12.12.2016

Kansainvälisten osaajien työnhaku

Kirjoitin aiemmin Työnhakuboosteri -vertaisvalmennusryhmistä esimies- ja asiantuntijatöitä etsiville. Tänä syksynä kokeilimme ensimmäistä kertaa vastaavaa ryhmää englanninkielisenä kansainvälisille osaajille. Saimme sen verran hakijoita, että pääsimme käynnistämään ryhmän toiminnan syyskuussa.

Ryhmä tapasi Työnhakuboosteri-ohjelman mukaisesti 9 viikon ajan. Osallistujia oli seitsemän, kaikki eri maista. Edustettuina on Kiina, Venäjä, Italia, Sveitsi, Peru, Ghana ja Nigeria.

Työnhaku ei ole helppoa kenellekään, kuten monet suomalaiset tietävät, mutta kansainvälisillä osaajilla haasteita tuottavat vielä kulttuurierot. Mitä työnhakudokumenteilta odotetaan ja millainen työhaastattelutilanne on? Mitkä ovat tyypillisiä haastattelukysymyksiä? Tässä ryhmässä osallistujien taustat olivat isoissa, kansainvälisissä yrityksissä, jolloin työkieli on koko uran ajan ollut englanti huolimatta pitkästä asumisesta Suomessa

Muuten haasteet työnhaussa ovat tälläkin ryhmällä ihan samanlaisia, kuin muissa Työnhakuboosteri-ryhmissämme. Monilla ryhmäläisistä on takanaan pitkä ura yhdessä yrityksessä, ja työura on katkennut tuotannollis-taloudellisten yt-neuvottelujen jälkeen. Niinpä työnhakutaidoissa on parantamisen varaa.

Palaute tästä ihka ensimmäisestä englanninkielisestä ryhmästämme oli hyvää. Ryhmästä sai itseluottamusta, oppi laatimaan hyvän ansioluettelon sekä sai keinoja piilotyöpaikkojen löytämiseen, kuvaili ryhmän hyötyjä yksi osallistujista.

Jos tiedät esimies- tai asiantuntijatyötä tehneitä, Suomessa asuvia uutta työtä etsiviä kansainvälisiä osaajia, voit kertoa heille toiminnastamme. Toiminta on osallistujalle maksutonta, sillä sen rahoittavat akavalaiset ammattiliitot ja Uudenmaan te-toimisto. Lisätietoja: http://tyonhakuveturi.fi/careerboost

Terveisin,
Leena Vänni
Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTY ry, varapuheenjohtaja

14.11.2016

Työllisyys, raha ja finanssimarkkinat

Yritän välttää kuulostamasta poliittiselta. On kuitenkin vanha totuus, että radikaalin maineen saa jo vain sillä, että kehtaa mennä ongelman ytimeen – ja sen tässä lyhyesti ja pelkistetysti teen. Olen nimittäin aivan aidosti huolissani nuorten tulevaisuudesta – ja toki kaikkien muidenkin – ja siksi näen tarpeelliseksi nostaa esille muutaman olennaisen, suorastaan määrittävän tekijän keskusteluun. Jos emme nimittäin halua menettää kokonaista sukupolvea, on kaiken tekemisen ja touhuamisen sijaan syytä hetkeksi pysähtyä ja katsoa, millaiset ovat ne reunaehdot, joiden varassa toimimme ja voisiko niitä ehkä muuttaa. Väärällä lääkkeellä voi potilaskin kuolla.

Tiedämme varsin hyvin – tai ainakin olisi hyvä tietää – miten tavattoman vaikeaa on oikeasti toteuttaa nykyisessä rahajärjestelmässä täystyöllisyyteen pyrkivää politiikkaa (policy). Esimerkiksi se, mitä tapahtui 1970-luvun puolivälissä tuntuu unohtuvan yllättävän monelta toimijalta, joiden luulisi vaativan muutosta asiaan, jos työllisyyden hoito todella merkitsee jotain. Tuolloin alettiin lännessä omaksumaan ihan uudenlaisia lakeja, joita on myöhemmin täydennetty monenlaisilla eurooppalaisilla sopimuksilla.

Tuloksena, että valtioiden keskuspankit eivät enää esimerkiksi voineet helpottaa julkista velkaa painamalla itse rahaa. Valtioiden tuli nyt kääntyä finanssimarkkinoiden puoleen saadakseen tarvittavat rahat kokoon. (ks. esim. Lazzarato 2012, 17.) Tästä 1970-luvulla alkaneesta aikakaudesta voisi kirjoittaa useamman kirjan niin sen syistä kuin seurauksista, mutta riittäköön tämä tässä.

Keskuspankit menettivät siis mahdollisuutensa säädellä kiertävää rahamäärää. Niiden tehtäväksi on tullut vain myöntää keskuspankkirahaa finanssisektorille, jotta ne voivat selvittää omat keskinäiset maksunsa. Jos tätä ei tehtäisi, olisi tuloksena rahoitusjärjestelmän kaikkinainen romahdus.

Työllisyyden kannalta tämä on erityisen olennaista siksi, että kun rahan luomista hallitsevat valtion sijaan finanssimarkkinat, jotka ovat päättäneet, että ne saavat paremmat ”vakuudet” luodulle rahalle muualta kuin työllistävistä investoinneista, ei näitä investointeja myöskään tapahdu. Rahat ovat ennemmin virranneet esimerkiksi kiinteistösijoituksiin. (Viren & Vähämäki 2015, 67.)

Tämä spekulointi asuntomarkkinoilla ei tietenkään ole tuottavaa (productive) toimintaa, mutta silti sinne virtasi suuret määrät pääomia aina vuoteen 2007-2008 asti, koska tuotto (profit) oli siellä korkealla. (Harvey 2014, 32). Tuon spekuloinnin tulokset me tiedämme varsin hyvin eikä sitä tässä tarvitse kerrata.

Mitä tässä nyt haluan sanoa? Jotta voimme ymmärtää sitä, mitä ympärillämme tapahtuu, on meidän aivan pakko mennä ongelman ytimeen. En näe suurtakaan viisautta siinä, että pohdimme työllisyyskysymyksiä, jos emme ymmärrä rahataloutemme piirteitä. Raha on kuitenkin taloutemme veri – halusi sitä tai ei – ja siksi sen syntyä ja kontrollointia on ymmärrettävä, jos todella on kiinnostunut työllisyydestä.

Työllistymisen kannalta erinäiset motivaatioseminaarit, kurssit tai niksit ynnä haastattelut paljoa paina kansakunnan tasolla, jos kokonaisuuden kannalta olennaisimmat asiat ovat jumissa: investoinnit eivät suuntaudu työllistymiseen.

Todellinen kysymys työllistymisen kannalta on siis näiden finanssimarkkinoiden investointien suuntautuminen sekä finanssimarkkinoille annetun vallan kritiikki. Tämä ei tietenkään ole meidän ruohonjuuritasolla toimivien tehtävä, koska siihen ei ole valtaa, mutta toivoa sopisi joskus kuultavan hieman syvällisempää pohdintaa talous- ja rahajärjestelmästämme kuin on viime aikoina saanut kuulla.

Joonas Honkimaa
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri,
joka työskentelee etsivässä nuorisotyössä.

Lähteet:
Harvey David 2014. Seventeen Contradictions and the End of Capitalism. Oxford Univeristy Press. Lazzarato Maurizio 2012. The Making of the Indebted Man – An essay on the Neoliberal Condition. Semiotext(e). Amsterdam.
Viren Eetu & Vähämäki Jussi 2015. Seutu joka ei ole paikka. Tutkijaliitto. Helsinki.

28.10.2016

Vertaisryhmästä apua työnhakuun

Kun irtisanominen yt-neuvotteluiden päätteeksi osuu korkeakoulutettuun, kokeneeseen osaajaan, hän on yleensä takaiskusta huolimatta toiveikas nopean uudelleentyöllistymisen suhteen - onhan hänellä ammattitaitoa ja kokemusta vaikka muille jakaa.

Pian kuitenkin paljastuu tyly totuus: Vahva ammattitaito omalla alalla ei tee kenestäkään automaattisesti hyvää hakemaan töitä. Työnhakijan pitää nimittäin osata kertoa, millaista yritystä hyödyttävää osaamista hänellä on. Ja se ei olekaan niin helppoa, kuin moni luulee.

Toimin työni ohella akavalaisten liittojen Omaehtoisen Työllistymisen Tuki OTTY -yhdistyksessä, jonka tavoite on parantaa työnhakutaitoja ja siten edistää esimies- ja asiantuntijatehtäviä etsivien työllistymistä.

Meillä on kahdenlaista toimintaa: Työnhakuveturi-asiantuntijaluentoja työnhakutaitojen kehittämiseen (nämä ovat vain tiettyjen liittojen jäsenille) sekä Työnhakuboosteri-nimellä tehtävää vertaisryhmätoimintaa (avointa kaikille korkeakoulutetuille uusimaalaisille työnhakijoille). Kaikki toiminta on osallistujalle maksutonta.

Toimintaa rahoittavat akavalaiset liitot ja Uudenmaan te-toimisto. Työnhakuboosteriryhmä koostuu noin kymmenestä työnhakijasta, jotka pyritään valitsemaan niin, etteivät he kilpaile samoista työpaikoista. Ryhmän vetäjänä toimii ryhmään aiemmin osallistunut henkilö.

Ryhmä kokoontuu yhdeksän kertaa. Jokaiselle tapaamiselle on oma ammattiliittojen ura-asiantuntijoiden miettimä teema - alkuun keskitytään enemmän osaamisen tunnistamiseen ja kuvaamiseen, loppua kohti keskitytään työnhaun kanaviin ja keinoihin.

Toiminta on erittäin tuloksellista, ja kolme kuukautta ryhmän päättymisen jälkeen keskimäärin 60 % osallistuneista on löytänyt ratkaisun työttömyyteensä - valtaosa kokoaikaisiin palkkatöihin, osa päätyy myös opiskelemaan tai yrittäjäksi.

Kysyin juuri yhden ryhmän vetäjältä, mikä hänen mielestään tekee vertaisryhmistä niin toimivia. Hän vastasi, että osaamisen sanoittamisen ja työnhakutaitojen parantamisen lisäksi on mukavaa olla sellaisten ihmisten parissa, jotka tietävät, miltä työttömyys ja työnhaku tuntuvat. Ryhmässä iloitaan toisten onnistumisista, kannustetaan toisia yhteydenottoihin yrityksiin ja lohdutetaan pettymyksistä. 

Terveisin,
Leena Vänni
Omaehtoisen Työllistämisen Tuki OTTY ry
varapuheenjohtaja
 

9.8.2016

Medianomista rakennusarkkitehdiksi?

Valmistuin vuonna 2013 medianomiksi ja olen sen jälkeen saanut työmarkkinatukea 593:lta päivältä. Olen toki ollut osa-aikatöissä, mutta ei niillä rahoilla ole laskuja makseltu. Kyseisellä alalla (kuten kulttuuri- ja humanistialoilla yleensäkin) työttömyys on pelottavan yleistä, mutta uusia koulutetaan silti joka vuosi lisää.

Pääsin onneksi tänä vuonna opiskelemaan rakennusarkkitehdiksi, joiden työllisyystilanne pitäisi tulevaisuudessa olla suhteellisen hyvä. Koulutusohjelma aloitettiin uudestaan vuonna 2014, sillä rakennusarkkitehtejä ei ole koulutettu sitten 90-luvun. Erona uudessa koulutuksessa on kuitenkin se, että kyseessä on ammattikorkeakoulututkinto (aiempi oli opistotasoinen koulutus).

