan. Oma aikomus on olla täällä vuosi ja katsoa sitten minne jatkan täältä. Kaikkiaan olen kuitenkin viihtynyt tässä kauniissa kaupungissa erittäin hyvin, vaikka kaipaankin vesistöä ympärilleni!

Blogistani voi lukea hieman lisää, siellä on myös paljon matkusteluistani. Vaihdoin blogini kielen juuri englanniksi, mutta kaikki aikaisemmat kirjoitukset ovat suomeksi. Sinne voi laittaa kommenttia jos haluat kysyä jotain täällä asumisesta tai työskentelystä, tai miten tänne voi hakea töihin! Yhden suomalaisen olen tänne jo rekrytoinut!

Lue lisää: http://nomadinamaailmalla.blogspot.fi

21.3.2017

Työnhaku on sinnikästä oppimista

Pitkäaikaistyöttömän suurin mörkö lienee lannistuminen. Hakemuksia on kuukausien, ehkä jopa vuosien saatossa tullut lähetettyä vino pino. Vastaus on aina sama, jos vastausta ylipäänsä tulee. Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun. Niinpä niin, aina ei tärppää, ei edes joka kerta, vaikka kirjoittaisikin hyvän hakemuksen ja pääsisi jopa haastatteluun.

Ymmärrän hyvin, jos työnhaun suhteen tahtoo välillä puhti loppua, mutta mielestäni työnhaku on kuin kaikki muukin tekeminen, jossa vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Epäonnistuminen työnhaussa ei kuitenkaan ole syy luopua toivosta tai heittäytyä pessimistiseksi. Päinvastoin, mielestäni se on kuten mikä tahansa vastoinkäyminen elämässä, oivallinen mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Mitä siis voisin tehdä toisin, tai paremmin? Yksi vaikuttavimmista esimerkeistä, joita olen työnhaun suhteen saanut todistaa, on entisen kämppäkaverini tarina. Tämä espanjalainen nuori mies muutti Manchesteriin asti hakemaan mieleistään työpaikkaa. Hän halusi nimenomaan työskennellä englantilaisessa yrityksessä. Kämppistelyn lisäksi minä sain epävirallisen englanninopettajan ja oikolukijan roolin, ja vuoden verran seurasin vierestä ystäväni sinnikästä työnhakuprosessia.

Opin itse paljon työnhakemisesta ja siihen liittyvästä sinnikkyydestä tuon vuoden aikana. Yksi tärkeimmistä pointeista oman alan töitä etsiessä on varmaankin tehdä itselleen hyvin selväksi se, millaisessa yrityksessä haluaa työskennellä ja minkälaista työtä haluaa tehdä. Nämä lähtökodat määritettyään on helpompaa alkaa metsästämään unelmaduuniaan.

Kämppikseni kirjoitti hakemuksia valehtelematta kymmeniin, ehkä jopa satoihin paikkoihin. Hänen hakemuskirjeiden ja ansioluetteloiden kieliasua tarkistaessani ymmärsin, kuinka tärkeää on räätälöidä jokainen hakemus kyseistä työpaikkaa ja työnantajaa varten.

Hyvä hakemus on työnhakijan ensimmäinen valtti, joka parhaassa tapauksessa avaa oven työhaastatteluun. Lannistumisen sijaan pitkään töitä hakeneen kannattaisi siis panostaa hakemuksensa viilaamiseen. Onhan kieliasu tip top pilkkusääntöineen? Olisiko syytä syynätä CV läpi ja miettiä voiko sitä parantaa? Voisiko perinteisen hakemuskirjeen tai ansioluettelon sijaan heittäytyä rohkeasti kokeilevaksi ja laatia videohakemus? Olisiko mahdollista kouluttautua lisää vaikka jollakin alaan liittyvällä kurssilla, tai hakeutua harjoitteluun haluamasi alan yritykseen?

Tarpeeksi näitä seikkoja pohdittuaan ja hakemuksia paranneltuaan varmasti koittaa se päivä, kun kutsu haastatteluun kolahtaa sähköpostiluukkuun. Onnistunut haastattelu onkin sitten aivan oma lukunsa, jota varten työnhakijan on hyvä myös pyrkiä aktiivisesti valmentautumaan.

Miten tehdä myönteinen vaikutus työnantajaan? Siisti ulkomuoto on ehdoton perusedellytys, mutta entäpä sitten muu olemus? Kuinka saavuttaa hiljainen itsevarmuus, joka huokuu harkituista vastauksista yllättäviinkin kysymyksiin haastattelutilanteessa?

Kämppikseni tapauksessa oli ehkä onni, että hän päätyi asumaan saman katon alle juuri minun kanssani. Innostuin ystäväni työnhakuun liittyvästä inspiraatiosta ja motivaatiosta niin, että sparrasin häntä parhaani mukaan työhaastatteluja varten. Ystävät ja muut verkostot voivat siis työnhaunkin suhteen olla merkittävä tekijä, jos niitä resursseja osaa ja uskaltaa hyödyntää oikein.

Ystäväni yritteliäisyys ja pitkäjänteisyys palkittiin. Hän kävi työhaastatteluissa jopa Norjassa saakka, mutta sai lopulta unelmiensa työpaikan Lontoosta. Hän työskentelee yrityksessä edelleen viisi vuotta myöhemmin. Tuo tapaus on ollut esimerkki minulle siitä, että kovalla työllä voi saavuttaa myös unelmaduuninsa. Joskus pitää vain olla valmis uhraamaan elämästään jotain saadakseen haluamansa.

Ystäväni tapauksessa se oli hänen entinen elämänsä ja ystävänsä kotona Espanjassa. Onnistuneen työnhakuprosessin keskeiseksi tekijäksi nousee siis asenne. Se on hyvin pitkälti itsestä kiinni, miten ottaa vastaan kielteiset vastaukset, tai kuinka sulavasti ja nopeasti nousee ylös kolhun saatuaan. Ei siis pidä lannistua, vaan oppia, innostua, ja lopulta onnistua.

Ystävällisin terveisin,

Anna Paldanius
BA (Hons) Creative Writing
Freelance sisällöntuotantoa ja viestintää
LinkedIn profiili