Ennen kuin hain kyseiseen koulutukseen, halusin varmistua siitä, etten kouluttautuisi uudestaan alalle, joka jättäisi minut työttömäksi. Kävin läpi mm. kulttuuri- ja opetusministeriön työmuistion vuodelta 2013, jossa mietittiin koulutusohjelman uudelleen käynnistämistä. Kyseinen työmuistio löytyy edelleen netistä.

Työmuistiosta löytyy tällainen kohta: "Työvoimassa on edelleen yli 1 600 rakennusarkkitehtikoulutuksen suorittanutta. Ikärakenteesta johtuen alalta tulee lähivuosina poistumaan merkittävä määrä työntekijöitä. Poistumaa ei voida kattaa nykyisillä koulutusmäärillä pelkästään yliopistojen arkkitehtikoulutuksesta valmistuneilla. Rakennusarkkitehtien työvoimapoistuman kattamiseen ei tällä hetkellä ole myöskään sisällöllisesti vastaavaa koulutusta."
Toisin sanoen rakennusarkkitehdeille on oikeasti tarvetta.

Tämän lisäksi RIA:n (rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien liitto) edunvalvontapäällikön mukaan rakennusalan työttömyys on suhteellisen alhaista, noin 4-5%:n luokkaa, ja rakennussuunnittelijoilla (ts. rakennusarkkitehdeillä) on käytännössä täystyöllisyys.


 Samaa kuulin myös erään AMK opettajalta, joka on itse aikoinaan kouluttautunut alalle. Hän ei kuulema tunne yhtään kolleegaa, joka olisi työtön. Kaikki näistä myös työskentelevät omalla alallaan, ei siis missään kaupan kassalla.

Kun tarkastelemme tarkemmin työmuistiota (s. 37) voidaan nähdä, että Suomen 1676:sta rakennusarkkitehdistä 665 on yli 60-vuotiaita ja 452 lähellä (5-10 v.) eläköitymisikää. Toisin sanoen alalta on jo poistunut ja tulee poistumaan lähivuosina 1117 rakennusarkkitehtiä, joka on noin 67% koko Suomen rakennusarkkitehtimäärästä!

Koska rakennusarkkitehtikoulutus aloitettiin uudestaan vasta vuonna 2014 ja koulutus tapahtuu neljässä ammattikorkeakoulussa, valmistumiseni myötä vuonna 2020 valmiita rakennusarkkitehtejä on (maksimissaan, jos kaikki sisäänpäässeet valmistuvat) vasta 360.

Täytin työttömyysetuudella tuetun opiskelun lomakkeen TE-toimistolle ja oletin tietysti saavani myönteisen päätöksen, sillä nykyinen alani on äärimäisen huonosti työllistävä, olen saanut työmarkkinatukea jo 593:lta päivältä JA suunnittelemani alan työllisyysnäkymät ovat hyvät, jos ei erinomaiset.

Tästä huolimatta sain heiltä kielteisen päätöksen, jota perusteltiin muun muassa sillä, että minulla on jo aiempi korkeakoulututkinto, sekä sillä, että työllisyysnäkymät suunnittelemallani alalla ovat heikot. Ymmärrän periaatteessa, ettei valtio välttämättä halua tukea toista korkeakoulututkintoa ja olisin ollut asian kanssa täysin sujut, jos asia olisi näin kaikille, mutta kun ei ole.

Keskustelin asiasta muiden rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kanssa ja tuli ilmi, että Kuopiossa samaa alaa opiskeleva naispuolinen henkilö oli saanut myöntävän päätöksen, vaikka hän on ylioppilas, pukuompelija, vaatetusteknikko sekä muotoilija.

Muotoilija on ymmärtääkseni myös AMK-tasoinen tutkinto, joten en voi ymmärtää, miten kielteisessä päätöksessä painotetaan sitä, että minulla on jo aiempi korkeakoulututkinto, mutta samalla annetaan myönteinen päätös sellaiselle henkilölle, jolla on samanlainen, jos ei kattavampi, koulutustausta kuin minulla.

Sekä medianomeilla että muotoilijoilla, molemmilla, on joka tapauksessa huono työllisyystilanne. Olin myös äimistynyt siitä, että kielteisessä päätöksessä väitettiin suunnittelemani alan työllisyysnäkymän olevan huono. Ja tähän tulokseen olivat kuulema tulleet TE-toimiston "asiantuntijat". Kuulostaa mielestäni siltä, että TE-toimisto väittää kulttuuri- ja opetusministeriön työmuistiota täydeksi "potaskaksi".

Miksi koulutusohjelma aloitettaisiin uudestaan, jos kaikki (tai suurin osa) valmistuisivat työttömiksi? Tai jos on todella niin, että työllisyysnäkyvät kyseisellä alalla ovat huonot, miksi kenellekään annettaisiin myöntävä päätös työttömyysetuudella tuettuun opiskeluun? Mielipiteitä?

Pohdiskelevin terveisin,
Anna T.

12.6.2016

Terveiset Norjasta!

Oslosta noin 45 kilometrin päässä sijaitsevassa Drammenissa asuu ja työskentelee suomalainen Piia, joka lähettää terveisensä lukijoille kertomalla meille hieman norjalaisesta työelämästä.

Norjassa on n 5,2 miljoonaa asukasta eli maa on väestöltään samaa kokoluokkaa kuin Suomi. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on kuitenkin kasvussa. Maahanmuuttajia ja pakolaisia on jo n 13% koko väestöstä. Suurin osa ulkomaalaisista on kuitenkin tullut Norjaan töihin, kuten Piiakin. (Statistics Norway

Piia on ensimmäiseltä koulutukseltaan AMK vaatesuunnittelija ja pitänyt Suomessa ompelimoa. Yrittäjyys tosin katkesi borrelioosiin. Sen jälkeen opettelin kävelyn uudelleen ja olin työttömänä kun sairaslomaa ei voinut saada, kun ei ollut mitään työpaikkaakaan. Päätös hakea opiskelemaan hortonomiksi kypsyi ollessani vuosikausia toipilaana ja kykenemättä työelämään, kertoo Piia. Suomessa hortonomin työt ja kiinteistöhuoltoalakin tulivat tutuiksi, mutta matka jatkui Norjaan.

Nyt Piia on asunut ja työskennellyt Norjassa jo viisi ja puoli vuotta. Parisuhteella oli oma osansa Piian Norjaan muutamisen kanssa, sillä hänen silloinen suomalainen poikaystävä työskenteli Norjassa, Piian asuessa Suomessa.

Ensimmäiset puoli vuotta Piia lensi Suomen ja Norjan välillä parin, kolmen viikon välein kunnes muutti kokonaan Norjaan, saatuaan töitä (2011) henkilökohtaisena avustajana. Tällä hetkellä Piia työskentelee henkilökohtaisena avustajana mieshenkilölle, joka on sänky- ja pyörätuolipotilaana.

Avoimia työpaikkoja on markkinoilla mutta niiden saaminen on haastavaa. Piialle on käynyt usein niin, että vaikka työpaikkailmoituksissa haetaan henkilöä kokoaikatyöhön, mutta ilmeisesti runsaan työntekijätarjonnan vuoksi, paikka saattaa muuttua hakuprosessin aikana osa-aikaiseksi!

Mitä eroja työelämässä? 


Piia sanoo, ettei eroja norjalaisessa työelämässä oikeastaan ole paljonkaan Suomeen verrattuna, mutta jotain kuitenkin.

Työaika noudattelee suomalaista työlainsäädäntöä hyvin pitkälti. Norjassa lomaa voi pitää kesän aikana kolme viikkoa ja loput kaksi viikkoa tulee pitää joulukuuhun mennessä.

Näkymä Drammeniin!
Lomaraha on Norjassa 12% edellisenä vuotena tienatusta summasta. Norjassa palkansaajat saavat marraskuun palkkansa joulukuussa, joka myöhemmin tasataan veroissa.

Palkkatasoa ei voi suomalaisen näkökulmasta "ottaa itsestään selvänä", ei varsinkaan alalla, jolla Piia työskentelee.

Hän kertoo, että esim. henkilökohtaisen avustajan palkka on korkeampi kuin perushoitajan, vaikka työhön vaaditaan korkeampi koulutus. Lisäksi esim. fysioterapeutin palkka on pienempi kuntasektorilla kuin henk.koht.avustajan työstä saatava palkka.

Yleisesti ottaen norjalaiset ovat positiivista ja ystävällistä kansaa ja hymyilevät ja tervehtivät jopa vieraita vastaantulevia ihmisiä kaduilla. Avoin ystävällisyys, hymyileminen sekä small talk kuuluvat asiaan Norjassa. Työpaikan ilmapiiri on työpaikkakohtaista, hyvässä ja huonossa, aivan kuten Suomessakin.

Piian vinkit Norjaan


Piia kertoo, ettei Norjaan muuttaessaan osanut norjaa lainkaan. Hän puhui aluksi ruotsin ja englannin sekoitusta, kunnes puhe taipuikin jo norjan ja ruotsin sekoitukseksi.

Piia rohkaisee muitakin, että ruotsinkielellä pärjää hyvin aluksi. Kannattaa kuitenkin rohkeasti käyttää kaikki ne sanat norjaksi jotka oppii/osaa, sillä muutoin jumahtaa helposti ruotsin ja englannin sekakieleen. Rohkeasti vain liikkeelle ja hakemaan töitä tai opiskelupaikkaa, kannustaa Piia.

Norjaan voi lähteä tekemään aluksi vaikka keikkahommia, jos haluaa. Kielitaito karttuu ja keikkojen ohessa voi hakea työpaikkoja. Sairaanhoitajissa on paljon keikkatyöläisiä täällä, Piia sanoo.

Avoimia paikkoja voi hakea suoraan yritysten nettisivuilta sekä sanomalehdistä ja verkosta. Norjan suurin työpaikkatietokanta on Norjan työ- ja hyvinvointihallinnon ylläpitämä tietokanta nav.no, (ledige stillinger = avoimet paikat) . Lisäksi Norden -sivustolta löytää vinkkejä työnhakuun Norjassa.

Asuntoja voi hakea finn.no -osoitteesta. Työpaikan saatuasi, jotkut työnantajat saattavat jopa järjestää asunnon tai auttavat sen saamisessa. Vuokrat ovat Norjassa korkeita, mutta niin ovat palkatkin - muistuttaa Piia. Käteen jää kaikkien kulujen jälkeen aina jotain, sillä pienimmälläkin tuntipalkalla.

Piian mukaan parasta Norjassa on luonto, vuoret ja retkeilymahdollisuudet ja ihmiset!

Terveisin, Piia
Drammen, Norja




26.5.2016

Nuoren perehdyttäminen kannattaa!

Kesätyö on nuoren ensikosketus työelämään. Kokemus on tärkeä, sillä sen perustella nuori muodostaa käsityksensä työelämästä ja mielikuvat kulkevat mukana pitkään. Kukapa meistä ei muistaisi ensimmäistä kesäduuniaan!

Positiivinen ensimmäinen työkokemus nostaa nuoren itsetuntoa ja itseluottamusta. Työ merkitsee uudenlaista vastuuta, mahdollisuutta oppia uusia taitoja ja ansaita omaa rahaa. Työpaikka on askel itsenäiseen elämään - osaan ja huolehdin asioista itse!

Työyhteisön hyväksyntä ja esimerkki ovat tärkeitä kasvettaessa ammattilaisen roolin. Nuori ottaa mallia työtovereistaan paitsi työn tekemisessä, myös siinä kuinka yhteisössä kommunikoidaan ja toimitaan muiden ihmisten kanssa.

Työpaikoilla on paljon hiljaista tietoa ja käytöskoodistoa, jonka hahmottamiseen nuoren elämänkokemus ei vielä riitä. Lempeä vierellä kulkeminen, selkeä ja jatkuva palaute ja hyväksyvä asenne haparoiviin yrityksiin ottaa uutta roolia haltuun auttavat nuorta rakentamaan "työroolia".

Nuoren huolellinen perehdyttäminen ja ottaminen tasavertaisesti osaksi työyhteisöä eivät siis ole vähäpätöisiä seikkoja pohdittavaksi työpaikoilla.

Nuoren perehdytys vaatii enemmän ja erilaisia asioita kuin aikuisen, jolla yleiset työelämätaidot ovat hyvin jo hallussa.

Työnantajan voi olla vaikeaa muistaa nuoren työntekijän palkatessaan, että aikuiselle työntekijälle itsestään selvät asiat saattavat nuorelle tulla työssä ja elämässä eteen vasta ensimmäistä kertaa. Miksi tauko on vain 10 minuuttia? Onko työvaatteita pakko käyttää? Keneltä voin kysyä neuvoa?

Bestis - hanke on tuottanut työnantajien avuksi oppaan "Tervetuloa duuniin - opas nuoren perehdyttämiseen" (Nyyssönen, 2016). Oppaan toivotaan antavan vinkkejä ja tuovan apua työnantajalle, joka on palkkaamassa nuoren.

Opas toimii hyvin käsikirjana mikroyrityksissä, joissa rekrytoidaan harvoin, mutta yhtä hyvin oppaasta löytyvä perehdytyksen muistilista palvelee isompaakin työnantajaa. Opas on ladattavissa ilmaiseksi Haaga-Helian verkkokaupasta.

Antoisia hetkiä nuoria palkkaaviin yrityksiin!

Anu Sipilä
Projektiasiantuntija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu


17.5.2016

Rekrytointipäätökseen vaikuttaa eniten

Duunitori julkaisi muutama päivä sitten uusimman rekrytointitutkimuksen. Tällä kertaa siihen vastasi 158 HR-ammattilaista. Mielenkiintoisinta tutkimuksessa oli neljän kärki asioista, jotka vaikuttavat rekrytointipäätökseen.

Näihin neljään työnhakijaan liittyvään väittämään oli 75% tai yli, pitänyt Erittäin tärkeänä tai Tärkeänä rekrytointipäätöstä tehdessä. Mikä sitten oli neljän kärki rekrypäätösten takana? Ne olivat:

  1. motivaatio työtehtävää kohtaan 
  2. persoonan sopivuus tiimiin 
  3. luonnetyypin sopivuus tehtävään 
  4. arvot / sopivuus yrityskulttuuriin. 

Mielenkiintoiseksi päätöksenteon taustalla olevien neljän kärjen tekee se, mikä tutkimuksesta nyt täysin puuttuu, että miten näitä ominaisuuksia rekrytoinnissa arvioidaan. Varsinkin, miten persoonan sopivuus tiimiin todetaan? Tehdäänkö ensin tiimistä analyysi ja sitten haetaan tiimiprofiiliin täydentävää tyyppiä? Saanen epäillä vahvasti.

Työnhakijan näkökulmasta kuitenkin positiivista oli hakemusten määrä keskimäärin yhtä rekrytointia kohden.

Hakemusten määrä liikkui 20-29 kpl rekrytointia kohden 24%:ssa rekrytoinneista. Vain 7%:ssa rekryistä tehtävä sai yli sata hakemusta. Ei niin mahdotonta kuitenkaan?


Koko tutkimuksen voit ladata Duunitorin sivuilta.

 

9.5.2016

CV ei kerro pelkästä työkokemuksesta

Kun aloin 16-vuotiaana hakea kesätöitä, huomasin, että monissa hakuilmoituksissa vaadittiin ansioluetteloa. Olin kuullut ansioluettelosta (CV), mutta en koskaan ollut saanut aikaiseksi tehdä itselleni sellaista. Se tuntui liian aikuismaiselta ja viralliselta. Viivyttelin sen tekemistä, koska pelkäsin, etten osaisi ja ettei minulla olisi tarpeeksi kokemusta. Lopulta äitini kannustamana päätin tehdä sellaisen.

Netistä löytyy paljon erilaisia malleja ja vinkkejä CV:n tekemiseen. Itse käytin Monster.fi sivuston mallia. Se on kätevä ja mielestäni siistin näköinen malli.  Uranuksen malli sopii erityisesti vähän työkokemusta keränneille henkilöille. Opin, että tärkeintä ei ole saada mahdollisimman monta eri työkokemusta listattua, vaan kertoa omista taidoistaan.

Itselläni työkokemusta oli kertynyt kaksi viikkoa kaupan hyllyttäjänä, mutta kun hetken mietin, huomasin osaavani vaikka mitä. Olen harrastanut näyttelemistä 12 vuotta, ollut koulun oppilaskunnassa ja harrastanut kansainvälistä leiritoimintaa 6 vuotta.

Työkokemuksen lisäksi tämän kaltaiset ominaisuudet kertovat ihmisestä paljon. Ennen kuin työkokemusta on kertynyt, CV:n voi täyttää harrastuksilla, mielenkiinnonkohteilla, kielitaidolla ja mahdollisella muulla osaamisella (esim. instrumentin soittaminen tai tietotekniikan taidot).

Oman kuvan lisääminen tuo pirteyttä ulkoasuun ja jos haluaa erottua joukosta kunnolla, voi kokeilla myös esimerkiksi visuaalisemman CV:n tekemistä. Siihenkin löytyy paljon erilaisia malleja netistä. Pääasia on, että CV todenmukainen ja persoonallinen.

Tsemppiä työnhakuun!
Tiia

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016.

3.5.2016

Työhaastattelun Top 5 vinkit

Työhaastattelu on se tilanne, missä teet työnantajaan vaikutuksen. Sinut on jo valittu haastatteluun hakemuksesi perusteella, joten tiedät heidän olevan sinusta kiinnostuneita edes jollain tasolla. Nyt on sinun tilaisuutesi saada heidät haluamaan juuri sinut.

Ensivaikutelma on erittäin tärkeä, silmiin katsominen ja reipas tervehtiminen ovat ensimmäiset asiat, jotka teet, joten niihin on panostettava.

Haastattelija on kiinnostunut sinusta, joten ole sinä myös heistä firmana. Jos sinulta kysytään, onko lisäkysymyksiä, on hyvä aina vastata kysymyksillä.

Tutustu firmaan ennen haastattelua. Se auttaa sinua keksimään lisäkysymyksiä ja sen avulla voit osoittaa, että olet tietoinen ja kiinnostunut heidän toimintatavoistaan.

Haastattelussa on hyvä olla rento olemus, mutta kuitenkin ammattimainen asenne. Omana itsenään oleminen on luonnollisin ja paras tapa antaa hyvä kuva itsestäsi. Valehtelu ja roolin vetäminen huomataan useasti.

TOP 5 vinkit:
  • Ole itsevarma ja ylpeä itsestäsi
  • Katso silmiin
  • Älä esitä mitään mitä et ole
  • Ole kiinnostunut
  • Esitä kysymyksiä 

Terveisin,
Mikko Mahon
Ammattityönhakija vuodesta 2002

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016. 

25.4.2016

Ei liity muhun mitenkään – LinkedIn

Nykyään verkostoituminen on sana, joka tulee vastaan joka kulmalla. Verkostoitua pitää työelämässä, opinnoissa, sosiaalisessa elämässä - ihan kaikessa. Ja missä se olisikaan nykymaailmassa helpompi tehdä kuin mobiilisovelluksessa.

Hyviä esimerkkejä sosiaalisen elämän verkostoitumiseen ovat Facebook, Instagram ja Twitter. Entä kun verkostoitumista tulisi hyödyntää työnhaussa? Miten erottua esimerkiksi Facebook-profiililla edukseen työnhakutilanteessa tai miten löytää töitä Instagramista. Mahdollista varmasti, mutta väliin on tullut LinkedIn. Moni varmasti on kuullut palvelusta, mutta kuinka moni loppujen lopuksi tietää mistä on kyse ja miksi vaivautua tekemään taas yksi profiili sosiaaliseen mediaan?

LinkedIn on luotu nimenomaan helpottamaan ammattimaista verkostoitumista sekä työnhakua. Ideana olisi luoda kontakteja ja päivittää profiiliaan. Profiilista tulisi tehdä mahdollisimman ammattimainen, mutta myös persoonallinen. Profiili kannattaa pitää mahdollisimman tarkasti ajan tasalla. Siihen kannattaa mahdollisesti lisätä suositteluja työnantajiltasi ja kertoa rohkeasti erityisosaamisistasi.

Luo profiilista sinua itseäsi parhaimmillaan kuvaava. Mahdollinen työnantaja voi käydä milloin vain katsastamassa profiilisi, joten kannattaa pitää huoli siitä, että profiili näyttää juuri siltä kuin sen pitäisi.

Miten LinkedIn auttaisi löytämään työn? 


LinkedInissä voit seurata yrityksiä ja ryhmiä ja osoittaa kiinnostuksesi tiettyä alaa, yritystä tai työpaikkaa kohtaan.

LinkedInissä työnantajat voivat käydä katsomassa esimerkiksi työnhakijoidensa profiileja ja niiden perusteella vertailla hakijoita. Tässä tilanteessa on hyvinkin mahdollista, että työnantaja kiinnostuu enemmän henkilöstä, joka on panostanut profiiliinsa ja todella tehnyt siitä omannäköisensä: rehellisen, mutta kiinnostavan.

Moni varmasti ajattelee, että LinkedIn kuuluu ”isommille herroille”, eikä niinkään ensimmäistä työtään hakevalle, työttömälle tai kesätyönhakijalle. Pötypuhetta. Mikä olisikaan sen parempi tapa herättää huomiota työnantajassa tai erottua joukosta?
LinkedIn mahdollistaa, että sinut tullaan nähdyksi ja huomioiduksi. Itse voit vaikuttaa siihen kuinka laajasti ja mikä kohderyhmä sinut huomioi. Ole aktiivinen ja rohkea! Uskalla kertoa mielipiteitäsi ja ajatuksiasi, mutta älä unohda ammattimaisuutta. LinkedIn liittyy myös sinuun, jos annat sille mahdollisuuden, et tule katumaan.

Terveisin, Julia

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016.

18.4.2016

Erotu työhakemuksellasi

Työnantajalle voi tulla kymmeniä tai jopa satoja työhakemuksia. Työhakemus kirjoitetaan perinteisesti Word-tiedostoon, ja siinä kerrotaan kliseisesti samat asiat mitä n. 100 muutakin hakijaa kertoo.

Työhakemuksen läpi täytyy kuulua oma äänesi. Sen sijaan, että se olisi ”robottimaisella” tyylillä kirjoitettu A4- Word tiedosto, tekstin kannattaisi olla inhimillinen ja helposti lähestyttävä.

Älä toista hakemuksessa ansioluettelosta ilmeneviä työtehtävien kestoja, esimerkiksi ”olin kuukauden siellä ja vuoden täällä”, vaan nosta esille lyhyesti ja konkreettisesti saavutukset ja tärkeimmät työtehtävät, esimerkiksi ”onnistuin kasvattamaan myyntiä, sain hyvää palautetta, opin vastuuta”.

Älä siis kerro viimeisimpiä ulkomaanreissuja tai muuta turhaa, mitkä eivät kerro osaamisestasi ja kyvyistäsi.

Ulkoasultaan työhakemuksen kannattaisi olla visuaalinen, mutta ei liian visuaalinen. Esimerkiksi hieno taustateema (esimerkiksi värillinen teema) voi olla hyvä, mutta ei mitään 3D-animaatioita jotka kuormittavat sekä tietokoneen että lukijan kykyjä.

Tallenna työhakemus Word- tiedoston sijaan PDF-tiedostona, koska PDF-tiedosto on ”lukittu” ja se on helpompi luettava ja printattava. Jos lähetät Word- tiedoston, se aukeaa muokattavana versiona työnantajalle.

Ole luova ja käytä mielikuvitusta työhakemusta luodessa! Tässä hyvä esimerkki kuinka erottua joukosta.

Terveisin, Eemi

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016. 

11.4.2016

Työnhaku ilman työkokemusta

Moneen työhön haetaan työntekijää oikeanlaisella työkokemuksella. Miten sitten voi hakea töitä ilman työkokemusta? Kun kokemusta ei ole, sitä kannattaa alkaa etsimään esimerkiksi koulutuksen tai vapaa-ajan harrastusten kautta. Myös oma aktiivisuus vapaaehtoistyön tai luottamustehtävien parissa on hyvä apu.

Itsenäinen osallistuminen edes pienissä määrin voi olla osoitus omatoimisesta ja ahkerasta henkilöstä. Moni työnantaja haluaa työntekijöidensä olevan kiinnostunut juuri tietystä työstä. Siksi töitä hakiessa mielestäni auttaa, jos on olemassa konkreettisia tilanteita, joissa olet kohdannut tietynlaista toimintaa.


Esimerkiksi omissa harrastuksissa tai projekteissa voi olla samankaltaisia piirteitä kuin haettavassa olevassa työssä. Näiden kautta voi osoittaa, että oikeaa kiinnostusta työtä kohtaan löytyy.

Työhakemus kannattaa rakentaa ottaen huomioon työn ominaisuudet. Toki vanhoja työhakemuksia voi käyttää pohjina, mutta samaa hakemusta ei kannata lähettää sellaisenaan moniin paikkoihin. Työn luonteet ja haettavat ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat yleisesti.

Myös hakemuksen muodollisuuden tärkeys vaihtelee mielestäni työpaikan mukaan. Tietenkin kielellisesti hakemuksen tulee olla kunnossa, mutta hakiessa luovuutta vaativaan työhön, voi persoonallisuuden tuominen enemmän esille olla hyväksi.

Terveisin, Julia

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016. 

3.4.2016

Ulkomaille harjoitteluun

Kansainvälistymistä tarjotaan opiskelijoille nykyään joka tuutista, ja esimerkiksi Erasmus-ohjelma on tehnyt Eurooppaan lähtemisestä todella helppoa. Opiskelijavaihto on hieno kokemus, joka lisää kielitaitoa, itsevarmuutta ja ymmärrystä muita kulttuureita kohtaan. Hieno juttu, mutta kuinka hyvin CV:ssä vilahtava merkintä vaihtovuodesta jää työnantajan mieleen, kun sama kokemus on joka toisella hakijalla ja mielikuva Erasmus-vaihdosta on opiskeluksi naamioitu ryyppyreissu?

Tulevaa työelämää ajatellen kannattaakin selvittää myös muut vaihtoehdot ulkomaille lähtöön, sillä niitäkin on. Varteenotettava vaihtoehto on työharjoittelu – miksi ei löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja hankkisi ulkomaankokemuksen lisäksi arvokasta työkokemusta?

Itse päädyin harjoitteluun, kun Saksassa vietetyn vaihtovuoden jälkeen veri veti uudestaan ulkomaille, eikä kaltaisilleni generalistihumanisteille tuntunut Suomessa löytyvän millään edes kesätöitä. Tiesin että wieniläisen yliopiston kansainvälisten asioiden toimistoon oli aiemmin haettu harjoittelijoita Suomesta, joten kyselin mahdollisia paikkoja sähköpostilla. Näin pääsin hakemaan paikkaa ennen kuin sitä oli edes julkistettu.

Työtehtäväni olivat pitkälti sähköposteissa, papereissa ja Excel-taulukoissa uimista, mutta vaikka harjoittelu olisi ollut pelkkää kahvinkeittoa, ei kokemus olisi siltikään mennyt hukkaan. Vaikka kielitaitoni ja kulttuurintuntemukseni olivat keskivertoa paremmat jo valmiiksi, opetti vieraassa ympäristössä työskenteleminen eri tavalla käyttämään kieltä virallisemmissa konteksteissa ja huomioimaan paikallisen työkulttuurin.

Itävallassa esimerkiksi ei ole lainkaan sama, ketä maisteria ja tohtoria puhuttelet milläkin tittelillä, ja hierarkkisessa työympäristössä luoviminen vaatii rennolta suomalaiselta hieman totuttelemista. On sanomattakin selvää, että tällaiselle ymmärrykselle on kansainvälistyvässä työelämässä tilausta.


Toisin kuin vaihdossa, harjoitteluun lähtee yksin eikä siellä yleensä ole samanlaista kohtalontovereiden verkostoa tarjolla. Uudessa ympäristössä pärjääminen tuokin terveen egobuustauksen ja pienentää maailmaa: Näinkö helppoa ulkomaille lähteminen todella on? Uudet kokemukset avaavat aina uusia ovia.

Ulkomaanharjoittelun jälkeen on helppo hakea muita kansainvälisiä pestejä ja saada niitä. Itse tuskin olisin saanut tulevaksi kesäksi unelmieni harjoittelupaikkaa suurlähetystöstä Sveitsistä pyörittelemättä ensin saksankielisiä papereita Itävallassa.

Harjoittelupaikkojen hakemiseen pätee samat säännöt kuin työnhakuun yleensä: ole aktiivinen, kysele itse ja perehdy hakuprosessin muodollisuuksiin. Ainakin Saksassa ja Itävallassa harjoitteluilmoituksille löytyy netistä omia portaalejaan, ja mielenkiintoisia yrityksiä kannattaa lähestyä myös oma-aloitteisesti.

Korkeakoulujen matkaraporteista voi löytää vinkkejä, minkälaisissa paikoissa muut ovat olleet. Kieltä harvemmin tarvitsee osata natiivin lailla, mutta tässä tapauksessa enemmän on enemmän, joten käytä kieltä jo hakuvaiheessa rohkeasti.

Entäpä sitten kun harjoittelu on tehty, ja työnhaku on taas edessä? Muista että kansainvälisyys on paljon muutakin kuin kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta. Vieraassa ympäristössä toimiminen kehittää itsevarmuutta, uteliaisuutta, improvisointikykyä ja rohkeutta yrittää, ihan vain muutaman mainitakseni. Työnantaja ei näitä osaa välttämättä ajatella, joten älä unohda tuoda niitä itse esiin.

Terveisin, Meeri
Tutustu Meerin Lapasesta lähti -blogiin tästä.

Kirjoittaja opiskelee saksan kieltä ja kulttuuria Tampereen yliopistossa ja ravaa Keski- Euroopassa.


28.3.2016

Kesätyöpaikka 30 minuutissa

Nykyään on jo kirjoitettu paljon erilaisia ohjeita ja vinkkejä liittyen työhakuprosessiin: miten laaditaan paras ansioluettelo, onko videohakemus parempi kuin perinteinen kirjallinen, kuinka työnhakija voi erottua muista työhaastattelussa jne..

Nykyisessä hektisessä maailmassa on yhtä tärkeää olla oikeassa paikassa ja ajassa sekä toimia siellä nopeasti. Näin tein minäkin, kun törmäsin rekrytointitapahtumassa potentiaaliseen työnantajaan.

Nykyään maailma on hektinen paikka. Tärkeää on olla oikeassa paikassa ja ajassa, osata reagoida nopeasti eteentuleviin mahdollisuuksiin. Näin minäkin tein, kun törmäsin rekry-tapahtumassa potentiaalisen työnantajaan ja sen tarinan kerron nyt.

Tapahtumassa olin työntekijänä kouluni osastolla, jossa annoimme vinkkejä muille kävijöille miten voi onnistua työnhaussa. Tauolla menin tutustumaan muihin osastoihin ja huomasin mukana olevan ravintolan, johon olen hakenut edellisenä vuonna, mutta en päässyt edes haastatteluun. Menin kyselemään mitä olisi tarjolla tänä vuonna ja kerroin että olen kiinnostunut työpaikasta ravintolassa jos on avoimia.

Minua pyydettiin täyttämään hakulomake ja samalla kerroin oman ammatillisen taustani. Se oli juuri se tilaisuus ensivaikutelmalle, jota ei pääse tekemään toista kertaa, joten piti olla oma itseni ja luonteva, mutta samalla rohkea ja itsevarma. Ja oikealla asenteella.

Lopuksi lupasin lähettää heille oman ansioluetteloni. Olen ennenkin etsinyt työpaikkaa ravintoloista, joten valmis hakemus ja CV olivat sähköpostissani. Pienen muokkauksen jälkeen pystyin lähettämään ne saman tien älypuhelimeni avulla, millä osoitin aidon kiinnostuksen avoimesta työpaikasta.

Tästä se taikuus vasta alkoi. Noin 10 minuutin jälkeen tuli vastaus siitä, että paikka on minun ja jos otan sen vastaan pitää vastata heti. Ja taas otin puhelimen avuksi: lähetin heti vastauksen että otan paikan vastaan.

Parin minuutin kuluttua tuli vastaus, että työt saa aloittaa kesäkuussa ja keväällä minut kutsutaan tutustumaan paikaan. Asia oli pihvi!

Näin henkilökohtainen esittäytyminen ja nopea toiminta auttoivat saamaan työpaikan. Tapauksissa, joissa henkilökohtainen esittäytyminen ei ole mahdollista, nopea toiminta voi olla ratkaisevaa. En ole yhtään varmaa, että olisin saanut paikan, jos olisin lähettänyt hakemuksen illalla kotoa, kun pääsin koneen ääreen.

Suosittelen kaikkia pitämään tärkeimmät tiedostot mukana puhelimessa ja käyttämään kaikki mahdollisuudet tilaisuudet kertoa itsestään. Pitää takoa, kun rauta on kuuma!

Terveisin, Vitalia

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016.

20.3.2016

Työnhaku Alankomaissa

Työmarkkinat ovat hiljalleen nostamassa päätään Alankomaissa ja tämä vaikuttaa myös kansainvälisen henkilöstön työllistymiseen positiivisesti. Yritykset ovat kuulemma alkaneet jälleen laajentaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille ja onkin odotettavissa, että trendi jatkuu.

Kymmenen vuoden Alankomaissa asutun taipaleen aikana olen tutustunut eri tapoihin olla palkkatyössä. Olen ollut henkilöstövuokrauksen kautta kivoissa duuneissa mutta myös suoraan palkattuna kansainvälisissä organisaatioissa. Vuosien aikana sain paljon työkokemusta, kontakteja ja löysin oman alani. Alankomaat on täynnä eri alojen kansainvalisiä firmoja, joten työmahdollisuuksia on todella paljon.

Henkilöstövuokrauksen kautta saatu työ tapahtuu kansainvälisessä organisaatiossa. Hollannin kielen taito ei ole lainkaan välttämätöntä.Työkieli on silloin aina englanti, joten on tärkeää että kielitaito on hallussa. Muista kielistä, kuten Saksasta tai Ranskasta on myös ehdottomasti etua. Paikkoja, joissa suomen kielta tarvitaan, on harvoin avoinna..

Lukuisat paikalliset henkilöstönvuokraustoimistot, niin sanotut “temp agencies”, ovat erikoistuneet kansainvälisiin työnhakijoihin. Ne ovat vasta Alankomaihin muuttaneelle suomalaiselle helpoin tie työpaikkaan. Tyypillinen ”temppi” on korkeasti kouluttautunut noin 20-30 vuotias lapseton mies tai nainen. Useimmat ovat vasta maahan muuttaneita työnhakijoita esimerkiksi toisista Euroopan maista. Heillä ei ole etukäteen hankittua työtä Alankomaissa, eivätkä he ole jonkin kansainvälisen yrityksen lähettämiä ekspatriaatteja.

Tyypillisesti työsopimus ”temppinä” on kolmesta kuukaudesta maksimissaan vuoteen. Näin työntekijä saa paljon kaivattua työkokemusta ja kontakteja, jotka ovat välttämättömiä jatkossa.

Tyypillisesti työntekijä kiertää useita kansainvälisiä firmoja pätkätöitä tehden ja palkka tulee henkilöstövuokrausfirmasta. Samalla voi tietysti hakea työpaikkaa suoraan jostain kansainvälisestä organisaatiosta.

Yleensä työntekijä haluaa kuitenkin jossain vaiheessa pois henkilöstövuokrauksen kierteestä kohti vakaampaa leipäpuuta. Vakituisen työsuhteen saaminen on kuitenkin käymässä harvinaiseksi, eikä se lohkea yleensä ihan heti..

Alankomaissa tuli 1 heinäkuuta 2015 voimaan lakimuutos, jonka mukaan työntekijää ei voi palkata pätkätyösopimuksilla kauempaa kuin kaksi vuotta. Työnantaja saa tarjota työntekijälle kolme pätkätyösopimusta korkeintaan kahden vuoden aikana. Mikäli neljäs perättäinen työsopimus tarjotaan, on sen oltava laatuaan vakituinen.

Vastaavasti, mikäli työntekijä on pätkätyössä pidempään kuin kaksi vuotta, tulee hänen tehtävänsä vakinaistaa. Toisaalta lakimuutos estää työnantajaa pitkittämästä pätkätoitä. Huono puoli on se, ettei moni työnantaja halua antaa vakituista työsopimusta työntekijälle riippumatta taidoistasi ja panoksestasi. Se nimittäin lisäisi työnantajan velvollisuuksia. Mieluummin palkataan uusi työjuhta.

Henkilöstönvuokraustoimistojen kanssa avainasemassa on tiivis, lähes agressiivinen, yhteydenpito. Työnhakijoita on tuhansia, joten rekrytoijat eivät välttämättä kiinnitä huomiota hakemukseesi tai persoonaasi. Kohtelu voi alkuun olla jäätävää.

Mikäli lähetät hakemuksen mielenkiintoiseen työpaikkailmoitukseen, soita heti seuraavana päivänä perään. Kysy, onko hakemuksesi tullut perille ja minkälaisella aikataululla hakuprosessin odotetaan etenevän.

Hakuprosessin alussa on tärkeää päästä sisäänottohaastatteluun, jotta henkilöstönvuokraustoimisto voi tehdä sinusta kandidaattiprofiilin. Se ei vielä takaa työpaikkaa, mutta voit tavata rekrytoijat kasvotusten ja tivata heiltä vinkkejä työn hakemisesta.

Alankomaihin on helpompi tulla töihin ja asumaan kuin moneen muuhun Euroopan maahan. Englanninkielellä pärjää pitkälle, vaikka virallisissa asioissa hollantia tarvitaakin. Maassa asuu valtavasti ulkomaalaisia, myös suomalaisia, joten samanhenkistä seuraa löytää melko vaivattomasti.
Alankomaat onkin hyvä vaihtoehto niille, jotka halajavat työ – ja elämänkokemusta ulkomailta.

Kansainvälisille kandidaateille:
http://www.undutchables.nl/
http://unique.nl/en
https://www.adamsrecruitment.com/
http://www.bluelynx.com/
https://www.randstad.nl/werknemers/vacatures/vakgebied/callcentermultilingual http://www.internationalpeoplesolutions.com/

Terveisin, Kati Abi Khaled

Kirjoittaja on Alankomaissa asuva monikulttuurisen perheen äiti ja kansainvälisen muuton ammattilainen.

Katin Wanderlustmanaged -blogi

13.3.2016

8 oppia oman osaamisen markkinoinnista verkossa


Heittäytyessäni aktiiviseksi työnhakijaksi halusin kokeilla millä tavoin voisin esitellä osaamistani verkossa. Olen markkinoinnut työnhakuani sosiaalisen median eri kanavissa, joita tässä blogissa on jo aiemmin käsitelty.

Nyt jaan kahdeksan vinkkiä kokemuksistani ja opeistani:

1)  Tunnettuutta verkossa ei rakenneta päivässä eikä viikossa. Tämä totuus pätee myös työnhakuun. Tarvitaan pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä.

2)  Sosiaalinen media voi olla yksi työnhakusi työkalu. Homma ei kuitenkaan toimi siten, että julkaiset kerran jotain sisältöä verkkoon ja sitten unohdat koko jutun. Nimittäin verkkoon tulvii jatkuvasti lisää materiaalia ja muita työnhakijoita ja asiantuntijoita. Joten jos haluat pysyä tietovirran pinnalla ja löydettävissä, sinun tulee olla aktiivinen verkossa ja päivittää Some-kanaviasi.

3)  Valitse kanavasi harkiten. Mieti missä kohderyhmäsi liikkuu ja miten se viestii. Valitse kanavasi sen mukaan. Pohdi onko sinun kohderyhmäsi lainkaan aktiivinen verkossa, vai saavutataisitko parhaat tulokset ehkä jonkin muun kanavan kautta?

Mitkä ovat oman alasi parhaimmat kanavat? Vaikka Pinterest tai Periscope olisivatkin innovatiivisinta hottia rekryrintamalla, ne eivät välttämättä ole sinun työllistymiseesi avainkanavia.

4) Mieti myös tyyliä. Vaikka meemejä jakamalla saisit näkyvyyttä, mieti tavoitatko niillä oikean kohteesi, vai tarvitaanko siihen myös muuta?



5)  Pidä yllä vain niitä kanavia, joissa kykenet olemaan aktiivinen. Ei kannata turhaan kantaa huonoa omaatuntoa päivittämättömistä Facebookin sivuista. Mieti pystytkö parantamaan, jos et, hylkää toimimaton kanava raa’asti.

6)  Mittaa. Jokaisesta palvelusta saa tietoja siitä, kuka, missä ja miten materiaaliasi on käyttänyt/nähnyt. Mittaamalla tiedät käytätkö oikeita kanavia ja teetkö sen oikein. Käytä aikasi tehokkaasti asioihin, joilla on oikeasti vaikutusta.

7)  Jos haluat tuloksia verkossa ja sosiaalisessa mediassa, sinun täytyy myös viihtyä siellä. Hommaa ei välttämättä tarvitse osata ennalta, mutta matkanvarrella sitä täytyy oppia rakastamaan. Ainakin, jos haluaa tuloksia. Päälleliimattu ”brändäys” ei toimi.

8)  Internet ja SOME toimii parhaiten muiden medioiden tukena. Esimerkiksi itse olen kokenut parhaaksi tavaksi yhdistää suorakontaktoinnin, ammattitapahtumissa käynnit eli jalkautumisen ja sosiaalisen median.

Katriinan työnhaku tuotti tuloksia ja hän on jo työllistynyt! Tsemppiä kaikille työnhakuun!

~ ~ ~ ~ ~
Kirjoitus on kirjoitettu yhteistyössä by Katriina & Jopport  ajatuksella #sharingIScaring


ps. löydät kaikki Katriinan työnhaun digistrategian kirjoitukset klikkaamalla avainsanaa "digistrategia" 

6.3.2016

Opiskelun ja työnteon yhdistäminen

Olen nyt opiskellut ammattikorkeakoulussa hieman yli vuoden, ja koko tämän ajan olen tehnyt myös töitä opintojeni ohessa. Työaikani ovat aina painottuneet iltoihin ja viikonloppuihin, joten siitä ei ole syntynyt ongelmia itse koulussa käymisen kanssa. Minusta työt ja opiskelut ovat aina kulkeneet käsi kädessä – toisaalta en myöskään katso pahalla niitä, jotka eivät käy töissä opintojensa aikana.

Mielikuvaani saattaa vaikuttaa se, etten ole itse koskaan vain käynyt koulussa kolmannen asteen opintojeni aikana, tai että myös monet opiskelijaystäväni käyvät töissä. Suurimmat syyt siihen, miksi teen töitä opiskelujeni ohella ovat raha ja työkokemus. Siitä päästäänkin aiheeseen, joka herättää minussa suuria tunteita – opiskelijoiden tulorajat.

Ymmärrän tulorajojen tarkoituksen ja että niitä tarvitaan, mutta en usko työnteosta rankaisemiseen. En ole vielä koskaan joutunut maksamaan opintotukiani takaisin Kelalle, mutta olen joutunut kauhulla laskemaan vuositulojani.

Mielestäni tulorajoja voitaisiin hieman nostaa, ettei yhä useamman opiskelijan tarvitsisi turvautua vanhempiinsa tai opintolainaan, kun tuet ja rajattu palkka eivät riitä mielekkään elämän ylläpitämiseen.

Mielekkäällä tarkoitan sitä, ettei jokaisella kauppareissulla tarvitse valita sitä halvinta vaihtoehtoa, ja että rahaa riittää myös kivoihin juttuihin, kuten leffalippuihin, salikorttiin tai uusiin juoksukenkiin. Minulla on ollut onnea, sillä kaikki työnantajani ovat kannustaneet minua opiskelemaan.

Muistan tietysti myös tilanteita, joissa työajat ja koulutehtävien deadlinet ovat riidelleet keskenään. Vaikeinta oli opiskella nollasopimuksen kanssa, kun työvuoroja tarjottiin pahimmillaan yhden päivän varoitusajalla. Korkea työmoraalini sai minut aina ottamaan työt vastaan, vaikka ilta olikin suunniteltu kouluhommien tekemiseen.

Tällä hetkellä työskentelen sopimuksella, joka antaa tilaa menojen suunnitteluun ja työtunteja on sopivasti. Esimieheni on myös todella joustava, jos tarvitsen vapaata koulun puolesta tai esimerkiksi tenttiviikolla. Oma tilanteeni on siis idyllinen, mutta monella muulla ei ole.

Toivoisin siis vielä parempaa joustavuutta työnantajien taholta opiskelijoita kohtaan. Jos halutaan vähemmän tunteja, jotta voisi keskittyä paremmin opiskeluihin, se on mielestäni ymmärrettävää. Monet tuttuni ovat kertoneet omista kokemuksistaan, miten pyynnöt työtuntien vähentämisestä pääsykokeita tai opiskeluja varten ovat menneet kuin kuuroille korville.

Uskon siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi opiskelija tekee töitä, ja sekä opiskeluun että työntekoon saadaan enemmän joustovaraa. Paljon on töitä tehtävänä asian eteen, mutta paljon on myös jo saavutettu.

Terveisin, Henna

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016.
 

28.2.2016

Työelämää Turkissa

Saavuin aikoinaan Turkkiin suomalaisen matkanjärjestäjän palvelukseen. Tilanne oli ihanteellinen ulkomaille töihin siirtyvän kannalta. Vaikka työskentelin Turkissa, ympärilläni oli suomalainen tuttu työverkosto, suomalainen palkka ja työsopimus, mutta samalla monikulttuurinen työyhteisö, jossa opin yhtä ja toista turkkilaisesta työelämästä.

Jättäessäni matkailumaailman siirryin Turkissa sijaitsevan Suomen suurlähetystön palvelukseen. Samalla vaihtui työsopimus paikallisen sopimuksen piiriin sekä siirryin paikalliseen sosiaali- ja eläkejärjestelmään. Pehmeänä laskuna Turkin työmaailmaan toimivat monikulttuurinen työympäristö, mielenkiintoiset tilanteet ja vahva suomalainen ilmapiiri työpaikalla.

Kulttuurieroja


Työympäristöt, joissa työskentelin turkkilaisten ja suomalaisten kanssa olivat oivallisia paikkoja oppia läksyjä turkkilaisuudesta. Kun suomalaiset söivät salaattinsa nenä kiinni tietokoneessa, suuntasivat turkkilaiset porukalla syömään, jokainen lounastunnin minuutti hyödynnettiin sosialisointiin toisten kansssa.

Kellon lyödessä viisi, tipahti turkkilaisen työkaverin kynä ja ovi kävi. Usein ylitöitä ahersivat suomalaiset, varmistellen vielä kerran että kaikki on varmasti hoidettu. Suomalaisiin luotiin vihaisia katseita, ellei hän ymmärtänyt ottaa osaa työkavereiden henkilökohtaisiin murheisiin. Työkaverin sairastuminen tai tämän sukua kohdannut kuolemantapaus surtiin turkkilaisten kesken yhteisöllisesti, sairaalle työkaverille soiteltiin tunnin välein ja tarjouduttiin avuksi.

Suomalaisilla oli kiire töihin, "otan osaa" huikattiin ovelta eikä sairaille soiteltu, etteivät vaan häiriinny. Kulttuurien kuiluja, joita on vaikea ratkoa työmaailmassa. Suomalainen suorittaa, turkkilainen sosialisoi.

Turkissa naisista noin kolmannes on mukana työelämässä. Suurien elintaso- ja kulttuurierojen maassa syyt ovat moninaisia ja alueellisia. Osa ei tee töitä kulttuurisyistä, sillä ajatellaan että naisen tehtävä on hoitaa kotia ja perhettä.

Yksityinen sektori on raaka työympäristönä, ikärasismia ei salailla ja ammattiliitot ovat heikossa asemassa. Työpaikka saattaa mennä hetkessä eikä 9kk pituisella pienellä työttömyyskorvauksella elä. Jos työpaikka menee alta rakenteellisten muutosten vuoksi, joutuu työnantaja kuitenkin maksamaan erorahat.

Nopea tempo, lyhyet työsopimukset


Turkkilaiset ovat tottuneet työmaailman nopeaan tempoon, lyhyet työsopimukset ja pätkätyöt ovat osa yksistyistä sektoria. Moni nuuhkii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ja työpaikkaa ollaan valmiita vaihtamaan nopeasti. Turkkilaisessa työmaailmassa kannattaa unohtaa monet Suomessa opitut hyveet, ahertaminen ja rehellisyys eivät aina johda ylöspäin, vaan saattavat kääntyä itseään vastaan.

Turkissa lounas on tärkeä työelämässä
Turkkilainen on tottunut taistelemaan paikastaan jo tarhasta asti, nyrkein tai ovelin ottein. Kannattaa tiedostaa, että työmaailmassakin jokainen ajaa omia etujaan ja häikäilemättömyys voi tulla suomalaiselle puun takaa.

Viisas työntekijä tunnustelee työpaikan ilmapiiriä ja etsii liittolaisia itselleen, uhraa aikaa työkavereilleen ja hyväksyy aina kutsun lounaalle tai teelle.

Hierarkisessa yhteisössä pomo on pomo, hyvissä työpaikoissa hän onnistuu luomaan perheellisen ilmapiirin, jossa on itse ikäänkuin isä- tai äitihahmona työntekijöille.

Työpaikkoihin suhteilla


Turkissa suhteet ovat äärimmäisen tärkeitä ja työhaastattelussa ylimmälle sijalle voi nousta kun on tutun tuttu, ei välttämättä pätevin. Kuulostaa ehkä vääryydeltä suomalaisesta näkökulmasta, mutta turkkilaisessa yhteiskunnassa arvomaailma on monissa asioissa toisenlainen. Tehokkuutta ja taitoja tärkeämmiksi nousevat monesti ihmissuhteet. Totuus onkin, että suurin osa työpaikoista jaetaan suhteilla. Niitä onkin vaalittava, sillä jokainen uusi tuttavuus on uusi mahdollisuus.

Työpaikkoja voi etsiä esimerkiksi kahden suurimman työpaikkoja ilmoittavan nettipalvelun välityksellä, kariyer.net ja yenibiris.com. Sivustoille päivittyy eri alojen työpaikkoja päivittäin ja palveluita on näppärä käyttää.

Turkissa työskennelläkseen ulkomaalaisena tarvitsee aina työluvan. Työlupaa hakee työnantaja ja se on vaikea saada. Lisäksi työluvanhakuprosessi saattaa myös kestää. Turkin kielen taitoa vaaditaan, ellei satu työskentelemään kansainvälisessä yrityksessä.

Työpaikoista karsiutuvat myös automaattisesti ne, joiden ilmoituksissa pyydetään etteivät yli 30-vuotiaat vaivaudu tai varoitellaan venyvistä työajoista. Turkkilainen työpäivä sijoittuu länsirannikolla yleensä aikojen 09-18 tai 10-19 väliin ja lauantaikin on työpäivä eli työviikko 6 päiväinen.

Miten kävi ulkosuomalaisen äidin työmarkkinoilla?


Huomasin aika pian että 70% työpaikoista jää seulani ulkopuolelle käytännön syistä. Yhden iltatöitä tekevän aikuisen lisäksi, toinen ei voi tehdä vuorotöitä. Päädyin siis tekemään kaikenlaisia töitä kuten käännöksiä, antamaan suomenkielen tunteja ja äskettäin avasin oman vuokrapalvelusivuston Izmirin alueelle.

Paras puoli Turkin työmaailmassa on dynaamisuus ja nopeasti syntyvät uudet työpaikat, positiivinen ilmapiiri pienyrittäjille ja sosiaalinen aspekti työkavereiden kesken. Suhteiden luominen on mielenkiintoista. Miinuspuolina ovat työntekijän riittämättömät oikeudet, kova hierarkia ja epävarmuus.

Terveiset Turkista, Petra
Petran blogi: Ulkosuomalainen äiti

22.2.2016

Kesätyöt vs. kesäloma

Kesä lähestyy ja monet varmasti hakevat tälläkin hetkellä kesätöitä. Mutta onko väärin olla hakematta? Nykyään tuntuu, että yhä nuorempia ja nuorempia patistetaan kesätöihin, vaikka edes kaikille täysi-ikäisille töitä todella tarvitseville ei niitä tunnu riittävän edes niille parille hassulle lomakuukaudelle. Itse olen ollut vasta 18-vuotiaana ensimmäisen kerran töissä, eikä oikeastaan olisi tullut mieleenkään sitä aikaisemmin hakea.

Työkokemus on epäilemättä arvokasta, mutta mielestäni on kohtuutonta olettaa, että yläasteelta asti tehdään joka kesä töitä. Koululaiset ovat ansainneet lomansa. Tietysti on ihailtavaa, että ahkeria kesätyöntekijöitä löytyy. Heille kertyy omia säästöjä nuoresta asti.

Monet kuitenkin asuvat vanhemmillaan, eivätkä erityisesti tarvitse rahaa peruskouluaikana. Kesäloman pitäminen ei saisi olla millään lailla noloa tai hävettävää. Päinvastoin siitä voisi olla yhtä lailla ylpeä, että viitsii nauttia kesästä lomaillen.


Myöskään sitä ei tarvitse hävetä, että työpaikka ei yrittämisestä huolimatta osu kohdalle. Hakea tietysti kannattaa aina, jos kiinnostusta vain löytyy. Se on ilmaista harjoitusta tulevaisuutta varten. Ei ole kuitenkaan huono vaihtoehto esimerkiksi vain auttaa kotona tai isovanhemmilla, vaikka sitä ei pidettäisikään kesätyönä.

Olen itsekin viimevuosina pitänyt huolen, että kesästä jää muutama viikko itselleni. Onneksi sen tuntuu kaikki lähipiirissäni olevat ymmärtävän. Kesätöiden ei pitäisi aiheuttaa nuorille ylimääräistä stressiä koulun päälle, vaan olla kiva ajanviete lomailun lomassa.

Työnhaku on nykyään ehkä turhan vakavaa ja virallista, joten kaikilla ei senkään takia ehkä ole motivaatiota alkaa kirjoittaa työhakemuksia. Rennompi suhtautuminen aiheeseen voisi auttaa.

Terveisin,
Sonja

Kirjoittaja opiskelee matkailualaa Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja oli mukana tuottamassa Duunitehdas-rekrytointitapahtumaa helmikuussa 2016.

15.2.2016

Nuori – panosta itseesi, panosta työnhakuun!

Työnhaku on muuttanut muotoaan rajusti viimeisten vuosien aikana. Digitalisaatio on tuonut tähän elämän osa-alueeseen paljon uusia muuttujia jo olemassa olevien rinnalle. Aiemmin pelkkä avoimen hakemuksen lähettäminen tai suurempien yritysten massiivisiin hakemustietokantoihin oman CV -tietojensa tallentaminen saattoi riittää haastatteluun pääsemiseen. Tänä päivänä näin tuskin tapahtuu.

Lisääntyvä työttömyys koskettaa jokaista meistä jollakin tasolla ja viime vuosien uutiset työllisyydestä pullistelevat toinen toistaan synkempiä näkymiä. Tästä syystä päätin tarkastella asiaa positiivisten mahdollisuuksien ja käytännön vinkkien kautta. Yllättävän moni menestystarina on nimittäin saanut alkunsa vaikeina taloudellisina aikoina.

Kontaktoi rohkeasti


Sähköposti tai avoin hakemus ei välttämättä toimi. Oikeastaan koko avoimen hakemuksen käsite joutaisi roskakoriin. Yrityksen päättävissä asemissa olevilla henkilöillä on todennäköisesti jatkuva kiire ja ylitsepursuava määrä erilaisia tehtäviä hoidettavanaan. Tällainen arki on alituista priorisointia ja juuri sillä hetkellä oleva tärkein asia ei koskaan ole sattumanvaraisten työhakijoiden hakemusten selaaminen.

Kuulin eräällä luennolla, että noin 90 % työntekijöistä/hakijoista käyttää aikansa virallisiin hakukanaviin ja avoimien työpaikkojen etsimiseen, kun taas noin 90 % työnantajista käyttää aikansa verkostojensa ja omien työntekijöidensä potentiaalin läpikäymiseen. Käytännössä siis nämä kaksi toisiaan etsivää osapuolta ovat samoissa vesissä vain 10% käytetystä ajasta.

Avoimia hakemuksia parempia kanavia ovat erilaiset tapahtumat, puhelin, sosiaalinen media, käsinkirjoitettu kirje ja jopa yrityksen tiloissa käyminen ilman erillistä sovittua aikaa.

Kerro missä olet hyvä


Jokainen meistä on hyvä jossakin. Jos et vielä ole löytänyt vahvuuksiasi ammatillisesti niin mieti, löytyisikö niitä harrastuksiesi kautta. Iso apu työllistymiseen onkin tehdä riittävästi rehellistä itsetutkiskelua ja päättää, missä haluaa pärjätä.

Seuraava askel on miettiä, miten tällä toiminnalla voisi olla hyödyksi ja tuottaa rahaa. Lähes jokaisen kaupallisesti menestyneen organisaation tai henkilön ytimessä on toisten ihmisten auttaminen. Mieti siis mitä asioita meidän yhteiskunnassa, kaupungissa, lähiössä tai vaikkapa kerrostalossa voisi tehdä paremmin, nopeammin, halvemmalla, vaivattomammin ja niin edelleen.

Näitä ajatuspolkuja tallaamalla on syntynyt monta elämänmittaista uraa. Monet hakemukset ovat liian yleisluontoisia eivätkä kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon. Siksi sellaiset eivät usein avaa ovea edes siihen ensimmäiseen haastatteluun.

Ajattele siis jo etukäteen miten juuri sinun osaamisesi tuo lisäarvoa juuri kyseiselle työnantajalle. Ja muista, että meissä kaikissa on ääretön potentiaali!

Opi joka päivä


Suomessa arvostetaan korkeakoulutusta ja erityisesti yliopistokoulutusta hyvin paljon. Joskus kuitenkin tuntuu, että muodollinen pätevyys asetetaan turhan korkealle jalustalle. Monella maailman menestyneimmistä ihmisistä on hyvin yllättävä tausta, eivätkä tutkinnot ja eliittikoulut ole vaikuttaneet heidän menestyksensä polulla. Mutta yksi yhteinen tekijä heiltä kaikilta löytyy: opiskelu ja jatkuva oppiminen.

Mielestäni laadukas oppiminen vaatii kolme seuraavaa asiaa: oikean tahtotilan, asenteen ja nettiyhteyden. Ensimmäiseksi määrittelet missä sinä haluat olla paras, tahtotilan kautta. Seuraavaksi teet päätöksen, määrätietoisen oppimissuunnitelman, etkä anna koskaan periksi. Kolmanneksi valitset missä muodossa tieto parhaiten päähäsi uppoaa. Netin kautta jokaisen suomalaisen saatavilla on loputon määrä monipuolista materiaalia ääni/digikirjoja, videoluentoja jne.

Opiskele ja yritä oppia joka päivä, se ei vaadi koulutuspaikkaa eikä rahaa.

Ota vastuu motivaatiostasi


Kuvittele itsesi haastattelemassa ihmistä, jonka tiedät olevan huippuosaaja, mutta hänen äänenpainonsa on mollivoittoinen ja energiatasot alhaiset. Jostain syystä tällaisessa kohtaamisessa on vaikea innostua toisen osaamisesta.

Muista pitää siis itsesi energisenä huolehtimalla fyysisestä kunnostasi niin, että saat riittävästi unta, laadukasta ruokaa ja liikuntaa.

Henkinen hyvinvointi on puolet energiavarastostasi, joten vietä säännöllisesti aikaa perheesi, ystäviesi, harrastuskavereidesi kanssa tekemällä mielekkäitä asioita. Mikä ikinä pitääkin sinut onnellisena.

Kun elämän tärkeimmät perustekijät ovat kunnossa, niin ihminen on hyvin todennäköisesti energinen, motivoitunut ja positiivisesti virittynyt. Haasta itsesi ja ota vastuu omasta motivaatiostasi, niin pääset eteenpäin.

Ole rohkea


Itsensä syvällinen tunteminen on tie menestykseen, nöyryyteen ja kiitollisuuteen. Mieti omia rehellisiä arvojasi. Mikä sinulle merkitsee tässä maailmassa? Minkä haluaisit muuttuvan mielestäsi parempaan suuntaan? Mistä saat aidosti hyvää fiilistä?

Kun oma arvomaailma kirkastuu, on erittäin tärkeää, että työyhteisössäsi jaetaan samankaltaiset arvot. Tämä saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta hetken asiaa mietittyäsi on itsestään selvää että täysin erilaisella arvopohjalla toimiva yhteisö ei tule kestämään pitkään.

Kun aloitat uuden työyhteisön etsimisen arvojen kautta saatat löytää itsesi aivan uudelta toimialalta tai jopa uudesta ammatista. Oma yhteisösi saattaa hyvinkin löytyä myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Mieti myös vakavasti yrittäjäksi ryhtymistä. Yhä useampi työyhteisö toimii jo nyt yrittäjämäisesti ja palkka maksetaan suorituksen mukaan, ei niinkään tehtyjen työtuntien perusteella.
Muista tarttua toimeen ja haastaa itseäsi!

Hyvää ja aktiivista kevättä toivottaen,
Niko Heikkilä
Etsivä nuorisotyöntekijä


8.2.2016

Pinterest -ansioluettelo

Pinterest-ansioluettelo tai Pinterest- CV on noussut viime aikoina yhdeksi työnhaun kuumista teemoista. Netissä kuhistaan siitä, miten toinen toistaan hienompia ansioluetteloita työnhakijat ovat onnistuneet Pinterestiin luomaan. Kansainvälisten esimerkkien innoittamana päätin itsekin tehdä Pinterest-ansioluettelon työnhakuni tueksi.

Mikä ihmeen Pinterest?


Pinterest on ilmoitustaulutyyppinen palvelu, jossa käyttäjä kerää kuvia ja niihin liittyviä linkkejä omiin Pinterest-tauluihinsa valitsemiensa teemojen mukaan. Käyttäjä voi myös seurata muita käyttäjiä, tykätä muiden julkaisuista sekä poimia toisten julkaisemia kuvia omiin "tauluihinsa".

Muotiin ja kauneuteen liittyvien aihealueiden lisäksi Pinterestistä löytyy myös yllättävän paljon liike-elämään liittyviä sisältöjä.

Pinterest näkymää

Itselleni Pinterest oli jo entuudestaan tuttu palvelu – vaikka en ollutkaan käyttänyt sitä aktiivisesti ennen työnhaun aloittamista. Koska palvelun toimintalogiikka oli tuttu, minun oli helppo avata yksi tauluistani palvelemaan työnhakua. Ainoastaan kuvien lisääminen siten, että ne muodostavat mahdollisen visuaalisen kokonaisuuden, vaati hieman suunnittelua.

Pinterest-ansioluetteloni tavoitteena oli lisätä tunnettuuttani, sekä tuoda esille osaamistani jälleen kerran hieman eri näkökulmasta. Tavoitteenani oli myös ajaa liikennettä työnhaun sivustolleni. Tärkeiden tavoitteiden lisäksi taulun rakentaminen oli myös hauskaa, joten se toi mukavaa vaihtelua vakavamieliseen työnhakuun..

Pinterest-ansioluetteloni tavoitteena oli lisätä tunnettuuttani, sekä tuoda esille osaamistani jälleen kerran hieman eri näkökulmasta. Tavoitteenani oli myös ajaa liikennettä työnhaun sivustolleni. Tärkeiden tavoitteiden lisäksi taulun rakentaminen oli myös hauskaa, joten se toi mukavaa vaihtelua vakavamieliseen työnhakuun.

Toimiko Pinterest?


Omasta mielestäni Pinterest-ansioluetteloni ei tukenut omaa työllistymistäni lainkaan. Ehkä syy oli siinä, että en ollut käyttänyt Pinterestiä aiemmin aktiivisesti, joten minun täytyi alkaa yleisön hankkiminen nollasta. Tai siinä, että en jaksanut päivittää tauluani säännöllisesti, joten se pääsi hautautumaan Pinterestin syövereihin. Jonkin verran Pinterestistäkin toki liikennettä sivustolleni ohjautui, mutta uskaltaisin väittää, että yksikään kävijöistä ei tullut rekryaikeissa.

Se, että Pinterest ei minun kohdallani toiminut kovinkaan hyvin, ei toki tarkoita sitä, etteikö Pinterest-ansioluettelo voisi toimia paremmin muilla työnhakijoilla. Eli jos sinulla on jo vankka Pinterest-seuraajajoukko ja kaipaat vaihtelua työnhaun arkeen, lähde ihmeessä suunnittelemaan itsellesi myyvä Pinterest-ansioluettelo! Alkuintoa voit hakea vaikka minun Pinterest -ansioluettelostani, jota pääset kurkistamaan  tästä.

Terveisin, Katriina

 ~ ~ ~ ~ ~
 Kirjoitus on kirjoitettu yhteistyössä by Katriina & Jopport  ajatuksella #sharingIScaring

ps. löydät kaikki Katriinan työnhaun digistrategian kirjoitukset klikkaamalla avainsanaa "digistrategia" .

 

2.2.2016

Periscope puhuttaa

Periscope on rekrytoinnin viimeisin sosiaalisen media työkalu, jonka kautta tavoitellaan työnhakijoita. Periscope-palvelu tuli markkinoille vuonna 2015 ja se on Twitterin omistama ns suoratoistopalvelu. Palveluun rekisteröidyttyään käyttäjä voi lähettää suoraa videolähetystä valituille henkilöille tai rajoittamattomalle yleisölle eli julkisesti.

Lähetyksen loputtua, käyttäjä voi sallia tallennuksen katsomisen live-lähetyksen jälkeenkin. Katsojat voivat katsoa tallennustasi ja kommentoida sitä sekä "peukuttaa" Facebookin tapaan, mutta sydämillä. Tallenteen voi käyttäjä poistaa palvelusta milloin tahansa. Palvelu on käytetettävissä sekä mobiilissa (iOS/android) sekä tietokoneella.


Talouselämä -lehti uutisoi sivuillaan kauppaketju Lidlin käyttävän Periscopea ensimmäisenä kesätyörekrytoinnissa Suomessa. Talouselämän artikkelin mukaan Lidl perustelee Periscope lähetystä nuorten tavoitettavuudella.

Kymmenen minuuttia ennen Lidlin kesätyökamppaja Periscope -lähetyksen alkua sivuilla näkyi 197 seuraajaa valmiina odottamaan lähetystä. Lähetyksen aikana bongasin n 330 seuraajaa.

Tiettyä lähetystä katsoakseen on tiedettävä lähettäjän tarkka lähetysosoite. Lidlillä se oli www.periscope.tv/lidlsuomi. Joten ilman käyttäjätunnustakin voi lähetyksiä katsoa.

Hyvää palvelussa on vuorovaikutuksen mahdollisuus katsojien kanssa, mutta toisaalta sinnekin saattaa löytää ns. häiriköitä kommentoimaan jonnin joutavia.

Markkinointi&Mainontakin uutisoi "somen tärkeyden korostuvan rekrytoinnissa". Itse artikkelissa ei kuitenkaan kerrottu "somen tärkeydestä" vaan siitä että Lidl käyttää Periscopea kesätyökamppanjassaan. Kriittinen lukija kyseenalaistaa koko otsikon, sille kun ei löydy perusteita itse tekstistä.

Kanavien viidakko


Mielestäni sosiaalisessa mediassa on kanavia, joita voi käyttää hyväkseen hakiessaan työntekijöitä, mutta haasteet ovat samat kuin markkinoijillakin - eli mistä kanavista tavoitetaan "kohdeyleisö" parhaiten.

Siihen taitaa kiteytyä sekä rekrytoinnin että työnhaun haasteet. Työnhakijaa ei yhtään henkisesti helpota tilanne, jossa media uutisoi työnhaun siirtymistä sosiaaliseen mediaan. Mitään mittaustuloksia rekrytoinnin siirtymisestä sosiaaliseen mediaan ei ole saatavilla. Siitäkään ei ole tilastoja, mistä kanavista palkatut työnhakijat ovat avoimen työpaikkailmoituksen nähneet ja siihen vastanneet ja siten työhön palkattu.

Onko työnhaku siirtynyt sosiaaliseen mediaan vai käytetäänkö sosiaalisen median palveluita avoimia paikkoja markkinoidessa? Sanoisin, että pidetään pää kylmänä. Joka kanavaan ja jokaista sosiaalisen median työkalua ei ole pakko ottaa käyttöön. Hienoa on, että erilaisia tapoja tavoittaa työnhakijat kokeillaan.En kuitenkaan lähtisi väittämään somen tärkeyden korostamista vaan sanoisin, että sosiaalista median kanavia käytetään työnhakijoiden tavoittamiseen sekä työnhakemiseen kasvamassa määrin.

Oman työnhakija kokemukseni perusteella sanoisin, että suuri(n?) haaste työnhaussa on monikanavaisuus. Sama haaste on rekrytoijilla. Mihin kanaviin kannattaa panostaa, mistä löytää parhaiten työnhakijat?

Entä sinä? Jos olet kokeillut Periscopea työnhaussa tai rekryssä? Mitä mieltä olet?


27.1.2016

Yrittäjyys työttömyyden vaihtoehdoksi?

Olen hakenut töitä vuoden ajan. Aktiivisesti. Olen käyttänyt siihen useita keinoja (hakemukset, verkostot,cv pankit, some, suorat kontaktoinnit jne.) Olen saanut haastattelukutsuja, päässyt tapaamisiin ja ollut monesti haun loppusuoralle asti mukana, mutta työnhaussa olen edelleen.

Viime kuukausien aikana olen alkanut pohtia yrittäjäksi ryhtymistä. Liikeidean lähtökohdaksi olen ottanut oman osaamiseni. HR- ja valmennusalan ihmisenä vaihtoehtona voisi olla valmennus- ja/tai konsultointityö.

Asenteeni tukee yrittäjyyttä, sillä olen työnhakijanakin laatinut ja lähettänyt itsestäni markkinointikirjeitä suoraan yrityksille. Tarttunut puhelimeen ja soittanut. Olen ollut aloitteellinen, kokeileva ja tarmokas. Kysymys olisi hypystä tuntemattomaan, työnhakijasta yrittäjäksi ja siihen liittyy paljon mieltä askarruttavia kysymyksiä.

Näen kuitenkin työttömyydelle yhtenä vaihtoehtona yrittäjyyden. Yrittäjyys kiehtoo minua. Voisin itse määritellä työni sisällön ja pääsisin toteuttamaan itseäni. Riskinäni olisi, ettei ideani myy eli liiketoimintani kannattaisi, mutta toisaalta en tarvitsisi aloittaakseni edes alkupääomaa.

Isäni on ollut yrittäjä ja hän aina sanoo, että tärkeintä on aloittaa. Jos aikoo yrittää, pitää aloittaa. Jostakin. Työttömän hyppy tuntemattomaan yrittäjyyden maailmaan on ehkä lopulta helpompi kuin monen muun. Vaatii rohkeutta, halua ja avointa mieltä.

En vielä tiedä, mitä ideoistani syntyy, mutta haluaisin hyödyntää tämän ”vapautuneen aikani” ja kokeilla kepillä jäätä. Pitää kuitenkin selvittää, miten työttömyystuki ja yritystoiminnan pyöritys sopivat yhteen? Toimisinko lopulta freelancerina, yrittäjänä vai laskuttaisinko osuuskunnan kautta? Miten aloittaisi omien konsulttipalveluiden myynnin kaikkein järkevimmin?

Onnistuminen yrittäjänä on kuitenkin monen tekijän summa. Onnistuisinko vai en riippuu monesta asiasta ja se pitää hyväksyä. Nyt jatkan vielä unelmointia, kehittelyä ja suunnittelua. Norsua ei syödä kokonaisena, vaan pala kerrallaan. Katsotaan, mitä tuleman pitää ja hyppäänkö tuntemattomaan? Mottoni on, että ongelmat on tehty ratkaistaviksi ja kaikki järjestyy ajallaan.

Onko sinulla minulle neuvoja? Oletko hypännyt työnhausta yrittäjyyteen?

Terveisin, Sari
https://fi.linkedin.com/in/penttilasari

 

21.1.2016

Video-CV työnhaussa

Monet yritykset ovat viime aikoina alkaneet käyttää videohaastatteluja rekrytoinnin apuna. Työnantajien ohella video on rantautunut myös työnhakijoiden työkalupakkiin ja video-CV toimiikin mainiosti työnhakijan apuvälineenä perinteisen ansioluettelon rinnalla.

Video-CV:llä työnhakija voi suhteellisen helposti maalata monipuolisen ja erittäin autenttisen kuvan itsestään. Tein itsekin video-CV:n työnhakuni tueksi, sosiaalisen median ja nettisivuston rinnalle. Videon tavoitteena oli tuoda esille ”persoonaani”, herättää positiivista huomioita työnantajissa ja ohjata liikennettä sivustolleni.

Itse projekti oli hauskaa ajanvietettä ja mukava tapa opiskella videon tuottamista. Valmiin videon latasin YouTube-palveluun ja markkinoin sitä sekä hakemuksissani että sosiaalisessa mediassa. Video-CV nousikin merkittävään rooliin omassa työnhaussani Tumblr-sivustoni rinnalla.

Miten tein videon?


Videon tekemisen aloitin etsimällä verkosta tietoja ja ideoita. Kun taustatyö oli valmis ja ajatus videon rakenteesta koossa, siirryin käsikirjoitukseen. Lyhyt, noin minuutin mittainen video toimii netissä parhaiten, joten kiteytys on syytä tehdä huolella!



Itse halusin tehdä videon omin voimin. Käytin videon tekemiseen kaapin pohjalta löytyneitä digijärkkäriä ja kolmijalkaa. Kuvaukset tein pienissä pätkissä ja ottoja tuli useita. Editointi sujui näppärästi ilmaisilla editointityökaluilla.

Ilmaista videomateriaalia ja musiikkia videon mausteeksi löytyy onneksi verkosta helposti ja tekijänoikeuksia rikkomatta.

Vinkki: Jos videon tekeminen omin voimin tuntuu ylipääsemättömältä, kannattaa kysellä avuksi vaikkapa alan opiskelijaa. Myös perheen teineistä saattaa olla apua videoprojektissa.

Oliko videon tekeminen vaivan arvoista?


Video toimi mielestäni erinomaisesti CV:n tukena hakemuksissa ja uskon, että se auttoi minua erottumaan massasta. Olen toki törmännyt rekrytoijiin, jotka eivät ennen haastattelua käy katsomassa edes hakemukseen linkitettyä LinkedIn profiilia, mutta heitä lienee pieni vähemmistö tämän päivän rekrytoijissa.

Yleisöäkin videolle on kertynyt kohtuullisen mukavasti. Tammikuussa 2016 videolla oli 191 katselukertaa, vaikka videota ei ole markkinoitu miltei vuoteen. YouTube-palveluun ladattu video onkin siis mainio työkalu itsesi esittelyyn.

Kun liität linkin ansioluetteloosi ja LinkedIn-profiiliisi, rekrytoija pääsee heti kurkistamaan millaisesta henkilöstä on kyse. Kuva ja ääni kertovat paljon, eikös?

~ ~ ~ ~
Kirjoitus on kirjoitettu yhteistyössä by Katriina & Jopport  ajatuksella #sharingIScaring

Seuraavan Katriinan kirjoituksen aihe on Pinterest ja miten se toimii hänellä työnhaussa.
ps. löydät kaikki Katriinan työnhaun digistrategian kirjoitukset klikkaamalla avainsanaa "digistrategia" .

 

15.1.2016

Millaisella hakemuksella jatkoon?

Usein kuulee työnhakijoiden miettivän sitä parhainta hakemusmallia. Millaisella hakemuksella pääsisi jatkoon? Yksi hakija panostaa työnhaun sivuun netissä, toinen hioo ansioluettelonsa kahteen sivuun, joku panostaa visuaaliseen hakemukseen ja silti - hylkyjä tulee! Totuus on, ettei ole yhtä tai kahta oikeaa hakemuspohjaa tai muotoa, sillä kaikki riippuu - noh, ihan kaikesta.

Millaisella hakemuksella jatkoon? Se on kysymys, johon jokainen työnhakija haluaisi vastauksen. Haettava työtehtävä määrittelee hakemuksen raamit. Jos työtehtävä on luovuutta vaativa, niin hakemuskin voi olla luova. Tarkkuutta vaativaan ja nopeatempoiseen toimistotyöhön saattaisi parhaiten upota pelkistetty hakemus, josta tärkeimmät asiat näkee silmäilemällä.

Lisäksi väitän, että riippuu myös lukijasta eli rekrytoijasta, minkä tyylistä hakemusta hän suosii, mikä häntä miellyttää. Eli varmaa hakemustyyppiä, jolla aina sujahtaa haastatteluun ei ole olemassa. Sen lisäksi rekryssä sattuu ja tapahtuu.

Rekrykuoppia


Keskustelin erään rekrytoinnista vastaavan ihmisen kanssa ja kysyin häneltä, miten hän valitsee jatkoon menevät hakijat. Hän kertoi hakemuksia tulevan valtavasti. Kerran hän on ottanut hakemuskasasta hieman yli puolet hakemuksista ja heittänyt ne kylmästi roskiin.

Tämän jälkeen hän on käynyt loput hakemukset lävitse ja valinnut siitä porukasta ihmiset jatkoon. Jos hän lukisi ajatuksella kaikkien hakemukset tai edes silmäilisi ne, niin työmäärä olisi kuulemma aivan mahdoton. Perusteelliseen työhön ei valitettavasti ole kuulemma resursseja!

Hesarissa taasen uutisoitiin (01/2016) Tampereen yliopistosta, joka "joutui jatkamaan hakuaikaa" kun vierailija professuuriin tuli vain kaksi hakemusta! Nämä kaksi hakemusta pidetään vielä jatkohaussa mukana eli hakijat eivät olleet epäpäteviä, mutta hakua jatkettiin silti.

Eli ei kannata masentua vaikkei tulisi kutsutuksi haastatteluun, mitä vain on saattanut tapahtua karsintavaiheessa.  Nokka pystyyn ja uutta putkeen!